Skip to main content
Login | Suomeksi | På svenska | In English

Browsing by Subject "sosiaali- ja terveydenhuolto"

Sort by: Order: Results:

  • Grön, Kirsikka (2019)
    Tutkielma tarkastelee sosiaali- ja terveydenhuollon tietojärjestelmiin liittyviä odotuksia. Työ on tapaustutkimus, jossa tutkitaan sosiaali- ja terveydenhuollon tietojärjestelmä- ja toiminnanmuutoshanketta Apottia. Apotti on Helsingin ja Uudenmaan sairaanhoitopiirin (HUS) sekä Helsingin, Vantaan, Kirkkonummen, Kauniaisen, Tuusulan ja Keravan yhteinen tietojärjestelmä- ja toiminnanmuutoshanke, jossa hankitaan sosiaali- ja terveydenhuollon yhteinen asiakas- ja potilastietojärjestelmä sekä uudistetaan sosiaali- ja terveydenhuollon käytäntöjä. Tutkielmassa Apotin hankkimaa tietojärjestelmää lähestytään dataintensiivisenä teknologiana. Apotti-hanke liitetään osaksi terveyden, hyvinvoinnin ja yhteiskunnan datafikaatiota, eli sosiaalisen elämän muuntamista digitaaliseksi ja vertailukelpoiseksi dataksi. Tutkielman teoreettisessa viitekehyksessä hyödynnetään tieteen- ja teknologiantutkimuksen teknologian sosiaalisen muotoutumisen näkökulmaa sekä odotusten sosiologiaa. Odotusten sosiologiaa hyödyntämällä työssä tutkitaan Apottiin liittyviä kollektiivisia odotuksia. Odotusten sosiologian mukaan julkilausutut kollektiiviset odotukset ohjaavat teknologian suunnittelua sekä teknologista toimintaa. Tutkielmassa tarkastellaan, miten Apotti-hankkeessa hankittavan uuden Apotti-järjestelmän odotetaan muokkaavan sosiaali- ja terveydenhuoltoa sekä yhteiskuntaa. Tutkielman aineistona toimii haastattelu- ja asiakirja-aineisto. Haastatteluaineisto koostuu viiden Apotissa pitkään työskennelleen sosiaali-, terveys- ja IT-alan asiantuntijan haastattelusta. Asiakirja-aineisto on koottu Apotin julkaisemista uutiskirjeistä, tiedotteista, blogeista ja videoista sekä hankkeeseen liittyvistä julkisista asiakirjoista. Aineistojen pohjalta on muodostettu kuvaus Apotti-hankkeen kulusta ensimmäiseen käyttöönottoon asti. Haastatteluaineistolle on tehty temaattinen analyysi, jonka pohjalta tarkastellaan Apotti-järjestelmään liittyviä odotuksia haastattelu- ja asiakirja-aineistoa hyödyntäen. Työssä havaitaan Apottiin liittyvän julkiseen sosiaali- ja terveydenhuollon toimintaan suoraan kytkeytyviä sekä muita yhteiskunnallisia ja taloudellisia odotuksia. Apotin järjestelmähankintaan liittyy odotuksia sosiaali- ja terveydenhuollon tietojärjestelmämarkkinoiden uudistamisesta. Tietojärjestelmämarkkinoihin liittyvät odotukset kytkeytyvät koettuihin epäonnistumisiin aiemmissa tietojärjestelmähankinnoissa, ja Apotin järjestelmähankinnalla tavoitellaan tietojärjestelmämarkkinoiden parantamista. Uuden Apotti-järjestelmän odotetaan muokkaavan sosiaali- ja terveydenhuollon työntekijöiden työtä ohjaamalla työntekijöiden työskentelyä sekä yhtenäistämällä järjestelmää käyttävien yksiköiden toimintatapoja. Asiakkaiden ja potilaiden odotetaan saavan uudesta järjestelmästä parempia mahdollisuuksia omahoitoonsa. Samalla järjestelmästä saatavan datan avulla odotetaan voitavan puuttua ennakoivasti ihmisten kohtaamiin terveyden ja hyvinvoinnin ongelmiin. Apotissa odotetaan myös, että uuden järjestelmän myötä tutkijat ja sosiaali- ja terveysalan yritykset voivat kiinnittyä kiinteämmin osaksi julkista sosiaali- ja terveydenhuoltoa. Uudesta järjestelmästä odotetaan saatavan enemmän ja parempaa dataa tutkimuskäyttöön, ja järjestelmän odotetaan tuovan uusia tapoja kerätä tutkimusdataa. Apotin ympärille rakennetaan yritysekosysteemiä, jonka avulla sosiaali- ja terveysalan startup-yritykset halutaan integroida osaksi uutta Apotti-järjestelmää. Tutkielma osoittaa dataintensiivisten teknologioihin liittyvien odotusten muokkaavan sosiaali- ja terveydenhuollon toimintaa ja tavoitteenasetteluja. Sosiaali- ja terveydenhuollon