Browsing by Subject "sosiaaliset liikkeet"
Now showing items 1-2 of 2
-
(2011)Tarkastelen pro gradu -tutkielmassani sosiaalisten liikkeiden visuaalista vasta- ja valtajulkisuutta vertailemalla aktivistien omia Internet-sivustoja ja Helsingin Sanomia. Tutkimukseni tarkoituksena on tuoda uutta tietoa vastademokraattisen toiminnan ja toimijuuden muotoutumisesta vasta- ja valtajulkisuuksissa ja näiden julkisuuksien välisestä suhteesta paikallistasolla Suomessa. Tutkin, minkälaista vastademokraattista toimintaa sosiaaliset liikkeet tuovat esiin kuvissa omilla Internet-sivustoillaan. Näitä kuvia vertaan samoista tapahtumista julkaistuihin Helsingin Sanomien – valtajulkisuuden – kuviin. Analysoin, minkälaista toimintaa tuodaan esiin ja miten toiminnan esittäminen eroaa aineistojen välillä. Lopuksi tarkastelen vastademokraattisen toimijuuden visuaalisia representaatioita sukupuolen ja iän näkökulmista. Tutkielmani aineistona on kolme aktivistien ylläpitämää uutissivustoa, yksi kansalaisjärjestöjen kuvapankki ja vertailuaineistona Helsingin Sanomat. Aineistossani on kuvia yhteensä 443 ja ne on julkaistu vuosina 2000–2010. Kaikissa kuvissa tapahtumapaikkana on Helsinki. Tutkimusmenetelmänä käytän Eeva Luhtakallion soveltamaa Erving Goffmanin kehysanalyysiä, jossa pyritään etsimään aineistolähtöisesti kuvissa esitettyä toimintaa määrittäviä kehyksiä. Teoreettisen lähtökohdan tutkimukselleni muodostavat Pierre Rosanvallonin teoria vastademokratiasta ja Nancy Fraserin määritelmä useasta julkisuudesta. Kuvissa representoidun toiminnan kautta muodostuu kahdeksan eri määräävää kehystä: mielenosoitus, karnevaali, merkintä, valtaus, konflikti, kontrolli, sisäinen toiminta ja tiedotus. Määräävät kehykset kuvaavat aktivistien harjoittamaa vastademokraattista toimintaa ja muiden toimijoiden reaktioita siihen. Mielenosoitus, merkintä, valtaus ja karnevaali kuvaavat erilaisia kollektiivisen protestin muotoja, kontrolli ja konflikti taas tuovat esiin tämän toiminnan seurausta ja eri toimijoiden kohtaamista. Kuvissa näyttäytyy myös liikkeen sisäistä toimintaa ja liikkeestä tiedottamista sinällään ilman varsinaista protestia. Iän kannalta kuvien vastademokraattisesta toiminnasta muotoutui nuorten ja nuorten aikuisten toimintaa. Sukupuolen kannalta toiminta taas osoittautui yllättävän sukupuolittuneeksi: mikäli toimija oli erikseen nostettu valokuvassa esiin, oli tämä useimmiten mies. Miehet olivat toimijoina etenkin liikkeen johdossa ja konfliktin määräävässä kehyksessä. Naisia taas representoitiin vastajulkisuudessa yllättävästi äitiyden kautta. Aktivistiaineistossa ja lehtiaineistossa suhtauduttiin osittain eri tavalla aktivistien toimintaan vaikka kuvat visuaalisesti muistuttivat toisiaan. Tämä ilmeni kuvia ympäröivissä otsikoissa ja kuvateksteissä, jotka vaikuttivat kuvista syntyviin tulkintoihin. Kuvien virittämisessä tekstein liikuttiin hyväksynnästä neutraaliin uutisointiin, siitä taas kohti epäilyttävää toimintaa, josta siirryttiin lopulta toiminnan tuomitsemiseen. Kuvateksteissä välittyi kamppailua vastademokraattisen toiminnan oikeutuksesta: onko kyseessä demokratiaan kuuluvaa kansalaisaktivismia vai yhteiskuntajärjestyksen rikkomista rettelöimällä. Julkisuuksista muodostui visuaalisen kamppailun kenttä, jolla eri toimijat pyrkivät muovaamaan sosiaalisista liikkeistä syntyviä käsityksiä. Sosiaaliset liikkeet ja tiedotusvälineet eivät olekaan tutkielmani perusteella pelkästään toisiaan täydentäviä vastademokraattisia toimijoita, vaan eri julkisuuksien ja vastademokraattisten toimijoiden välillä on sekä legitimiteettikonflikti että määrittelykamppailu: kuka voi esittää kenet ja mistä näkökulmasta.
