Skip to main content
Login | Suomeksi | På svenska | In English

Browsing by Subject "siviilipalvelus"

Sort by: Order: Results:

  • ”Et ainakin me uskalletaan olla erilaisii” : Sukupuoli, aikuisuus ja kansalaisuus siviilipalvelusmiesten haastattelupuheessa 
    Vuori, Tuuli (2016)
    Tutkielma käsittelee aseistakieltäytymistä ja aseistakieltäytyjiä Suomessa. Aihetta on tutkittu vähän, vaikka Suomessa käytössä oleva miesten yleisen asevelvollisuuden on aiemmissa tutkimuksissa todettu esimerkiksi sukupuolistavan nuorten siirtymistä aikuisuuteen ja toisaalta kytkevän käsityksiä miehuudesta sotilaallisuuteen. Sukupuolentutkimuksellista näkökulmista aseistakieltäytymistä on tarkasteltu muutamissa artikkeleissa ja opinnäytteissä. Tutkielmassa kysytään, mitä varusmiespalveluksen ulkopuolelle jättäytyminen merkitsee siviilipalveluksen valinneille nuorille miehille. Tutkielma tarkastelee sitä, millaisia merkityksiä tutkimusta varten haastatellut siviilipalvelusmiehet antavat aseistakieltäytymiselle ja toisaalta varusmiespalvelukselle. Lisäksi kysytään, kuinka sukupuoli, kansalaisuus ja aikuisuus kytkeytyvät aineistossa toisiinsa. Aiheen tarkastelussa hyödynnetään kriittisen miestutkimuksen ja feministisen kansalaisuuden tutkimuksen perinteitä. Tutkimusaineistona on kuuden haastatteluhetkellä siviilipalvelusta parhaillaan tai lähivuosina suorittaneen nuoren miehen haastattelut. Aineiston keruumenetelmänä oli puolistrukturoitu haastattelu, jota analysoitiin laadulliseen sisällönanalyysiin ja kerronnalliseen analyysiin pohjautuvin menetelmin. Varusmiespalvelus näyttäytyy aineistossa osana miehen normaalia elämänkulkua, josta haastateltavien on täytynyt poiketa. Samalla he ovat jättäytyneet pois asevelvollisuusarmeijan muovaamista miesten välisistä sidoksista. Toisaalta haastateltavat määrittelevät uudelleen näiden sidosten tuottamisen paikkoja sekä reittejä aikuisuuden tai aikuisen miehuuden saavuttamiseen. Aikuisuus määrittyy aineistossa tiettyjen ominaisuuksien, kuten itsenäisen ajattelun ja henkisen vahvuuden kautta. Yhtenä yhteiskunnan jäsenyyden osoittajana toimii yhteiskunnallisesti hyödyllinen työ, jollaiseksi siviilipalvelus määrittyy vähintään yhtä paljon kuin varusmiespalvelus. Tärkeäksi murroskohdaksi aineistossa nousevat armeijan kutsunnat, joissa siviilielämä ja armeija sotilaallisuuden vaatimuksineen risteävät, paljastaen tavallista selkeämmin asevelvollisuuden tuottamat kytkökset miehuuden ja sotilaallisuuden välille. Aineiston kutsuntakertomuksissa sekä sotilasviranomaiset että muut kutsuttavat tuottavat painetta sotilaallisen maskuliinisuuden normiin sopeutumiseen.
  • “Liuhuparrat, lintsarit, lusmuilijat”? : suomalaisten aseistakieltäytyjien minäkuva 1960–2015 
    Lee, Ilona (2023)
    Tutkielma käsittelee aseistakieltäytymistä ja aseistakieltäytyjiä Suomessa vuosina 1960-2015. Aihetta on Suomessa tutkittu vähän, vaikka miehiä koskeva asevelvollisuus on ollut Suomessa voimassa vuodesta 1922. Suomen kontekstissa tätä aihetta on tutkittu aikaisemmin muutamissa maisterintutkielmissa. Varusmiesliiton kannan mukaan nykyinen asevelvollisuus on syrjivä, ja sen tulisi koskea molempia sukupuolia. Asevelvollisuus koskettaa lähes jokaisen suomalaisen miehen elämää jossain vaiheessa. Tutkielmassa kysytään, miten aseistakieltäytyminen on vaikuttanut Aseettomat kädet- muistitietokeruuseen vastanneiden miesten minäkuvaan. Aineistoa ei ole aikaisemmin tutkittu. Tutkielmassa tarkastellaan, minkälaisia teemoja vastaajien kirjoituksissa tulee esiin, ja minkälaisia merkityksiä he antavat aseistakieltäytymiselle osana omaa minäkuvaansa. Vastausten tutkimuksessa hyödynnetään muistitietotutkimuksen, tunnehistorian sekä kokemushistorian piirteitä. Tutkimusaineisto on kerätty vuonna 2015 Aseistakieltäytyjäliiton, Itämerikeskussäätiön ja Työväen muistitietotoimikunnan toimesta. Vastaajien joukossa on eri ikäisiä aseistakieltäytyjiä, ja heihin kuuluu niin siviilipalvelusmiehiä, totaalikieltäytyjiä kuin aseettoman palveluksen suorittaneita. Vastaajia pyydettiin kirjoittamaan omista kokemuksistaan, vakaumuksestaan sekä aseistakieltäytymisprosessista, ja kuvaamaan muistojaan mahdollisimman tarkasti. Aineistossa esiintyy sekä vahvoja ulkopuolisuuden että yhteisöön kuulumisen kokemuksia. Pelko ulkopuolelle jäämisestä liittyy usein perheen ja ystävien suhtautumiseen. Osan vastaajista on ollut vaikea nähdä aseistakieltäytyminen muussa valossa kuin niiden narratiivien kautta joita he olivat oppineet. Nämä käsitykset aseistakieltäytymisestä liittyvät usein laiskuuteen, outouteen ja normaalin elämän ulkopuolelle jättäytymiseen. Yleisesti vastauksissa ilmenee kuitenkin ylpeyttä omasta rohkeudesta ja omasta tiestä, vaikka se olisikin poikennut normeista. Tärkeäksi hetkeksi vastaajien kertomuksissa nousee esiin vakaumuksentutkintamenettely, jossa ennen vuotta 1986 vastaajien täytyi todistaa oma vakaumuksensa viranomaismenettelyssä. Uudemmissa vastauksissa tärkeä murroskohta on siviilipalvelukoulutukseen osallistuminen, jossa vastaajat kohtasivat muita samassa tilanteessa olevia aseistakieltäytyjiä, ja kokivat heidän kanssaan sekä yhtenäisyyttä että erilaisuutta.

Yhteystiedot

HELSINGIN YLIOPISTO