Browsing by Subject "sosiaalihuolto"
Now showing items 1-5 of 5
-
(2001)The aim of the study was to explore why the MuPSiNet project - a computer and network supported learning environment for the field of health care and social work - did not develop as expected. To grasp the problem some hypotheses were formulated. The hypotheses regarded the teachers' skills in and attitudes towards computing and their attitudes towards constructivist study methods. An online survey containing 48 items was performed. The survey targeted all the teachers within the field of health care and social work in the country, and it produced 461 responses that were analysed against the hypotheses. The reliability of the variables was tested using the Cronbach alpha coefficient and t-tests. Poor basic computing skills among the teachers combined with a vulnerable technical solution, and inadequate project management combined with lack of administrative models for transforming economic resources into manpower were the factors that turned out to play a decisive role in the project. Other important findings were that the teachers had rather poor skills and knowledge in computing, computer safety and computer supported instruction, and that these skills were significantly poorer among female teachers who were in majority in the sample. The fraction of teachers who were familiar with software for electronic patient records (EPR) was low. The attitudes towards constructivist teaching methods were positive, and further education seemed to utterly increase the teachers' readiness to use alternative teaching methods. The most important conclusions were the following: In order to integrate EPR software as a natural tool in teaching planning and documenting health care, it is crucial that the teachers have sufficient basic skills in computing and that more teachers have personal experience of using EPR software. In order for computer supported teaching to become accepted it is necessary to arrange with extensive further education for the teachers presently working, and for that further education to succeed it should be backed up locally among other things by sufficient support in matters concerning computer supported teaching. The attitudes towards computing showed significant gender differences. Based on the findings it is suggested that basic skills in computing should also include an awareness of data safety in relation to work in different kinds of computer networks, and that projects of this kind should be built up around a proper project organisation with sufficient resources. Suggestions concerning curricular development and further education are also presented. Conclusions concerning the research method were that reminders have a better effect, and that respondents tend to answer open-ended questions more verbosely in electronically distributed online surveys compared to traditional surveys. A method of utilising randomized passwords to guarantee respondent anonymity while maintaining sample control is presented.
-
(2011)Tutkimuskohde on erään Suomen kunnan alueella toimiva kunnallinen terveydenhuollon organisaatio. Tutkimuskohteena oleva organisaatio on toiminut tilaaja—tuottaja-mallissa muutaman vuoden ajan. Pro gradu -tutkielman tarkoitus oli tutkia tilaaja—tuottaja-mallin vaikutuksia tietotekniseen järjestelmään ja muutoksen onnistuneisuutta esimiesten ja johdon näkökulmasta. Tarkentava alakysymys on, miten tuotteiden ja määrää korostavan mittaamisen avulla onnistutaan kuvaamaan työn sisältöä sosiaali- ja terveydenhuollossa esimiesten ja johdon näkökulmasta katsottuna. Tutkielmassa käytin aineistona valmista haastattelumateriaalia, jonka toimeksiantajani eli Työterveyslaitos oli luovuttanut käyttööni. Aineisto koostui sosiaali- ja terveydenhuollon esimiesten ja johdon haastatteluista. Tutkielmassa käytin sisällönanalyysiä, joka on laadullinen tutkimusmenetelmä. Tutkimusasetelma perustui vertailevaan menetelmään eli analyysissä etsin samankaltaisuutta haastateltavien puheesta eli toistuvia teemoja, jotka eivät ole riippuvaisia haastateltavien erilaisista taustoista. Tutkielmassa selvisi muun muassa, että tuotteistaminen ja määrällinen mittaus vievät tällä hetkellä liikaa resursseja ja aikaa verrattuna niiden tuottamaan todelliseen hyötyyn esimiesten ja johdon näkökulmasta katsottuna. Toisekseen työn mittaaminen ja läpivalaiseminen eivät välttämättä kasvata työtehoa esimiesten ja johdon näkökulmasta katsottuna. Tutkielman tärkeimmät viitteet on otettu viimeaikaisesta työn sosiologisesta keskustelusta.
