Browsing by Subject "sisä- ja ulkoryhmät"
Now showing items 1-2 of 2
-
(2018)Tutkielma käsittelee Jarkko Martikaisen rocklyriikoissa tapahtuvaa persoonanvaihtelua ja sen vaikutusta kappaleiden puhujan ja kuuntelijan väliseen suhteeseen. Persoonanvaihtelulla tarkoitan ilmiötä, jossa käytetty persoonaviittaus vaihtuu kesken tekstin, vaikka se kontekstin perusteella näyttäisi viittaavan ensin käytetyn kanssa samaan referenttiin, tai tapauksia, joissa persoonaviittaus vaihtuu kahden muuten identtisen säkeen välillä. Tutkielman aineistona on yhteensä 117 rocklyriikkaa, joista 73 on julkaistu Martikaisen YUP-yhtyeen levyillä ja 44 taas lauluntekijän soolotuotannossa. Tarkoituksenani on ensinnä selvittää, millaisia puhujan ja kuuntelijan väliseen suhteeseen liittyviä merkityksiä kappaleissa persoonanvaihtelun keinoin luodaan, ja toisaalta tarkastella, onko noissa merkityksissä eroja YUP:n kappaleiden ja soololyriikoiden välillä. Fennistiikan mittavan persoonatutkimuksen (mm. Lea Laitinen, Marja-Liisa Helasvuo) lisäksi hyödynnän tutkielmassani esimerkiksi M. A. K. Hallidayn systeemis-funktionaalisen kielioppiteorian ajatusta kielen interpersoonaisesta metafunktiosta, kognitiivisen kieliopin näyttämömallia sekä Pekka Pällin ajatuksia kielen keinoin luoduista sisä- ja ulkoryhmistä. Merkittävään rooliin nousevat myös lyriikantutkimuksen retorisen ja mimeettisen minän käsitteet ja kuuntelijan paikkaa hahmoteltaessa esimerkiksi lukijapaikan sekä proosan sisäislukijan ja yleisön käsitteet. Tutkielmassani tarkoitan puhujalla lähinnä retorista minää ja kuuntelijalla taas tämän vastapariksi asettuvaa tekstiin konstruoitua kuuntelijaa. Tutkielmassa jaan aineistoni persoonanvaihtelun pääasiallisen funktion perusteella neljään eri ryhmään. Näissä kategorioissa persoonanvaihtelu 1) johdattaa kuuntelijaa tekstin tunnelmaan. 2) samastuttaa kuuntelijaa tekstin minämuotoiseen puhujaan. 3) nostaa kappaleen teeman esiin. 4) rakentaa sisä- ja ulkoryhmiä. Nollapersoona on aineistossani kategoriasta riippumatta yleisimmin vaihteluun osallistuva persoona. Persoonanvaihtelun kannalta merkittävimmät erot eri kategorioiden välillä näkyvätkin keskenään vaihtelevien persoonien määrässä: kategorioissa 1 ja 2 merkityksen luomiseen riittää usein kaksikin persoonaa, kun taas ryhmissä 3 ja 4 niitä käytetään lähes poikkeuksetta enemmän, ja usein käytössä onkin jopa yli puolet suomen persoonajärjestelmän jäsenistä. YUP:n ja soolotuotannon väliset erot taas reaalistuvat selkeimmin tekstissä minämuotoisena näkyvän mimeettisen minän ja retorisen minän välisessä suhteessa sekä siinä, miten sisä- ja erityisesti ulkoryhmistä puhutaan.
-
(2024)Tutkimus tarkastelee Julma Henri & Syrjäytyneet -rap-kokoonpanon suomenkielisen rap-albumi Al-Qaida Finlandin lyriikoiden yhteiskunnalli suutta erilaisten ihmisryhmien ja niiden kielellisen rakentumisen kautta. Tarkoitus on selvittää, millaisia yhteiskunnallisia ryhmiä levyn lyriikoissa esiintyy, miten ne rakentuvat kielellisesti ja minkälaisia vastakkainasetteluja näiden kategorioiden välillä on. Tutkimus asettuu osaksi diskurssin tutkimuksen ja rap-tutkimuksen jatkumoa. Tutkimuksessa pääosassa on lingvistinen analyysi, mutta apuna käytetään myös kirjallisuudentutki muksen, sosiologian ja sosiaalipsykologian käsitteistöä. Tutkimusaineiston muodostaa Julma Henri & Syrjäytyneiden rap-levy Al-Qaida Finland (2007). Rap-artisti Julma Henri on levyllä pääosassa Syrjäytyneiden ollessa kappaleilla vierailevia artisteja. Levyllä on 16 kappaletta, joiden lyriikat on kerätty aineistoksi siten, että lyriikoita on etsitty internetin sanoitussivuilta ja lisäksi kuunneltu useaan otteeseen. Tutkimusmetodina toimii kriittinen diskurssintutkimus, jonka lisäksi analyysissä käytetään muun muassa sosiaalipsykologian kategorisaation sekä sisä- ja ulkoryhmän käsitteitä. Analyysi kohdistuu yhteiskunnallisiin ja sosio ekonomisiin kategorioihin ja ryhmiin viittaaviin kielenaineksiin ja siihen, miten ryhmistä ja kategorioista puhutaan. Lyriikoissa nimetään erilaisia sosioekonomisia ja sosiaalipolitiikkaan liittyviä kategorioita. Lisäksi lyriikoissa käytetään suomen persoonajärjestelmää viittaamassa erilaisiin kategorioihin ja ryhmiin. Keskeisen huomion kohteena on lyriikoiden puhuja. Tutkimuksessa havaitaan, että aineistossa hahmottuu kuva kilpailuyhteiskunnasta, jossa eri ihmisryhmien välillä vallitsee voimakkaita vastak kainasetteluja. Jako näkyy erityisesti sosioekonomisten parempiosaisten ja vähäosaisten ryhmien välillä. Parempiosaiset ovat yhteiskunnassa hal litsevassa asemassa, vähäosaiset ovat hallinnan ja kontrollin kohteita, yhteiskunnan kyydistä pudonneita ja syrjäytyneitä. Tätä eroa ylläpitävät poliisit ja vartijat. Toinen merkittävä yhteiskunnallinen vastakkainasettelu näkyy suomalaisen hyvinvointivaltion sosiaalipolitiikkaa edustavien instituutioiden, sosiaaliturvan ja koulutusjärjestelmän, kategorioiden sekä sairaiden, potilaiden, oppilaiden ja asiakkaiden kategorioiden välillä. Kielellisesti kategoriat ja vastakkainasettelut rakentuvat ryhmien suoran nimeämisen, moniäänisyyden, persoonavaihtelun, metaforien ja toiston avulla.
Now showing items 1-2 of 2