Skip to main content
Login | Suomeksi | På svenska | In English

Browsing by Subject "sosiaalinen vastuu"

Sort by: Order: Results:

  • Kaartinen, Lotta (2020)
    Tässä tutkielmassa tarkastellaan sitä, miten yrityksen henkilöstön sisäinen monimuotoisuus ja erityisesti henkilöstön kulttuurinen monimuotoisuus on huomioitu suomalaisissa teknologia-alan yrityksissä. Globalisaation myötä henkilöstön monimuotoisuuden huomioimisesta aiheena on tullut ajankohtainen ja tärkeä. Henkilöstön monimuotoisuuden huomioimisen merkityksen lisääntynyt kasvu on ollut erityisen selkeästi huomattavissa teknologia-alalla, jossa kilpailu osaavasta työvoimasta on ilmeinen. Monimuotoisuuden huomioimisen kautta yritykset voivat vaikuttaa työntekijöidensä työhyvinvointiin ja viihtyvyyteen. Monimuotoisuustyöskentelystä voikin tulevaisuudessa muodostua kilpailutekijä teknologia-alalla. Tämän lisäksi monimuotoisuustyöskentelyn voidaan katsoa kuuluvan osaksi yrityksen yritysvastuullisuustoimintaa, erityisesti yrityksen sosiaalisen vastuullisuustyön näkökulmasta. Koska henkilöstön monimuotoisuuden huomioiminen on osa yritysten vastuullisuustoimintaa, on sitä aiemmin tutkittu erityisesti yritysvastuullisuuden näkökulmasta. Myös tässä tutkielmassa aihetta lähestytään yritysvastuullisuuden kautta. Läpi tutkielman kantavana hypoteesina on, että monimuotoisuuden lisääntyessä globalisaation ja teknologian kehityksen myötä, myös monimuotoisuuden huomioimisen merkitys yritysten henkilöstöjohtamistyössä tulee kasvamaan. Aiheen tarkastelussa käytetään tutkielmaa varten kerättyä aineistoa ja lisäksi aiheesta tehtyä aiempaa tutkimusta. Aineisto muodostuu kymmenen teknologia-alan yrityksen henkilöstöasioista vastaavan työntekijän haastattelusta. Yhteistä kohdeyrityksille on, että ne kaikki toimivat teknologia-alalla ja ovat yritysvastuullisuusyhteisö Finnish Business & Society (FIBS) ry:n jäseniä. Haastattelut ovat muodoltaan teemahaastatteluja, joista saatu aineisto on teemoiteltu tutkielman kannalta keskeisimpien teemojen mukaisesti. Analyysissä keskitytään tarkastelemaan kohdeyritysten henkilöstöjohtamistyötä ja henkilöstön monimuotoisuuden kehittämistä osana yritysten sosiaalista vastuullisuutta. Koska monimuotoisuuden kehittämiseen liittyvä työskentely on monin tavoin sidoksissa muihin yritystoiminnan kannalta olennaisiin teemoihin, analyysissa tarkastellaan myös monimuotoisuustyöskentelyn kytköksiä yrityksen arvoihin, yrityskulttuuriin ja työhyvinvointiin. Tarkastelussa aineistoa verrataan yllä esitetyistä teemoista aiemmin tehtyyn tutkimukseen ja alan kirjallisuuteen. Erityisesti teemoittelun kautta saatuja havaintoja verrataan Finnish Business & Society (FIBS) ry:n teettämiin yritysvastuullisuustutkimuksiin vuosilta 2016 – 2019. Tärkeinä aineiston tarkastelun kautta saatuina tuloksina voidaan pitää ensinnäkin sitä, että hypoteesin mukaisesti kohdeyrityksissä tunnistetaan henkilöstön monimuotoisuuden huomioimisen tärkeyden kasvavan tulevaisuudessa. Se miten monimuotoisuutta oli tähän mennessä huomioitu, vaihteli kohdeyritysten välillä suuresti. Suurissa, kansainvälistä liiketoimintaa tekevissä yrityksissä henkilöstön monimuotoisuuteen liittyvä henkilöstöjohtamistyöskentely oli otettu kiinteämmin osaksi henkilöstötyöskentelyä, kuin niissä yrityksissä, joiden sidosryhmät eivät vielä sisältäneet samoissa määrin monimuotoisuutta. Lisäksi tärkeänä huomiona voidaan pitää sitä, että vaikka kohdeyritykset haluaisivat henkilöstöönsä enemmän monimuotoisuutta, kuitenkin monien asioiden kuten suomen kielen taidon vaatimuksen katsotaan muodostuvan esteeksi monimuotoisemman henkilöstön rekrytoimiselle.
