Skip to main content
Login | Suomeksi | På svenska | In English

Browsing by Subject "siviilikriisinhallinta"

Sort by: Order: Results:

  • Luoma, Saara (2013)
    Tämän pro gradu –työn tarkoituksena on tutkia siviilikriisinhallintaa palestiinalaisalueilla. Selvityksen kohteena oli erityisesti selvittää suomalaisten EUPOL COPPS -missiossa työskennelleiden asiantuntijoiden näkemyksiä siviilikriisinhallintamission merkityksestä, kehitettävistä osa-alueista sekä vaikuttavuuden arvioinnista, ja verrata näitä näkemyksiä kansainvälisten järjestöjen raportteihin samoista aiheista. Tutkimuksen aineistona on EUPOL COPPS –missiossa työskennelleiden suomalaisten poliisi-, vankeinhoidon- ja turvallisuusasiantuntijoiden haastattelut sekä palestiinalaisalueiden turvallisuussektorireformia ja mission toimintaa käsittelevät kansainvälisten järjestöjen raportit. Haastattelut tehtiin puolistrukturoituina teemahaastatteluina. Aineistonanalyysimetodina käytettiin teoriasidonnaista sisällönanalyysia. Analyysi jakautuu kolmeen osaan. Ensin käsitellään poliisireformin merkitystä yleisellä tasolla ja mitä annettavaa suomalaisilla asiantuntijoilla on kriisialueilla. Toiseksi käsitellään EUPOL COPPS –mission kehitettäviä osa-alueita ja vahvuuksia. Lopuksi tarkastellaan suomalaisten asiantuntijoiden näkemyksiä siviilikriisinhallinnan vaikuttavuuden arvioinnista. Tulosten mukaan poliisi- ja turvallisuussektorireformi vaatii vielä kehittämistä toimiakseen rakenteellisena transformaationa konfliktissa. Haastateltavien näkemysten mukaan suomalaisilla asiantuntijoilla on osaamista ja asiantuntemusta, jota voidaan hyödyntää. EUPOL COPPS -missiossa on kuitenkin suuria kehittämistä vaativia osa-alueita ja raporttien mukaan mm. poliittinen ympäristö tulisi ottaa paremmin huomioon siviilikriisinhallinnassa.
  • Mallenius, Harriet (2011)
    Tutkimuksessa etsitään vastausta kysymykseen, millainen on toimivan siviili-sotilasyhteistyön merkitys epäonnistuneen valtion jälleenrakennusprosessissa. Se pyrkii selvittämään, kuinka Euroopan unionin Eulex-operaatiossa ja Naton Kfor-operaatiossa työskentelevien siviili- ja sotilaallisen kriisinhallinnan asiantuntijoiden keskinäinen yhteistoiminta hyödyttää epäonnistuneen valtion jälleenrakennusprosessia. Aihetta lähestytään sekä yhteistyötoimijoiden että operaatioalueen näkökulmasta. Työn monipuolisuutta ja hyödynnettävyyttä on pyritty lisäämään alakysymyksillä: miten yhteistyö on huomioitu koulutusvaiheessa, minkälaista yhteistyö Eulex-ja Kfor-operaatioiden välillä oli Kosovossa ja miten yhteistyön ongelmat ja seuraukset näkyvät. Tutkimuksen tarkoituksena on osaltaan lisätä tietämystä melko vähän tutkitusta, mutta tärkeydeltään lisääntyvästä aiheesta. Tulevaisuuden entisestään monipuolistuviin kriiseihin tulee kyetä vastaamaan kokonaisvaltaisemmin, ja se edellyttää toimivaa yhteistyötä. Tapaustutkimuksen aineisto on kerätty haastattelemalla sekä sotilaita että siviilikriisinhallinta-asiantuntijoita. Litteroitu materiaali on analysoitu käyttäen sisällönanalyysin periaatteita ja analysoidun kokonaisuuden perusteella on tehty johtopäätöksiä. Tutkimukseen sisältyy myös luotaus aiheen tulevaisuuteen. Epäonnistuneen valtion ajatus toimii vahvasti käytännöllisen tutkimuksen teoreettisena viitekehyksenä. Haastattelut ovat tutkimuksen päälähde, nmlta sen lisäksi melko tuoretta ja ajankohtaista aihetta käsittelevän työn tärkeimpiä lähteitä ovat Siviilikriisinhallinnan kansallinen strategia (2008) sekä Suomen kokonaisvaltainen kriisinhallintastrategia (2009) sekä muut aihetta käsittelevät julkaisut. Yhteistoiminnan osapuolten. Kosovossa Eulex-ja Kfor-operaatioiden, kannalta toimiva yhteistyö muun muassa lisää toimijoiden motivaatiota ja ammattitaitoa monipuolisesti, vähentää epäluuloja toista organisaatiota kohtaan sekä edesauttaa toimintaa tulevissa operaatioissa. Lisäksi onnistunut yhteistoiminta antaa positiivista esimerkkiä muille toimijoille, säästää resursseja, lisää tehokkuutta, parantaa tiedonvaihtoa, luo vakautta operaatioon sekä antaa uskottavuutta toimijoille. Operaatioalueen kannalta toimivan yhteistyön hyödyt ovat vieläkin moninaisemmat. Onnistunut yhteistyö mahdollistaa operaation onnistumisen ja sitä kautta olojen palautumisen normaaliksi. Toimiva yhteistyö edesauttaa omatoimista kehitystä sekä helpottaa paikallisten toimijoiden vastuunottoa, toiminnan kehitystä, transitioaskelten tehokasta suunnittelua ja paikallisten organisaatioiden ja toimintatapojen kehittymistä. Se myös varmistaa, että tuki saadaan käyttöön täysimääräisesti, toimii esimerkkinä paikallisten yhteistyön kehittämisessä, parantaa suunnittelumahdollisuuksia sekä mahdollistaa operaation tavoitteiden saavuttamisen. Toimijoiden välisen yhteistyön intensiteetti ja muodot täytyy aina sovittaa operaation vaatimuksia vastaaviksi. Siviili- ja sotilastoimijoiden välistä yhteistyötä voidaan kehittää muun muassa koulutuksen ja tutkimuksen myötä, kehitykselle tulee olemaan tarvetta, sillä yhteistyö kriisinhallintatoiminnassa tullee jatkossa entisestään lisääntymään ja tiivistymään.