Browsing by Subject "siunaaminen"
Now showing items 1-2 of 2
-
(2022)Tutkimuksessa perehdytään siihen, mitä siunaaminen tarkoittaa ja kuka sen voi suorittaa luterilaisessa kirkossa. Aihe on tärkeä, sillä siitä ei ole tehty Suomessa kattavaa tutkimusta. Lähteinä toimivat kaikki relevantit viimeaikaiset aihetta käsittelevät artikkelit ja teokset. Siunaus sanaan perehtyessä materiaaleiksi on valittu 2000-luvun alusta olevat kirjoitukset. Tutkimuksessa käytetään materiaalina luterilaista tutkimustietoa, mutta katolilaista käsitystä kuljetetaan mukana jonkin verran, sillä luterilaisuus on reformaatiossa eriytynyt katolilaisuudesta. Tutkimuksesta kävi ilmi, että siunaaminen käsitteenä on hyvin laaja. Yksinkertaisuudessa siunaus perustuu aina Raamatussa ilmenevään Jumalan tahtoon ja sen mukaiseen toimintaan. Kirkko perustaa siunauksensa Raamatun sanaan ja käyttää siksi kolmea siunausta Raamatun sanomasta. Näitä ovat Herran siunaus, Apostolinen siunaus ja Kolmiyhteisen Jumalan nimeen siunaaminen. Herran siunauksen sanat löytyvät jokaisesta kirkollisesta toimituksesta ja tämä onkin reformaation ja Lutherin ansiota. Tutkimuksesta voidaan todeta, että ihminen välittää Jumalan siunauksia eteenpäin siunaamalla muita. Ihminen voi myös pyytää siunauksia Jumalalta. Jumala on kuitenkin viimekädessä se, joka aina siunaa. Siunaukset näyttäytyvät maailmassa toisinaan myös kärsimyksen kautta. Jatkotutkimuksia ajatellen voisi selvittää sitä, voidaanko koronapandemiaa pitää Jumalan siunauksena vai kirouksena tälle ajalle.
-
(2020)Tutkimukseni käsittelee homoseksuaalisuudesta Suomen ev.-lut. kirkossa parisuhdelain säätämisen jälkeen käytyä keskustelua vv 2002-2011. Tutkimusaineistoni koostuu kirkolliskokouksen pöytäkirjoista ja keskustelupöytäkirjoista, piispainkokouksen mietinnöistä ja ohjeista sekä piispainkokouksen asettaman työryhmän tuottamista mietinnöistä ja seminaarimateriaaleista. Tutkimuksessani tarkastelen käydyn keskustelun valta- ja puheoikeuskysymyksiä, ja niiden muuttumista tutkittavan ajanjakson aikana. Analysoin ja lähiluen tekstiä ja tutkin sen taustalla vaikuttavia valta-asetelmia sekä asetelmien mahdollisia muutoksia. Kirkolliskokouksessa edustaja-aloitteista 3/2002 ja 4/2002 käydyssä keskustelussa ovat näkyvimmin esillä seksuaalivähemmistöihin kielteisesti suhtautuvat henkilöt. SLEY ja viidesläisyys ovat näkyvimmät taustatahot. Keskustelua käydään usein raamatullisuusnäkökulmasta. Tämän näkökannan edustajat asettuvat keskustelussa valta-asemaan. Yhdenvertaisen kohtelun puolesta puhuvat näkevät seksuaalisuuden osana kehittyvää etiikkaa, heidän näkyvyytensä on keskustelun alkaessa niukkaa. Puheenvuoroja yhdistää näkemysten ja niiden perustelujen hajaantuminen, aloitteiden selkeän kannattamisen tai vastustamisen lisäksi. Osassa aloitetta 3/2002 vastustettiin tarpeettomana, koska katsottiin että kirkolla on jo mahdollisuus sulkea homoseksuaalit ulos kirkon viroista. Aloitetta 4/2002 kannatettiin sillä perusteella että rekisteröity parisuhde määrittyi siinä miehen ja naisen välisestä avioliitosta erilliseksi asiaksi. Kirkolliskokouskausien vaihtuessa keskusteluun tulee laajempi kirjo näkemyksiä. Kirjaimelliseen raamatuntulkintaan nojaavien valta-asema muuttuu. Progressiiviseen raamatuntulkintaan ja eettis-ihmisoikeudelliseen näkökulmaan perustuvat näkemykset saavat enemmän tilaa. Asianosaisten itsensä puuttuminen keskustelusta on edelleen leimallista. Vain perustevaliokunnan mietinnön valmistelussa ja piispainkokouksen asettaman työryhmän järjestämässä seminaarissa oli puhumassa Arcus-ryhmän eli seksuaali- ja sukupuolivähemmistöihin kuuluvien kirkon työntekijöiden edustaja. Lisäksi molemmissa tilanteissa oli esillä myös Aslan ry:n, eli homoseksuaalien muuttamista heteroseksuaaleiksi kannattavan tahon edustaja. Homoseksuaalien asema kirkollisessa keskustelussa on selkeän alisteinen koko ajanjakson, ja rekisteröidyt parisuhteet luokiteltiin avioliitosta erilliseksi asiaksi.
Now showing items 1-2 of 2