työn ja asiakkuuksien odotetaan muuttuvan dataintensiivisten teknologioiden myötä. Näiden odotusten toteutuminen on kuitenkin epävarmaa, sillä asiakkaat ja työntekijät voivat käyttää teknologioita eri tavoilla kuin on suunniteltu. Odotusten sosiologian näkökulmasta teknologian käyttöönoton onnistumiseksi loppukäyttäjät pyritään puhumaan kollektiivisten odotusten avulla teknologian puolelle ja käyttämään teknologiaa halutuilla tavoilla. Sosiaali- ja terveydenhuollossa dataintensiivisten teknologioiden käyttöä oikeutetaan eri tavoin, eivätkä kaikki tavoitteenasettelut liity sosiaali- ja terveydenhuollon ydintoimintojen parantamiseen. Tutkielmassa ehdotetaan, että sosiaali- ja terveydenhuollon datafikaation tutkimuksen tulisi tarkastella ja arvioida julkisen sektorin dataintensiivisiin teknologioihin liittyviä tavoitteita, ja pohtia, mikä on kaikkien kansalaisten etua ajavien tavoitteiden rooli dataintensiivisten teknologioiden aikakaudella. Tutkielman lopuksi arvioidaan odotusten sosiologian näkökulman hyödyllisyyttä yhteiskunnan datafikaation ja Apotin kaltaisten sosioteknisten muutosten tutkimuksessa.
  • Vehviläinen, Mia (2019)
    Tutkielmassa kuvaillaan valinnanvapauden diskurssin muuttumista viimeisen kymmenen vuoden aikana. Tämän hetkinen valinnanvapaus sosiaali- ja terveydenhuollossa on vuodelta 2011 voimaan tulleen Terveydenhuoltolain mukainen ja sitä halutaan muuttaa hallituksen lakiesityksellä 16/2018. Tutkimuskysymyksenä on: ”Miten valinnanvapauden diskurssi on muuttunut vuosien 2010 ja 2018 välisenä aikana?” Valinnanvapaudesta tarkastellaan sekä sen sisällön määritelmää että valinnanvapauden haltijaa perusteluineen. Laadullinen tutkimusaineisto muodostuu Terveydenhuoltolaista ja sen taustalla olleesta hallituksen esityksestä 90/2010 sekä hallituksen esityksestä 16/2018. Tutkimusmenetelmänä käytetään diskurssianalyysia. Tutkimuksen teoreettisessa viitekehyksessä käydään läpi hallinnon uudistamista New public management -ajattelumallin mukaisesti ja tarkastellaan kuinka sen toimet soveltuivat terveydenhuoltoon. Useat maat uudistivat julkista sektoriaan NPM:n mukaisesti, mutta eivät kuitenkaan saavuttaneet sen avulla tavoiteltuja säästöjä, vaan tilalle tuli uusia transaktiokustannuksia eikä yhteistyö eri toimijoiden välillä ollut sujuvaa. Niinpä on siirrytty puhumaan post-NPM-teorioista, joiden kautta tavoitellaan verkostomaista yhteistyötä sekä palveluiden integraatiota ja halutaan korjata NPM:n tuomia ongelmia. Lisäksi tarkastellaan tilaaja-tuottajamallia, joka on NPM:n sovellus ja esitetään sen käyttökokemuksia Suomesta ja ulkomailta. Tilaaja-tuottajamallin on todettu lisäävän byrokratiaa ja kasvattavan kustannuksia. Tällä hetkellä sosiaali- ja terveydenhuollossa ei vallitse konsensusta siitä ovatko palveluiden tarvitsijat potilaita, asiakkaita, käyttäjiä vai jotain muuta. Niinpä lyhyesti esitellään myös, kuinka sosiaali- ja terveydenhuollon palveluiden käyttäjiin on viitattu eri aikoina ja eri maissa. Tutkimus osoittaa, että valinnanvapauden diskurssi on muuttunut kaupallisempaan suuntaan viimeisen kymmenen vuoden aikana. Sosiaali- ja terveydenhuollon uudistamisessa korostuu asiakaskeskeisyys. Valinnanvapautta halutaan laajentaa terveydenhuollosta sosiaalihuollon ja suunhoidon pariin tilaaja-tuottajamallin myötä. Valinnanvapautta ollaan muuttamassa nykyisestä potilaan mahdollisuudesta tulevaisuudessa asiakkaan oikeudeksi, jonka avulla asiakas voisi vaikuttaa hoitoonsa valitsemalla kiireettömässä hoidossa hoitopaikkansa ja häntä hoitavan terveydenhuollon ammattihenkilön tai moniammatillisen tiimin. Samalla perinteinen terveydenhuollon diskurssi muuttuu markkinatalouden diskurssiksi ja näin ollen jatkossa terveydenhuollon päätöksiä ajaa markkinavoimat NPM:n mukaisesti perinteisen terveydenhuollon sijaan.