Browsing by Subject "sisäinen turvallisuus"
Now showing items 1-3 of 3
-
(2023)Maisterintutkielmassani tutkin Euroopan unionin operationaalista koodia sisäisen turvallisuuden politiikanalalla. Operationaalisen koodin opin mukaisesti tutkielmani tavoitteena on selvittää ja kuvata Euroopan unionin käsitys omasta poliittisesta toimijuudestaan, toimintaa ohjaavista arvoista, poliittisesta todellisuudesta sekä toimintaympäristön perusluonteesta. Tutkimuskysymyksen tiivistän muotoon: Mikä on Euroopan unionin itseymmärrys poliittisesta toimijuudestaan ja käsitys poliittisista kyvykkyyksistään sekä poliittisesta toimintaympäristöstään sisäisen turvallisuuden politiikanalalla? Maisterintutkielmani teoreettisena viitekehyksenä toimii operationaalisen koodin oppi. Operationaalisen koodin opin on alun perin kehittänyt yhdysvaltalainen politiikan tutkija Nathan Leites, tutkiessaan kylmän sodan alkuaikoina bolševikkien ja politbyroon poliittista toimintaa ohjaavaa ajattelua ja uskomuksia poliittisesta todellisuudesta. Operationaalisen koodin oppia on sittemmin kehittänyt selkeämpään ja helpommin sovellettavaan muotoon niin ikään yhdysvaltalainen politiikan tutkija Alexander George. Operationaalisen koodin oppi pyrkii tulkitsemaan poliittisen toimijan uskomuksia ja käsityksiä poliittisesta todellisuudesta, poliittisesta toimijuudestaan sekä poliittisen todellisuuden perusluonteesta. Ensisijainen tutkimusaineistoni koostuu Euroopan komission jäsenten pitämistä ja tekstimuodossa julkaistuista sisäisen turvallisuuden strategioita käsittelevistä puheista. Toissijaisena aineistona toimii vuosina 2010, 2015 ja 2020 julkaistut Euroopan unionin sisäisen turvallisuuden strategiat sekä niihin välittömästi liittyvät Euroopan unionin instituutioiden viralliset dokumentit. Aineiston keräsin puheiden osalta Euroopan komission ylläpitämästä avoimesta sähköisestä asiakirja-arkistosta. Sisäisen turvallisuuden strategiat ja niihin välittömästi liittyvät muut unionin instituutioiden laatimat viralliset dokumentit hain kyseisten instituutioiden virallisilta verkkosivuilta. Tutkielmani osoittaa, että paikoin pitkällekin edenneestä integraatiosta huolimatta tai siitä johtuen sisäisen turvallisuuden politiikanala on edelleen varsin kontroversaali kokonaisuus. Siihen liittyy useita herkkyyksiä sekä poliittisessa toimintaympäristössä jatkuvaa turbulenssia ylläpitäviä sisäisiä sekä ulkoisia tekijöitä. Unionin poliittista toimijuutta sisäisen turvallisuuden politiikanalalla muokkaa osin institutionaalinen epävarmuus ja syvälle juurtunut varovaisuus, jonka myötä EU-tasolla kyetään edistämään sisäiseen turvallisuuteen liittyviä poliittisia intressejä pääosin reaktiivisesti. Unionin poliittinen toimijuus sisäisen turvallisuuden politiikanalalla liikkuu syvällä jäsenvaltioiden suvereniteetin ytimessä ja tämä näkyy alati läsnä olevana tarpeena legitimoida EU-tason sisäiseen turvallisuuteen liittyvät poliittiset toimet. Paikoin tunnistettavista mahdollisista heikkouksistaan huolimatta operationaalisen koodin oppi tarjoaa erinomaisen ja kiinnostavan teoreettisen viitekehyksen tutkielmalle. Unionin poliittisen toimijuuden ja itseymmärryksen systemaattinen tutkiminen lisää kykyä hahmottaa, selittää ja ennustaa unionin toimintaa sisäisen turvallisuuden politiikanalalla.