-
(2018)Tämä pro gradu- tutkielma käsittelee sosiaalityöntekijöiden kirjaamia perusteluja lapsen erityisen tuen tarpeelle ja lastensuojelun asiakkuuden tarpeelle. Työssä käsitellään asiakkuuksien perusteluille ominaisia asioita ja miten ne eroavat toisistaan. Sosiaalihuoltolain muutosten vuoksi lastensuojelun rinnalle on tullut uusi tukimuoto erityistä tukea tarvitseville lapsille. Aikaisemmin perheet ovat ohjautuneet joko peruspalveluiden piiriin tai lastensuojelun asiakkaiksi. Palvelujärjestelmän muutoksen tarkoituksena on ollut madaltaa tuen hakemisen kynnystä sekä puuttua varhaisessa vaiheessa perheiden ongelmiin. Tutkimusaineiston muodostavat lapsiperheiden palvelutarpeen arviointien yhteenvedot, joista puolet ovat lastensuojelun asiakkuuden aloittavia ja toiset puolet erityistä tukea tarvitsevien lasten yhteenvetoja. Tutkimusmenetelmänä on diskurssianalyysi. Erityisesti lastensuojelun asiakkuuden aloittavia diskursseja muodostui neljä: kiireellisyys, vanhempien yhteistyöhaluttomuus, lapsen oma käyttäytyminen sekä väkivalta. Erityistä tukea tarvitsevien lasten yhteenvedoista muodostui kaksi diskurssia, joilla sosiaalityöntekijät perustelivat sosiaalihuollon tarvetta. Nämä ovat vanhemman jaksamattomuus ja kokonaisvaltaisen tuen tarve. Erillisten diskurssien lisäksi yhteenvedoissa oli yhteisiä diskursseja, joilla sosiaalityöntekijät perustelivat asiakkuuksia. Vanhemmuuteen ja vuorovaikutukseen, päihde -ja mielenterveysongelmiin sekä kouluvaikeuksiin liittyvillä diskursseilla perusteltiin niin lastensuojelun kuin erityisen tuen tarvetta. Perusteluissa on nähtävissä selkeitä eroja. Erityistä tukea tarvitsevien lasten tilanteet määrittyivät kevyemmiksi huolenaiheiltaan ja vanhemmat yhteistyöhaluisiksi. Lastensuojelun asiakkaiden perusteluissa rakentui kuva lapsen vaarantuneesta kehityksestä ja vanhempien toiminta määrittyi lasten edun vastaisena ja usein yhteistyöhaluttomana.
-
(2021)Tiivistelmä Tiedekunta: Valtiotieteellinen tiedekunta Koulutusohjelma: Sosiaalitieteiden maisteriohjelma Opintosuunta: Sosiaalityö Tekijä: Veera Leppänen Työn nimi: Sosiaalityö ja Apotti – Havaintoja asiakastieto- ja toiminnanohjausjärjestelmän käytännöstä Työn laji: Maisterintutkielma Kuukausi ja vuosi: Toukokuu 2021 Sivumäärä: 64 + liitteet Avainsanat: sosiaalihuolto, tietohallinto, asiakastietojärjestelmä, Apotti, toiminnanohjaus, tietojärjestelmien kehittäminen Ohjaaja tai ohjaajat: Aino Kääriäinen Säilytyspaikka: Helsingin yliopiston kirjasto Tämä maisterintutkielma on katsaus suomalaiseen sosiaalihuollon ja sosiaalityön tietohallinnon sekä tietojärjestelmien kehityskulkuun ja tämän kehityskulun tuloksena rakennettuun Apotti-asiakastieto- ja toiminnanohjausjärjestelmään. Kiinnitän huomioni Apotti-asiakastietojärjestelmän ja käytännön sosiaalityön näkökulmiin. Analysoin näiden tekijöiden pohjalta sitä, miten asiakastieto- ja toiminnanohjausjärjestelmä toimii käytännössä ja millaisia toiminnanohjauksen haasteita ja onnistumisia sosiaalityöntekijät tunnistavat järjestelmässä. Tutkimusaineistoni koostuu 10:sta sähköisellä kyselylomakkeella kerätystä vastauksesta, joissa lapsiperhepalveluiden sosiaalityöntekijät kuvaavat asiakastietojärjestelmän toimivuutta ja soveltuvuutta käytännön sosiaalityöhön sekä toiminnanohjausrakenteen vaikutuksia päivittäistyön tekemiseen. Aineisto on analysoitu aineistolähtöisen sisällönanalyysin keinoin. Tutkimustulokset olen jäsennellyt tutkielmalle keskeisten käsitteiden sekä aiemman tutkimuksen kautta sekä niihin verraten. Apotti asiakastieto- ja toiminnanohjausjärjestelmän rakentamisessa ja käyttöön viemisessä on haasteita ja järjestelmä koetaan