Browsing by Subject "sosiaaliset imaginäärit"

Nokian matka suomalaisesta monialayhtiöstä maailman suurimmaksi matkapuhelinten valmistajaksi on tuttu lähes kaikille suomalaisille. Nokian kasvu kansainvälisillä matkapuhelinmarkkinoilla oli onnenpotku Suomelle kasvun osuessa aikaan, jolloin Suomi kärsi vuosisadan pahimmasta lamasta. Nokia toimi läpi 1990-luvun Suomen talouden veturina, ja yhtiön menestyksellä on ollut pitkälle kantavia vaikutuksia Suomen kansantalouteen. Suomalaisten mieliin on jäänyt myös yhtiön matkapuhelinliiketoiminnan täydellinen romahtaminen 2000-luvun alussa. Nokian matka markkinajohtajan paikalta täydelliseen katoamiseen vain muutamassa vuodessa on myös kansainvälisesti vertailtuna ainutlaatuinen tapaus. Nokian menestys ja romahdus ovat herättäneet verrattain suurta kiinnostusta myös akateemisessa maailmassa, jossa syitä sekä yhtiön menestykseen että epäonnistumiseen on pohdittu lukuisissa julkaisuissa. Tämä pro gradu -tutkielma ei kuitenkaan ole jatkumoa Nokian menestystä ja romahdusta analysoiville tapaustutkimuksille. Sen sijaan tämä tutkimus linkittyy taloushistorialliseen näkökulmaan tarkastelemalla Nokian, suomalaisen yhteiskunnan ja suomalaisen identiteetin välistä suhdetta. Tässä tutkimuksessa keskitytään tarkastelemaan, miten Nokian kotipaikka Suomi on näyttäytynyt osana yhtiön toimintaympäristöä ja kuvitteellista yhteisöä yhtiön kasvaessa kansainväliseksi suuryritykseksi. Tutkimuskysymyksen taustalla on politiikantutkija Benedict Andersonin tunnettu käsitys kansakunnista kuviteltuina yhteisöinä ja siihen linkittyvät sosiaalisia imaginäärejä sekä kansallista identiteettiä koskevat teoreettiset viitekehykset. Tutkimuksen primaariaineisto koostuu elämäkerrallisesta kirjallisuudesta, joka sisältää neljän Nokian entisen johtajan muistelmateosta, joissa he käyvät läpi kokemuksiaan Nokiassa työskentelystä. Aineistoa analysoidaan teoriasidonnaisen sisällönanalyysin avulla. Tutkimuksessa osoitetaan, että Nokian menestyksen alkuvaiheessa sijoittautumien Suomeen on mahdollistanut yhtiön kasvun ja kansainvälisen menestyksen. Kansainvälisen menestyksen myötä Suomea on kuitenkin alettu tarkastelemaan kriittisemmin yhtiön kotipaikkana ja toimintaympäristönä. Toisaalta Nokian toiminnan kasvaessa Suomen etuna on maantieteellisen sijainnin lisäksi nähty valtiojohdon ja elinkeinoelämän rakenteellinen yhteistyö sekä Nokian mahdollisuus vaikuttaa Suomessa tehtyihin poliittisiin päätöksiin. Tutkimuksessa esitetään vertailua myös muista Nokian tärkeistä markkina-alueista, jotka näyttäytyvät tutkimusaineistossa hyvin erilaisina kuvitteellisina yhteisöinä kuin Suomi. Nokian menestyksen myötä suomalaisten asenteiden yrittäjyyttä kohtaan on koettu muuttuneen positiivisemmaksi. Nokian aikaansaaman asennemuutoksen on vuorostaan nähty edistäneen Suomen elpymistä talouslamasta. Nokian menestyksestä on nähty muodostuneen Suomessa tarina ja symboli, jotka ovat kuvanneet yrittäjyyden mahdollisuuksia ja toisaalta myös suomalaista osaamista maailmalla. Nokian menestyksen ei olla nähty vaikuttaneen ainoastaan suomalaisten mielikuviin itsestään, vaan myös kansainvälisiin mielikuviin Suomesta ja suomalaisten ominaisuuksista. Suomalaisen identiteetin onkin nähty muodostuneen Nokian menestyksen ympärille. Tästä johtuen suomalaisten on koettu ottaneen raskaasti Nokian matkapuhelinliiketoiminnan romahtamisen. Tutkimuksessa osoitetaan, että Suomi on toimintaympäristönä ja kuvitteellisena yhteisönä asettanut sekä mahdollisuuksia että haasteita Nokian toiminnalle. Nokian menestyksellä on myös nähty olevan merkittäviä vaikutuksia suomalaiseen yhteiskuntaan ja suomalaisten identiteettiin. Tutkimus kuitenkin perustuu ainoastaan elämäkertakirjallisuudessa esitettyihin subjektiivisiin näkemyksiin. Näin ollen tässä tutkimuksessa ei tuoda esiin, kuinka Nokian menestys on tosiasiassa vaikuttanut suomalaisen yhteiskunnan muutokseen tai suomalaisten identiteettiin. Tutkimuksen lopussa käydään keskustelua Nokian vaikutuksesta suomalaiseen kuvitteelliseen yhteisöön, jonka voidaan edelleen nähdä elävän Nokian menestyksen varjossa.