-
(2019)Digitalisaatio on kiistatta ollut yksi 2000-luvun trendi-ilmiöistä. Digitalisointi on tunnistettu yhdeksi tärkeimmistä yhteiskuntaa ja yrityksiä muuttavista suuntauksista niin lähitulevaisuudessa kuin pitkällä aikavälillä. Tutkimuksen tavoitteena on tutkia valtionhallinnon julkisten palveluiden digitalisointia sisäasiainhallinnonturvallisuusviranomaisten näkökulmasta ja selvittää, millaisia erityispiirteitä turvallisuusviranomaisilla on ja miten nämä vaikuttavat turvallisuusviranomaisten digitalisointiprosesseihin. Tutkimuksen case-hankkeena toimii Handi-palvelu. Tutkimus on luonteeltaan kvalitatiivinen eli laadullinen, ja se toteutetaan teemahaastatteluina. Haastateltavat valikoituvat sisäministeriön hallinnonalalta heidän pääsääntöisten työtehtäviensä sekä asiantuntijuuden ja kokemuksen perusteella. Puolistrukturoidut teemahaastattelut analysoidaan aineistolähtöisen sisällönanalyysin avulla ja sovitetaan teoria osuudessa esitettävään teoreettiseen viitekehykseen. Tutkielman päätavoitteena on tunnistaa sisäisen turvallisuuden viranomaisten erityispiirteitä digitalisoitaessa julkisia palveluita. Lisäksi tutkitaan näitä erityispiirteitä ja niiden palveluiden digitalisoinnille asettamia vaatimuksia. Tutkimus osoittaa, että turvallisuusviranomaisilla on muihin toimijoihin nähden olevia erityispiirteitä, mm. tietoa, joka tekee toiminnan läpinäkyvyydestä haasteellisempaa, eikä toiminnan ja tiedon avoimuus ei sellaisenaan toteudu turvallisuusviranomaisten osalta. Yhdeksi keskeiseksi haasteeksi Handi-palvelun käyttöönoton sujuvuudessa nousivat sisäisen turvallisuuden viranomaisilla tietoturva-asiat. (turvaluokitus jne.) Turvallisuusviranomaisten erityispiirteiden tunnistaminen muodostaa turvallisuusviranomaisille mahdollisuuden määritellä omat digitalisoinnin periaatteet Turvallisuusviranomaisten kannalta on myös tärkeää, että yhtenäiset digitalisoinnin periaatteet muotoillaan kilpailukyvyn, organisaation kehittämisen ja kannalta. Turvallisuusviranomaisten digitlaisoinnin periaatteet mahdollistavat jatkossa digitalisointihankkeiden mahdollisimman tehokkaan käyttöönoton. Digitalisation has undoubtedly been one of the trends of the 21st century. It has been identified as one of the most important changes in society and business in the near and long term. The aim of the study is to research the effect of digitalisation of public services from the internal security officials point of view and to identify the specific features of security authorities and their impact on security authorities' digitization processes. The Handi service is a case study for this thesis. The research is qualitative in nature and is carried out as theme interviews. The interviewees are selected from the Ministry of Interior administration based on their main job responsibilities, expertise and experience. Semi-structured thematic interviews are analyzed by means of content-based content analysis and fitted into the theoretical framework presented in the section. The main objective of this thesis is to identify how successful the digitisation of public services, ie the introduction of the service, has been from the internal security authoritiespoint of view. Finally, the possibilities for the Ministry of the Interior and security authorities to develop digitalisation processes will be explored and the specificities of internal security authorities in digitising public services will be identified. From the security authorities point of view, the digitalisation of public services has been successful in terms of both service integration and integration. Security authorities have special features in relation to other actors, including: information that makes the transparency of activities more challenging, and the transparency of activities and information as such does not apply to the security authorities. One of the key challenges for the smooth implementation of the Handi service was the security issues raised by the internal security authorities. (security classification, etc.) Recognizing the special features of security authorities enables security authorities to define their own It is also important for the safety authorities to formulate uniform principles for digitalisation in terms of competitiveness, organizational development and. The principles of digitalisation of the security authorities will enable the most effective implementation of digitization projects in the future.