  • Mäkelä, Johanna (2019)
    Tässä tutkimuksessa selvitettiin työn ja vapaa-ajan vuorovaikutusta nyky-yhteiskunnan muutosten näkökulmasta. Aihe on tärkeä, koska työnantajakuva vaikuttaa yritysten näkökulmasta esimerkiksi työntekijöiden rekrytointiin, ja koska osaavasta henkilöstöstä saattaa muodostua kriittinen resurssi palvelualan yrityksille. Tutkimuksessa selvitettiin työn ja vapaa-ajan vuorovaikutukseen vaikuttavien resurssi- tai vaatimustekijöiden merkitystä työnantajakuvaan palvelualalla .Tutkimuksen tarkoituksena olilöytää suomalaisen palvelualan resurssitai vaatimustekijöitä, jotka mahdollisesti vaikuttavat työn ja vapaa-ajan välisen tasapainon tunteen kautta palvelualan yritysten työnantajakuvaan. Työn ja vapaa-ajan vuorovaikutus on henkilöstön hyvinvointiin liitoksissa oleva tekijä. Hyvinvoinnin nähdään heijastuvan palvelualan organisaatioiden työnantajakuvaan. Tämän tutkimuksen haastatteluissa ilmeni monia yksilöille merkityksellisiä vaatimus- sekä resurssitekijöitä, jotka vaikuttavat työn ja vapaa-ajan tasapainoon. Tutkimuksen tulosten perusteella yritykset voivat vaikuttaa työntekijöiden kohtelun, avoimen vuorovaikutuksen sekä vastuullisen toim innan kautta positiivisesti työnantajakuvaansa. Tutkimuksessa haastateltiin 24-59-vuotiaita pääkaupunkiseudulla asuvia suomalaisia palvelualoilla työskenteleviä henkilöitä. Henkilöt edustivat eri ammatteja. Aineiston analysointi tehtiin ensin teemoittain, jonka jälkeen tyypittelemällä esiteltiin tyypillinen tai epätyypillinen vastaus aineistosta. Haastattelujen perusteella etenkin työajat vaikuttavat työpaikan valintaan. Haastattelussa ilmeni myös, että teknologian kehittyminen voi aiheuttaa haasteita rajojen vetämiselle työn sekä vapaa-ajan välille. Toisaalta tämän tutkimuksen haastatteluissa ilmeni myös arvostusta työn jousta vuutta ja autonomian tunnetta kohtaan. Joustavuudella voidaa vaikuttaa työajan säätelyn kautta työn ja vapaa-ajan tasapainon tunteeseen. Autonomiaa taas arvostetaan työaikoihin vaikuttamisen kautta. Yritysten asettamien odotuksien täyttäminen koettiin myös tärkeäksi tekijäksi tehtyjen haastattelun perusteella .
  • Svensk, Celia (2023)
    Tutkielmassa analysoidaan yritysten sosiaalisen vastuun sääntelyn kehitystä EU:ssa, erityisesti työntekijöiden oikeuksien kannalta. Kehitystä tarkastellaan etenkin viimeisen kahdenkymmenenviiden vuoden ajalta. Yritysvastuun osa-alueesta, sosiaalisesta vastuusta on tullut merkittävä yritysvastuun alue esille nousseiden ihmisoikeusloukkausten myötä. Yritysvastuun osa-alueita ovat ympäristövastuu, taloudellinen vastuu ja sosiaalinen vastuu. Yritysten sosiaalinen vastuu kohdistuu yritysten toimien vaikutusten kohteena oleviin ihmisiin, eli työntekijöihin, asiakkaisiin ja kuluttajiin sekä muihin sidosryhmiin. EU:n sosiaalisen vastuun kehitykseen koskien työntekijöiden oikeuksia ovat vaikuttaneet EU:n omat toimielimet sekä kansainvälisten organisaatioiden julistukset ja käytänneohjeet. Sosiaalisen vastuun kehitys on muuttunut alun perin komission vapaaehtoista luonnetta painottavista suosituksista ja ohjeista selkeään sääntelyyn. Vuosien myötä EU:n toimielimet ovat huomanneet, etteivät yritysten vapaaehtoisuuteen nojautuvat suositukset riitä, vaan tarvitaan lainsäädännöllisiä toimia minimoimaan yritysten ihmisoikeusloukkaukset ja väärinkäytökset, etenkin arvoketjuissa. Sosiaalista vastuuta on pyritty aiemmin sääntelemään tiettyjen, ihmisoikeuksille alttiimpien toimialojen arvoketjujen due diligence -velvoitteilla. Uusimpana EU:n yrityksenä minimoida työntekijöiden oikeuksien loukkauksia yritysten arvoketjuissa on yritysvastuulakiehdotus, jonka olennaisena osana on asianmukaisen huolellisuuden järjestelmä, ihmisoikeuksien due diligence kaikkien toimialojen osalta. Myös termi sosiaalinen vastuu on muuttunut vuosien myötä. Viime aikoina on alettu käyttää sosiaalisen vastuun vastinparina tai jopa synonyyminä, kun puhutaan työntekijöiden oikeuksista, termiä ”yritystoiminta ja ihmisoikeudet” sekä ”säällinen työ”. Tutkielmassa vastataan sosiaalisen vastuun sääntelyn kehityksen lisäksi kysymyksiin: miten yritystoiminta ja ihmisoikeudet liittyvät toisiinsa, sekä mikä on työntekijöiden oikeuksien suhde ihmisoikeuksiin. Kysymykset liittyvät olennaisesti sosiaalisen vastuun kehitykseen työntekijöiden osalta. Kysymyksillä määritellään yleisemmin sosiaalisen vastuun suhdetta ihmisoikeuksiin, sekä puolestaan sosiaalisen vastuun keskiössä olevien ihmisoikeuksien suhdetta työntekijöiden oikeuksiin. Määritelmät riippuvat lainkäyttöalueesta ja ajankohdasta.
