Skip to main content
Login | Suomeksi | På svenska | In English

Browsing by Subject "sitaatit"

Sort by: Order: Results:

  • Klemetti, Jari (2020)
    Pro gradu -tutkielmani tarkastelee Ciceron retoriikkaa ja filosofiaa käsittelevien teosten sekä kirjeiden tekstikohtia, joissa hän viittaa kreikkalaiseen draamaan tai lainaa sitä joko alkukielellä tai latinankielisinä käännöksinä. Tutkielman tavoitteena on selvittää, miten viittaukset ja lainaukset jakautuvat Ciceron eri teostyypeissä. Pyrin aineistoon ja aiempaan tutkimukseen nojautuen myös arvioimaan, millaisia lähteitä Cicero käytti kirjoittaessaan, ja missä tarkoituksissa kreikkalainen draama esiintyy hänen kirjoituksissaan. Tutkielmassa kuvaan aineiston kokoamisessa hyödyntämäni menetelmän ja esittelen aineiston kokonaisuuden havainnollistaen diagrammein tekstiotteiden jakautumista tyypeittäin, kirjallisuudenlajeittain sekä eri kirjailijoiden välillä. Esittelen periaatteet, joiden mukaan tyypittelen tekstiotteet, ja jaan aineiston tyypeittäin kolmeen käsittelylukuun, joissa tarkastelen tekstikohtia yksityiskohtaisemmin. Tekstiotteiden yhteyteen liitän suomenkieliset käännökset. Tutkimukseni osoittaa, että kreikkalainen tragedia esiintyy Ciceron teoksissa huomattavasti komediaa runsaslukuisempana. Viittaukset draamaan jakautuvat suhteellisen tasaisesti eri kirjallisuudenlajien välillä, mutta käännöslainoja esiintyy ainoastaan filosofiaa käsittelevissä teoksissa ja alkukielisiä lainoja vain kirjeissä. Ciceron käyttämistä lähteistä ei ole mahdollista esittää varmaa arviota. Aineisto viittaa kuitenkin siihen, että varsinkin kirjeissä esiintyvät viittaukset ja lainaukset voivat hyvin olla Ciceron omasta muistista lähtöisin. Sen sijaan filosofisten teosten pitkät lainaukset lienevät melko varmasti käännöksiä hänen lähdeaineistonansa käyttämistään kadonneista kreikankielisistä tutkielmista. Aineiston tarkastelun perusteella kreikkalainen draama esiintyy Ciceron teksteissä ainakin vahvistamassa latinan kielen asemaa kulttuurin kielenä, osoittamassa oppineisuutta ja yhteiskunnallista asemaa, elävöittämässä ja tuomassa huumoria sekä huipentamassa asiakokonaisuuksien käsittelyä. Draaman henkilöt ja tapahtumat voivat toimia vertauskuvina Ciceron aikalaishenkilöille ja tapahtumille. Cicero myös viittaa draaman avulla aiemmin käsittelemiinsä aiheisiin.
  • Honkanen, Tatjana (2016)
    Tutkielmassa tarkastellaan sitaateilla leikittelyä 2000-luvun venäläisten sanomalehtien otsikoissa. Työn tarkoituksena on tutkia autenttisia sitaatteja ja luokitella ne alkuperäislähteiden perusteella sekä määritellä niissä käytettyjen muodollisten transformaatioiden tyypit. Työn tutkimusaineisto on kerätty Integrum-tietokannassa olevista viidestä laajalevikkisestä lehdestä Argumenty i Fakty, Moskovskij komsomolec, Komsomol´skaja pravda, Kommersant ja Rossijskaja gazeta. Haku on rajattu siten, että jokaisesta edellä mainitusta lehdestä on poimittu 11 numeroa vuosilta 2000, 2007 ja 2015. Poikkeuksena on Rossijskaja gazeta, koska sen arkistointi alkaa Integrumissa vasta vuodesta 2005, joten poimin siitä tutkimusta varten 11 numeroa vuosilta 2006, 2011 ja 2015. Tällä tavoin rajattu sanomalehtiaineisto antoi hakujen tuloksena 905 otsikkoa, joissa kirjoittajat leikittelevät sitaateilla. Sitaattien alkuperäislähteiden luokittelussa käytettiin apuna E.A. Zemskajan sekä S.V. Il´jasovan ja L.P. Amirin tekemää klassifikaatiota. Kerätty aineisto jaettiin kuuteen ryhmään: 1) fraseologia (mm. fraseologiset ilmaukset, lentävät lauseet, sananlaskut ja kiinteät ilmaisut); 2) kaunokirjallisuus (proosa, runous, sadut, folkloristiikka ja raamatulliset ilmaukset); 3) elokuvat, tv-ohjelmat, ja piirretyt; 4) musiikkiteokset; 5) kulttuurinen, historiallinen ja yhteiskunnallinen tietämys; 6) iskulauseet, motot ja neuvostoajan ilmaukset. Analyyttisella transformaatiolla tarkoitetaan tässä työssä sitaatin muodon muutosta. Analyyttisiin transformaatioihin perustuva leikittely voidaan toteuttaa useilla erilaisilla keinoilla. Tähän liittyen tutkittavan aineiston otsikot jaoteltiin transformaatiotyypin mukaan neljään ryhmään, leksikaalisiin, kieliopillisiin, graafisiin ja kontaminaation sisältäviin sitaatteihin. Sen lisäksi omaksi ryhmäkseen erotettiin esimerkit, joissa eri transformaatiotyypit yhdistyvät samassa otsikossa. Aineiston analyysi osoittaa, että leksikaaliset transformaatiot ovat kaikista yleisin tyyppi. Sen keinoihin kuuluvat alkuperäissitaatin sanojen korvaaminen, sanojen lisääminen, sanojen poisjättäminen ja lekseemien järjestyksen vaihto. Analyysi osoittaa, että toimittajat käyttävät sitaatteja hyvin laajasti nykysanomalehtien otsikoissa. Sitaattien päälähteinä ovat keskivertolukijalle hyvin tutut venäläinen kulttuuri, historia ja yhteiskunta. Toimittajat käyttävät sitaatteja sekä alkuperäisessä että transformoidussa muodossa: transformoitujen sitaattien osuus tutkielman aineistosta on 79,8 % ja alkuperäisten vastaavasti 20,2 %. Alkuperäissitaatin erilaiset muutokset vahvistavat otsikon ekspressiivisyyttä, luovat koomisen vaikutelman ja tuovat esiin uusia merkityksiä. Lisäksi ne kertovat toimittajan suhtautumisesta tekstin aiheeseen. Toimittajan luova ajattelu, kielen ja kulttuurin tuntemus sekä sivistystaso ovat tärkeimpiä tekijöitä värikkäiden ja omintakeisten otsikoiden laadinnassa.