Browsing by Subject "sosiaalinen toiminta"

Pro gradu -tutkielmassa kuvailen sosiaalista toimintaa Oulu Osakeyhtiössä sekä tarkastelen motiiveja sille ja siitä kirjoittamiselle henkilöstölehdessä vuosina 1944–1949. Tutkimuskysymyksinä ovat, mistä sosiaalisen toiminnan muodoista on kerrottu yhtiön julkaisemassa Hakkeita-lehdessä sekä miksi niistä on kerrottu. Lähdeaineistoina ovat yhtiön julkaisema Hakkeita-henkilöstölehti, erään lapsuudessaan yhtiön asunnossa asuneen henkilön muistelmateos, yhtiön arkistoaineisto sekä Suomen Kansan Demokraattisen Liiton julkaisema Kansan Tahto -lehti. Lähteenä ja tutkimuskirjallisuutena työssä toimii myös yhtiön sosiaalipäällikön muistelmateos. Tietoa ajanjakson sosiaalisesta toiminnasta antaa Keijo Keravuoren toimittama opaskirja Teollisuuden sosiaalinen toiminta. Lähdeaineisto on lähiluettu, mikä tarkoittaa aineiston tarkkaa lukemista useampaan kertaan. Laadullisen tutkimuksen sisällönanalyysin avulla aineistosta on nostettu esille erilaisia teemoja. Eri lukutekniikoita apuna käyttäen on analysoitu erilaisia motiiveja sosiaalisten toimintojen järjestämiselle ja niistä kirjoittamiselle. Sosiaalista toimintaa oli henkilöstön taloudellisen aseman parantamiseksi, henkilöstön terveyden ja ruumiinkunnon ylläpitämiseksi sekä henkilöstön henkisen virkistyksen ja kasvatuksen hyväksi. Filosofi Michel Foucault’n kuvailema biovalta tähtää työntekijöiden hyvinvoinnin lisääntymiseen, jotta he olisivat tuottavampia työssään. Anna Kuokkanen ja Hannele Seeck ovat kirjoittaneet työhyvinvointiin, työviihtyvyyteen ja työpaikan ihmissuhteisiin panostaneista ihmissuhdekoulukunnan edustajista Suomessa. Myös ihmissuhdekoulukunnalla oli työn tulosten paranemisen sekä hallinnan tavoitteet toiminnalleen. Yksi sosiaalisen toiminnan muoto oli liikunta. Sen ajateltiin yhdistävän Ouluyhtiöläisiä katsomatta hierarkiarajoihin. Sosiologi Pierre Bourdieun mukaan liikunnan avulla saatiin valloitettua, mobilisoitua ja kehitettyä ihmisiä. Liikunta oli myös nuorison hallintakeino. Myös Inkeri Ahvenisto paljastaa väitöskirjassaan Tehdas yhdistää ja erottaa Verlassa 1880-luvulta 1960-luvulle, että sosiaalisilla toiminnoilla, niistä kirjoittamisella sekä yhteishengellä oli Verlassa omat merkityksensä. Benedict Andersonin mukaan kirjoittamisen ja painettujen julkaisujen avulla on saatu ihmisille aikaan käsitys kuvitellusta yhteisöstä nimeltään kansakunta, koska niiden avulla ihmiset tulivat tietoisiksi toisistaan. Ihmisten yhdistämiselle oli taas vallankäytölliset tarpeensa. Kirjoittamista voi siis pitää ihmisten hallintaan tähtäävänä vallankäytön muotona. Sosiaalisten toimintojen ja niistä kirjoittaen näkyväksi tekemisen avulla Oulu Osakeyhtiössä pyrittiin siis luomaan tuottavaa hyvinvointia ja yhteishenkeä sekä luottamusta työnantajaa kohtaan. Samalla tähdättiin työvoiman pysyvyyteen ja uuden työvoiman houkuttelemiseen. Yhteishengen luomisen merkitys korostui tuona aikana, koska rauhanehtosopimus mahdollisti vasemmiston ja sitä kautta työväestön vallan lisääntymisen Suomessa. Yrityksillä oli yhteiskunnallinen vastuu sotakorvausten toimittamisessa ja jälleenrakennuksessa, joita mahdolliset konfliktit olisivat voineet haitata. Edellä mainittujen seikkojen vuoksi työnantajat ryhtyivät luomaan yhteishenkeä yrityksissään. Lisäksi sosiaalisten toimintojen voi katsoa olleen eräs hoitokeino sotatraumoille. Yhtiöläisiä yhdistäväksi päämääräksi yhtiö antoi ajatuksen, että työnteon avulla myös työntekijöiden omia oloja voitiin kohentaa. Rakoilua yhteishengessä kuitenkin tapahtui inflaatiosta johtuneen työväestön maksukyvyn heikkenemisen vuoksi, mistä seurasi palkkaneuvotteluja ja lakkoja. Pula-aika ja säännöstelytalous asettivat rajoitteensa sosiaalisille toiminnoille, mutta kiitollisiakin yhtiön antamasta avusta oltiin. Ristiriidoista huolimatta myös yhteishenkeä syntyi.