Browsing by Subject "sosiaalinen vastuu"

Tässä tutkielmassa tarkastellaan sitä, miten yrityksen henkilöstön sisäinen monimuotoisuus ja erityisesti henkilöstön kulttuurinen monimuotoisuus on huomioitu suomalaisissa teknologia-alan yrityksissä. Globalisaation myötä henkilöstön monimuotoisuuden huomioimisesta aiheena on tullut ajankohtainen ja tärkeä. Henkilöstön monimuotoisuuden huomioimisen merkityksen lisääntynyt kasvu on ollut erityisen selkeästi huomattavissa teknologia-alalla, jossa kilpailu osaavasta työvoimasta on ilmeinen. Monimuotoisuuden huomioimisen kautta yritykset voivat vaikuttaa työntekijöidensä työhyvinvointiin ja viihtyvyyteen. Monimuotoisuustyöskentelystä voikin tulevaisuudessa muodostua kilpailutekijä teknologia-alalla. Tämän lisäksi monimuotoisuustyöskentelyn voidaan katsoa kuuluvan osaksi yrityksen yritysvastuullisuustoimintaa, erityisesti yrityksen sosiaalisen vastuullisuustyön näkökulmasta. Koska henkilöstön monimuotoisuuden huomioiminen on osa yritysten vastuullisuustoimintaa, on sitä aiemmin tutkittu erityisesti yritysvastuullisuuden näkökulmasta. Myös tässä tutkielmassa aihetta lähestytään yritysvastuullisuuden kautta. Läpi tutkielman kantavana hypoteesina on, että monimuotoisuuden lisääntyessä globalisaation ja teknologian kehityksen myötä, myös monimuotoisuuden huomioimisen merkitys yritysten henkilöstöjohtamistyössä tulee kasvamaan. Aiheen tarkastelussa käytetään tutkielmaa varten kerättyä aineistoa ja lisäksi aiheesta tehtyä aiempaa tutkimusta. Aineisto muodostuu kymmenen teknologia-alan yrityksen henkilöstöasioista vastaavan työntekijän haastattelusta. Yhteistä kohdeyrityksille on, että ne kaikki toimivat teknologia-alalla ja ovat yritysvastuullisuusyhteisö Finnish Business & Society (FIBS) ry:n jäseniä. Haastattelut ovat muodoltaan teemahaastatteluja, joista saatu aineisto on teemoiteltu tutkielman kannalta keskeisimpien teemojen mukaisesti. Analyysissä keskitytään tarkastelemaan kohdeyritysten henkilöstöjohtamistyötä ja henkilöstön monimuotoisuuden kehittämistä osana yritysten sosiaalista vastuullisuutta. Koska monimuotoisuuden kehittämiseen liittyvä työskentely on monin tavoin sidoksissa muihin yritystoiminnan kannalta olennaisiin teemoihin, analyysissa tarkastellaan myös monimuotoisuustyöskentelyn kytköksiä yrityksen arvoihin, yrityskulttuuriin ja työhyvinvointiin. Tarkastelussa aineistoa verrataan yllä esitetyistä teemoista aiemmin tehtyyn tutkimukseen ja alan kirjallisuuteen. Erityisesti teemoittelun kautta saatuja havaintoja verrataan Finnish Business & Society (FIBS) ry:n teettämiin yritysvastuullisuustutkimuksiin vuosilta 2016 – 2019. Tärkeinä aineiston tarkastelun kautta saatuina tuloksina voidaan pitää ensinnäkin sitä, että hypoteesin mukaisesti kohdeyrityksissä tunnistetaan henkilöstön monimuotoisuuden huomioimisen tärkeyden kasvavan tulevaisuudessa. Se miten monimuotoisuutta oli tähän mennessä huomioitu, vaihteli kohdeyritysten välillä suuresti. Suurissa, kansainvälistä liiketoimintaa tekevissä yrityksissä henkilöstön monimuotoisuuteen liittyvä henkilöstöjohtamistyöskentely oli otettu kiinteämmin osaksi henkilöstötyöskentelyä, kuin niissä yrityksissä, joiden sidosryhmät eivät vielä sisältäneet samoissa määrin monimuotoisuutta. Lisäksi tärkeänä huomiona voidaan pitää sitä, että vaikka kohdeyritykset haluaisivat henkilöstöönsä enemmän monimuotoisuutta, kuitenkin monien asioiden kuten suomen kielen taidon vaatimuksen katsotaan muodostuvan esteeksi monimuotoisemman henkilöstön rekrytoimiselle.

Tutkielmassa analysoidaan yritysten sosiaalisen vastuun sääntelyn kehitystä EU:ssa, erityisesti työntekijöiden oikeuksien kannalta. Kehitystä tarkastellaan etenkin viimeisen kahdenkymmenenviiden vuoden ajalta. Yritysvastuun osa-alueesta, sosiaalisesta vastuusta on tullut merkittävä yritysvastuun alue esille nousseiden ihmisoikeusloukkausten myötä. Yritysvastuun osa-alueita ovat ympäristövastuu, taloudellinen vastuu ja sosiaalinen vastuu. Yritysten sosiaalinen vastuu kohdistuu yritysten toimien vaikutusten kohteena oleviin ihmisiin, eli työntekijöihin, asiakkaisiin ja kuluttajiin sekä muihin sidosryhmiin. EU:n sosiaalisen vastuun kehitykseen koskien työntekijöiden oikeuksia ovat vaikuttaneet EU:n omat toimielimet sekä kansainvälisten organisaatioiden julistukset ja käytänneohjeet. Sosiaalisen vastuun kehitys on muuttunut alun perin komission vapaaehtoista luonnetta painottavista suosituksista ja ohjeista selkeään sääntelyyn. Vuosien myötä EU:n toimielimet ovat huomanneet, etteivät yritysten vapaaehtoisuuteen nojautuvat suositukset riitä, vaan tarvitaan lainsäädännöllisiä toimia minimoimaan yritysten ihmisoikeusloukkaukset ja väärinkäytökset, etenkin arvoketjuissa. Sosiaalista vastuuta on pyritty aiemmin sääntelemään tiettyjen, ihmisoikeuksille alttiimpien toimialojen arvoketjujen due diligence -velvoitteilla. Uusimpana EU:n yrityksenä minimoida työntekijöiden oikeuksien loukkauksia yritysten arvoketjuissa on yritysvastuulakiehdotus, jonka olennaisena osana on asianmukaisen huolellisuuden järjestelmä, ihmisoikeuksien due diligence kaikkien toimialojen osalta. Myös termi sosiaalinen vastuu on muuttunut vuosien myötä. Viime aikoina on alettu käyttää sosiaalisen vastuun vastinparina tai jopa synonyyminä, kun puhutaan työntekijöiden oikeuksista, termiä ”yritystoiminta ja ihmisoikeudet” sekä ”säällinen työ”. Tutkielmassa vastataan sosiaalisen vastuun sääntelyn kehityksen lisäksi kysymyksiin: miten yritystoiminta ja ihmisoikeudet liittyvät toisiinsa, sekä mikä on työntekijöiden oikeuksien suhde ihmisoikeuksiin. Kysymykset liittyvät olennaisesti sosiaalisen vastuun kehitykseen työntekijöiden osalta. Kysymyksillä määritellään yleisemmin sosiaalisen vastuun suhdetta ihmisoikeuksiin, sekä puolestaan sosiaalisen vastuun keskiössä olevien ihmisoikeuksien suhdetta työntekijöiden oikeuksiin. Määritelmät riippuvat lainkäyttöalueesta ja ajankohdasta.