Browsing by Subject "sopimustuotanto"
Now showing items 1-2 of 2
-
(2014)Maatalouden tuotantosopimukset ovat yleistyneet viime vuosikymmeninä. Yleistymisen syitä ovat olleet mm. tuotannon riskien hallinta, vakaammat markkinat ja tuottajan mahdollisuus keskittyä ydintoimintaan. Tässä tutkimuksessa perehdyttiin kananmunan sopimustuotantoon eri näkökulmista. Tutkimuksen tavoitteena oli määrittää, millaisia sopimusehtoja kananmuna-alalla käytetään, ja pohtia, miten ne vaikuttavat tuottajiin. Tutkimuksen teoriaosassa käytiin läpi syitä sopimuksien käyttöön sekä tuottajan että pakkaamon kannalta. Munakunnan osuustoiminnallisuuden pitäisi ainakin teoriassa lisätä tuotantosopimuksien tasa-arvoisuutta. Tutkimus tehtiin tuottajan näkökulmasta ja sen lähestymistavaksi valittiin kvalitatiivinen tutkimusote. Tiedonhankinnan strategiana käytettiin tapaustutkimusta ja eri haastattelujen muotoja. Tutkimusaineisto koostui haastatteluista ja Munakunnan luovuttamista dokumenteista, jotka sisälsivät mm. tuottajaluettelon ja sopimuspohjat liitteineen. Tutkimustulosten perusteella pakkaamo ohjaa tuottajaa mm. laajentamiseen kannustavalla hinnoittelulla, sitovilla tuotantoerillä ja kilpailutuksen rajoittamisella. Tähän ovat syynä mm. pakkaamoiden välinen lisääntynyt kilpailu ja kaupan lisääntynyt valta. Tulosten mukaan tuottajat pitävät sopimustuottamisessa tärkeimpinä asioina vakaata tuottajahintaa ja luotettavaa yhteistyökumppania. Nykyisellään tuottajahinta voi muuttua useita kertoja yhden vuoden aikana, jonka tuottajat kokivat ongelmallisena. Sopimuksissa määriteltyjä tuotannon ehtoja oli paljon, mutta niitä oli tuottajien mielestä kohtalaisen helppo noudattaa. Suurin osa ei kokenut sopimusehtojen rajoittavan tilan toimintaa ja tuotantosopimuksien käyttö oli yleisesti hyväksyttyä.
-
(2023)Tutkimuksen taustalla oli Valion hankintaosuuskuntien siirtyminen raakamaidon sopimustuotantoon ja osuuskunta Maitosuomen tavoite kohdentaa meijerin jalostuskapasiteettia korkean lisäarvon tuotteisiin, mikä edellyttää meijeriin toimitettavan raakamaidon maltillista vähentämistä ja raakamaidon tulovirran ennustettavuutta pitkällä aikavälillä. Luonnonvarakeskuksen ennusteen mukaan maitotilayritysten määrä vähenee senkin jälkeen, kun meijerin optimimaitomäärä on saavutettu, jolloin lopettavien maitotilayritysten maitomääristä syntyy niin kutsuttua jakovaraa. Tutkimuksen tarkoituksena oli laskea maidon yksikkökustannus, rajakustannus, kustannusten jousto sekä katetuotto viidessä eri taloudellisessa kokoluokassa toimivalle maitotilayrityksille vuosina 2017–2021. Tutkimuksen tavoitteena oli löytää ne maitotilayritykset, jotka ovat yksikkö- ja rajakustannukseltaan sekä katetuotoltaan kilpailukykyisimpiä. Tulosten perusteella tehtiin arvio siitä, kenelle meijeriosuuskunta Maitosuomen kannattaisi myöntää raakamaidon lisäsopimusmäärää raakamaidon tulovirran takaamiseksi ja ennustamiseksi tulevaisuudessa. Maidon yksikkökustannus laskettiin tavanomaisessa tuotannossa oleville maitotilayrityksille hyödyntämällä sivutuotemenetelmää, jossa päätuotteen yksikkökustannus saadaan vähentämällä sivutuotteiden arvo kokonaistuotantokustannuksesta ja jakamalla jäljelle jäävä tuotantokustannus päätuotteen määrällä. Rajakustannuksen estimoinnissa hyödynnettiin regressiomallia. Maidon katetuotto laskettiin pelkän maitotuoton perusteella, maitotuoton ja litraperusteisen tuotantotuen yhdistelmällä ja lopuksi huomioimalla kaikki maidontuotannolle kohdistetut maataloustuet. Aineisto kerättiin Luonnonvarakeskuksen Luke Taloustohtori ja Tilastotietokanta -palvelusivustoilta. Tulosten perusteella suurimmat maitotilayritykset ovat sekä yksikkökustannukseltaan että rajakustannukseltaan kilpailukykyisimpiä. Pienemmillä maitotilayrityksillä oli suurempi maidon katetuottomaitolitraa kohti, kun laskennassa huomioitiin kaikki maidontuotannolle kohdistettavat maataloustuet, mikä altistaa ne kannattavuuden muutoksille Euroopan unionin maatalouspolitiikan ja tukiehtojen muuttuessa. Maidon muuttuva yksikkökustannus oli kaikissa taloudellisissa kokoluokissa pienempi kuin maidosta saatava hinta, jolloin tuotantoa oli kannattavaa jatkaa kaikissa taloudellisissa kokoluokissa lyhyellä aikavälillä. Meijeriosuuskunnan tavoitteena on kuitenkin turvata raakamaidon saatavuus ja tulovirran ennustettavuus pitkällä aikavälillä, jolloin lisäsopimusmäärien myöntäminen yksikkö- ja rajakustannusperusteisesti suuremmille maitotilayrityksille olisi tarkoituksenmukaista. Tämä kiihdyttää maatalouden rakennemuutosta, jossa tuotanto keskittyy entistä suurempiin yksiköihin. Näillä maitotilayrityksillä on kuitenkin taloudellisesti parhaimmat mahdollisuudet jatkaa tuotantoa tulevaisuudessa, jolloin ne ylläpitävät myös maaseudun elinvoimaisuutta ja työllistämiskykyä
Now showing items 1-2 of 2