Skip to main content
Login | Suomeksi | På svenska | In English

Browsing by Subject "situation engagement"

Sort by: Order: Results:

  • Kangasaho, Elisa (2014)
    Tavoitteet. Tutkimuksen tarkoituksena on kuvata suomi-venäjä –kaksikielisten ajatuksia kieli-identiteetistä. Tutkimuksessa on perehdytty kaksikielisyyden kehittymiseen, kaksikielisyyden etuihin ja haittoihin, venäjänkielisten kohtaamiin asenteisiin Suomessa sekä identiteetin rakentumiseen erityisesti kieltenoppimisen suhteen. Aikaisempia tutkimuksia kaksikielisten aikuisten suhteen on hyvin vähän. Tässä työssä perehdytään niihin tekijöihin, jotka vaikuttavat kieli-identiteetin kehittymiseen. Tutkimuskysymyksiä oli kaksi: minkälaisiksi kaksikieliset kokevat oman kieli-identiteetin ja miten tilannesidonnaisuus vaikuttaa kielen valintaan. Menetelmät. Tutkimusta varten on haastateltu yhtätoista kaksikielistä aikuista: neljää miestä ja seitsemää naista. Haastattelut toteutettiin teemahaastatteluna. Aineisto on analysoitu sisällön analyysillä ja se on teoriasidonnainen eli analyysiyksiköt on poimittu aineistoista, mutta niitä on ohjaa teoria. Tulokset ja johtopäätökset. Monelle vastaajalle kaksikielisyys oli enemmänkin identiteettikysymys kuin kielikysymys. Vastaajista vain neljä koki identifioituvansa yhteen kansallisuuteen. Kuusi vastaajaa koki kuuluvansa molempiin kansallisuuksiin: toimintapuolelta suomalaiseksi ja tunne- sekä ajattelupuolelta venäläiseksi. Ajattelun kieli määräytyi enemmin tilanteiden (puhutun kielen ja aiheen) mukaan, kuin kansallisen identiteetin kautta. Asenteet vaikuttivat kaksikielisyyteen kahdella tavalla: Suomessa monet vastaajista olivat joutuneet salailemaan kaksikielisyyttään negatiivisen asennoitumisen kautta. Venäjänkielisessä maassa kielitaito on yksi olennaisimpia identiteetin määrittäviä tekijöitä. Monet vastaajista kokivat, etteivät saa olla venäläisiä heikon kielitaidon takia, vaikka identiteetiltään kokivatkin näin. Tilannesidonnaisuus oli suurin tekijä kielen valintaan. Kaksikieliset usein ulkoistivat kielenvalinnan keskustelukumppanilleen. Näin ollen he pääsivät puhumaan suomea, joka valtaosalle oli helpompi tai venäjää ja näin myös ylläpitämään ja kehittämään sitä.