käytettävyydeltään hankalaksi sekä monivaiheiseksi. Sosiaalityön päivittäistyön tekemisen näkökulmaa ei ole huomioitu tarpeeksi järjestelmän suunnittelu- ja rakennusvaiheessa. Kyseessä on nykyaikainen järjestelmä, joka on tarjonnut suorastaan ”digiloikan” aiempaan asiakastietojärjestelmään verrattuna, mutta järjestelmän suunniteltuja ja toivottuja hyötyjä ei tässä hetkessä ole mahdollista saada täysimääräisinä irti. Toimintaa ohjaava rakenne on tunnistettavissa järjestelmässä, mutta sen hyödyt päivittäistyön tekemiselle riippuvat työntekijän omasta osaamisesta sekä taidoista, kuten myös perehdytyksen ja koulutuksen määrästä sekä laadusta. Toiminnanohjaus onnistui vähentämällä työntekijän muistitaakkaa, keräämällä dataa sekä mahdollistamalla tiedolla johtamisen. Haasteina taas näyttäytyy muistitaakan lisääntyminen, kuten erilaisten klikkailupolkujen osaaminen sekä toiminnanohjausjärjestelmän mukanaan tuoma aikataakka. Tutkimuksen suuntaaminen sosiaalityön kentälle mahdollistaa ymmärryksen lisäämisen järjestelmän taustalla vaikuttavista ohjeistuksista ja lainsäädännöstä. Asiakastietojärjestelmien ja käyttäjien välistä näkökulmaa on tarpeen tutkia jatkossakin, jotta järjestelmiä on mahdollista kehittää vastaisuudessakin. Järjestelmän mahdollistaman datankeruun osalta kiinnostaviksi tutkimusaiheiksi nousevat tulevaisuudessa ne näkymät, joita datankeruu suhteessa työn tekemiseen ja sosiaalityöhön mahdollistaa.
-
(2012)Tutkimus käsittelee venäläistaustaisten terveydenhuollon ammattilaisten näkemyksiä suomalaisesta sosiaali- ja terveydenhuollosta. Sosiaali- ja terveydenhuollon järjestämisen tavat vaihtelevat aikakaudesta ja kulttuurista toiseen. Venäläistaustaiset ovat nykyään Suomen suurin maahanmuuttajaryhmä. Vaikka venäläiset ovat yleensä muuttaneet maahan muista kuin työperäisistä syistä, ovat he näkyvässä asemassa myös suomalaisilla terveydenhuollon työmarkkinoilla. Venäläistaustaiset terveydenhuollon ammattilaiset ovat oman alansa asiantuntijoita, joilla on kokemusta myös toisenlaisesta terveydenhuoltokulttuurista. Venäläistaustaiset ammattilaiset voivat tarkastella suomalaista sosiaali- ja terveydenhuoltoa kyseenalaistaen totutut itsestäänselvyydet. Tutkimusaineistona käytettiin viittä venäläistaustaisen terveydenhuollon ammattilaisen teemahaastattelua. Haastatelluista kolme oli lääkäreitä ja kaksi edusti terveydenhoitajan ammattiryhmää. Haastattelut tehtiin keväällä 2011. Ne kestivät noin tunnin ja tuottivat yhteensä 73 sivua litteroitua tekstiä. Aineiston analyysimenetelmänä on aineistolähtöinen sisällönanalyysi, jolla aineisto tiivistetään ja ryhmitellään. Tutkimuksen valossa venäläistaustaiset terveydenhuollon ammattilaiset olivat tyytyväisiä suomalaisen sosiaali- ja terveydenhuollon toimintaan. Haastatellut eivät olleet innokkaita keskustelemaan venäläisestä sosiaali- ja terveydenhuollosta, vaan mieluummin kertoivat ammatillisia näkemyksiään suomalaisesta sosiaali- ja terveydenhuollosta. Sen sijaan sosiaalihuolto näyttäytyi haastatelluille vieraana alueena. Suomalainen terveydenhuolto näyttäytyi selkeänä, mutta siitä puuttuvat sävyt. Tutkimuksessa painottui yhteiskunnan ja terveydenhuollon muutos viime vuosikymmeninä. Perusterveydenhuollon ja erikoissairaanhoidon vastuualueiden muutos kuormittaa perusterveydenhuoltoa, etenkin terveyskeskuksia. Terveydenhuollon säästöpaineet puolestaan kuormittavat ammattilaisia. Venäläistaustaiset terveydenhuollon ammattilaiset vaihtoivat tarpeen vaatiessa asemaansa ammattilaisesta palvelun käyttäjäksi, mutta yleensä haastatteluissa ammatillinen asiantuntijuus korostui maahanmuuttajaa määräävämmäksi asemaksi.
Now showing items 1-5 of 5