-
Sisäisen turvallisuuden uhkakuvat ja muutos Sisäministeriön hallinnonalan asiakirjoissa 2004 - 2017 (2020)Tiivistelmä – Referat – Abstract Tutkielman taustalla on vaikuttanut havainto siitä, että sisäisen turvallisuuden uhkia käsitellään julkisuudessa varsin yksinkertaistavasti sekä se, että sisäisen turvallisuuden yhteiskunnallinen merkittävyys vaikuttaa kasvaneen 2010-luvun mittaan erilaisten uusien tai uusina esitettyjen ilmiöiden ja tapahtumien myötä. Tämän tutkielman tarkoituksena onkin lisätä ymmärrystä sisäisen turvallisuuden uhkakuvapolitiikasta analysoimalla Sisäministeriön keskeisimmissä turvallisuusasiakirjoissa esitettyjä uhkakuvia turvallistamisen teoriaan pohjaavan kehysanalyysin avulla. Aineistona tutkielmassa käytetään Sisäministeriön vuosien 2004, 2008 ja 2012 sisäisen turvallisuuden ohjelmia, vuoden 2016 selontekoa sekä vuoden 2017 strategiaa. Analyysimenetelmänä hyödynnetään sisällönanalyysiä ja aineistoa lähestytään teorialähtöisellä sisällönanalyysillä. Aineiston analyysiä varten on muodostettu strukturoitu analyysirunko kehystämisen viitekehyksen pohjalta. Tutkielmassa tarkastellaan siis sitä, millaisia uhkia turvallisuusasiakirjoissa esitetään, miten uhkakuvat ovat muuttuneet vuosina 2004-2017, millaisia perusteluita uhkille esitetään ja millaisia ratkaisuja tai toimenpiteitä uhkiin vastaamiseksi esitetään. Kaikista viidestä turvallisuusasiakirjasta muodostettiin yhteensä 12 eri uhkakehystä, joidenka puitteissa uhkia käsitellään tutkielman analyysissä. Tuvallisuusasiakirjoista muodostettuja uhkakehyksiä ovat väkivaltarikollisuuden, huumausainerikollisuuden, omaisuusrikollisuuden, terrorismin ja ääriliikkeiden väkivallan, onnettomuuksien ja tapaturmien, talousrikollisuuden, hybridiuhkien, koetun turvattomuuden, seksuaalirikosten, tartuntatautien, rikollisuuden ja laittoman maahanmuuton kehykset. Tutkielman johtopäätöksenä on, että sisäisen turvallisuuden uhkat eivät ole keskeisesti muuttuneet laadullisesti ja eräänlaisina kestouhkina kaikissa turvallisuusasiakirjoissa ovat väkivalta-, huumausaine- ja omaisuusrikollisuus, terrorismi ja ääriliikkeiden väkivalta sekä onnettomuudet ja osittain tapaturmat. Sen sijaan uhkakuvissa on tapahtunut muutosta sisällöllisesti sekä esitettyjen ratkaisujen kuin perusteluiden osalta. Ohjelmissa pyritään havainnollistamaan rikollisuuden uhkan kasvua erityisesti syrjäytymisellä, päihteiden käytöllä, sekä järjestäytyneen rikollisuuden toiminnalla. Selonteossa ja strategiassa keskitytään korostamaan ongelmien kasautumista pienelle joukolle sekä uhkien vakavuutta korostamalla uhkien seurauksia. Uhkan kasvua taas pyritään havainnollistamaan maahanmuutolla ja turvapaikanhakijoiden määrän kasvulla. Sisäisen turvallisuuden asiakirjojen keskeistä antia uhkakuvien määrittelyn ja muun sisäisen turvallisuuden nykytilan kuvaamisen lisäksi ovat kehittämis- ja ratkaisutoimet. Uhkien esittäminen sisäisen turvallisuuden asiakirjoissa vaikuttaakin analyysin perusteella olevan keino osoittaa kehittämistarpeita. Kehittämis- ja ratkaisutoimien osalta keskeisin muutoslinja on ohjelmien ja selonteon sekä strategian välillä. Ohjelmissa korostuu laaja-alaisemmin eri hallinnonalat sekä yksityinen ja kolmas sektori osana kehittämis- ja ratkaisutoimintaa uhkiin vastaamiseksi. Selonteossa ja strategiassa puolestaan on selvemmin painotuksena Sisäministeriön hallinnonalan viranomaisten tarpeet ja näkökulma uhkiin vastaamisessa. Tutkielman perusteella voidaan todeta 2010-luvun jälkipuoliskolla tapahtuneen siirtymää kohti ’kovempaa’ sisäisen turvallisuuden politiikkaa selonteon ja strategian kohdalla. Niissä korostetaan aiempia turvallisuusasiakirjoja enemmän vakavampia ja laaja-alaisempia vaikutuksia aiheuttavia uhkia. Lisäksi selonteossa ja strategiassa on havaittavissa siirtymää kohti kapeampialaisempaa turvallisuusyhteistyötä ja Sisäministeriön hallinnonalan rooli sisäisen turvallisuuden ylläpitäjänä näyttäytyy aiempaa keskeisempänä.
Now showing items 1-3 of 3