  • Wirtamo, Minna (2022)
    Vastuullisuus on ollut yksi keskeisistä yritystoimintaan vaikuttavista teemoista viime vuosina. Samalla kun yhteiskunnan ja sidosryhmien odotukset yritysten vastuullisuudelle ovat kasvaneet, yritysvastuun sääntely on myös kiristynyt. Yritysvastuuseen kohdistuukin suuri määrä alati muuttuvaa ja kehittyvää monitasoista sääntelyä. Yritysvastuun yhtenä ulottuvuutena on yritysten sosiaalisen vastuu, jonka perustana on puolestaan odotus siitä, että yritys kunnioittaa kansainvälisesti tunnustettuja ihmis- ja työoikeuksia. Niin kutsuttu huolellisuusvelvoite (due diligence) on yrityksille työkalu toteuttaa yritysvastuuta ja siihen sisältyvää ihmisoikeusvastuutansa käytännössä. Huolellisuusvelvoite on perinteisesti pohjautunut kansainväliseen ei-sitovaan sääntelyyn sekä yrityselämän itsesääntelyyn, mutta trendinä viime vuosina on ollut oikeudellisesti sitovan eli niin kutsutun pakollisen huolellisuusvelvoitteen (mandatory due diligence) säätäminen eri EU-maissa ja muualla maailmassa. Myös EU:ssa valmistellaan parhaillaan huolellisuusvelvoitteeseen tähtäävää lainsäädäntöä: komissio julkaisi direktiiviehdotuksensa yritysten kestävää toimintaa koskevasta huolellisuusvelvoitteesta helmikuussa 2022. Tämän tutkielman tarkoituksena on tarkastella edellä kuvattua kehittyvää ja oikeudellistuvaa yritysvastuuta, yritysten ihmisoikeusvastuuta erityisesti työoikeuksien kontekstissa sekä huolellisuusvelvoitteen sisältöä. Tutkielmassa kuvataan yritysvastuun kehitystä yleisellä tasolla sekä käydään läpi ja systematisoidaan yritysvastuun sääntelyympäristöä mukaan lukien kansainvälinen, EU-, kansallinen sekä itsesääntelytaso. Kehyksen avulla luodaan ymmärrystä yritysvastuusta oikeudellisena ilmiönä. Tämän jälkeen tutkielmassa tarkastellaan yritysvastuuseen sisältyvää ihmisoikeusvastuu-ulottuvuutta. Tässä yhteydessä tarkastellaan mitä kansainväliset ihmis- ja työoikeudet ovat, miten yritystoiminta liittyy ja voi vaikuttaa niihin, sekä millaisia odotuksia yrityksiin kohdistuu niiden huomioimiseksi. Lopuksi tutkielmassa käsitellään huolellisuusvelvoitetta, joka toisinaan näyttäytyy melko abstraktina ja jäsentymättömänä käsitteenä. Siten sen määrittelyllä ja tulkinnalla on keskeinen merkitys yrityksille, kun nämä toteuttavat ihmisoikeusvastuutaan. Parhaassa tapauksessa huolellisuusvelvoite voi toimia tehokkaana työkaluna, jonka avulla yritys voi pyrkiä varmistamaan, että sen omissa toiminnoissa sekä tuotantoketjuissa työskennellään eettistä tarkastelua kestävissä työolosuhteissa.