-
(2012)Tutkin työssäni itseään 9/11 Totuusliikkeeksi kutsuvia aktivisteja, jotka pitävät syyskuun 11. päivän 2001 terrori-iskuja Yhdysvaltain hallinnon sisältä tehtynä salaliittona. Tutkimuskysymykseni on, muodostaako 9/11 aktivismi aidon sosiaalisen ja poliittisen liikkeen. Työn teoreettinen lähtökohta on Donatella della Portan liikemäärittelyssä. Sosiaaliset liikkeet muodostuvat kollektiivisesta toiminnasta, jossa yhdistyvät: a) Epämuodollisen kanssakäymisen verkostot, b) Jaetut uskomukset ja solidaarisuus, c) Konflikteihin keskittyminen ja d) Protestin käyttö. Aineistoksi valitsin 9/11 aktivistien yhteisöllisen uutissivuston 911Blogger.com:ilta bloggaukset neljältä päivältä: 11.-12.9.2006 ja 11.-12.9.2009. Analysoin ko. 99 bloggausta ja niiden pohjalta kirjoitettuja 899 kommenttia lähiluvulla, etsien em. liike-elementtejä. Lisäksi kartoitin 9/11 aktivistien sivustoja ja taustoitin muutamia varsinaisen aineiston ulkopuolisia liikehdinnän kohokohtia. Haastattelin myös suomalaista 9/11 aktivistia. Tulokseni on, että pääosin 9/11 aktivismia voidaan pitää sosiaalisena ja poliittisena liikkeenä. Liikkeen rajat ovat kuitenkin häilyvät ja määrittelystä voidaan päätyä hyvinkin erisuuruisiin arvioihin liikkeen koosta. Laadullisesti 9/11 aktivismin erityispiirre on totuuspolitiikka; toisin kuin muut yhteiskunnalliset liikkeet, siinä ei politisoida arvoja eikä intressejä, vaan totuus. Tämä tekee 9/11 aktivismista liikkeenä ehdottoman, sillä arvoja voidaan aina sovitella ja intresseistä neuvotella vakiintuneen poliittisten järjestelmän prosessein, mutta totuudesta ei voi neuvotella. Osa 9/11 aktivisteista rakentaa tuhansista pienistä tiedonmurusista salaliittokorpusta, viralliselle selitykselle vaihtoehtoista käsitystä terrori-iskuista. Pääosin tämä ei pyri olemaan kattava kuvaus tapahtumista, vaan kumoamaan Yhdysvaltain hallituksen tuottaman virallisen selityksen. 9/11 tähtiä ovat muutamat keskeiset kirjoja kirjoittavat tutkijat ja sekä dokumenttivideoiden tekijät. Suurelle yleisölle 9/11 aktivistit ovat eniten tulleet tutuiksi dokumentti Loose Changen kautta. 9/11 aktivistit ymmärtävät dokumenttivideot tärkeäksi kilpailevan selityksen viestimisessä. Toinen 9/11 aktivismin erityispiirre on, että se toimii käytännöllisesti katso kansalaisyhteiskunnan tai valtion suunnalta. 9/11 aktivistit hakeutuvat kontaktiin Yhdysvaltain vasemmisto älymystön kanssa, mutta tulevat torjutuksi. 9/11 aktivismilla on monta keskusta ja aineistoni perusteella vähäinen muodollinen organisoituminen nähdään etuna. Kuitenkin, tutkimassani aineistossa on esimerkkejä 9/11 aktivisteille avautuvista poliittisista tilanteista, joiden hyödyntäminen jää heikoksi. 911Blogger ei toimi liikettä rakentavana foorumina välittömän organisoitumisen kautta, vaan laajempana ja löyhempänä keskusteluyhteisönä. Aineistossa oli hyvin eri tyyppisiä bloggauksia ja keskusteluja. 9/11 aktivismi voidaan ymmärtää myös Pierre Rosanvallonin vastademokratian käsitteen sekä Ron Eyermanin ja Andrew Jamisonin kognitiivisen praksiksen käsitteen kautta. Vastademokratia merkitsee kansalaisten epäilyä ja valvontavaltaa suhteessa valtioon. Kognitiivinen praksis tarkoittaa sosiaalisen liikkeen toimintaa valta-asetelmia haastavan tiedon tuottajana. 9/11 epäily on samaan aikaan yhdysvaltalainen että globaali ilmiö. Internet-keskeisenä liikkeenä mahdollisuus toimia verkossa Yhdysvaltalaisen kanssa on avoin jokaisellle englanninkielen taitoiselle. Yhdysvaltojen ulkopuolelle 9/11 aktivismi on voimakkainta Australiassa ja Iso-Britanniassa sekä osin myös muualla Länsi-Euroopassa. Myös Suomessa on pieni 9/11 aktivistien ryhmä. Yhdysvalloissa 9/11 aktivistit harjoittavat paljon pienimuotoisia katumielenosoituksia tai —keskusteluja, mistä osa aktivisteista on alkanut käyttää käsitettä civil informationing. Sekä viralliseen selitykseen uskovat että salaliittoon uskovat kokevat oman ajattelunsa oikeelliseksi ja katsovat että toisten ihmisten epätoteen uskominen selittyy heidän emotionaalisilla tarpeillaan. 9/11 aktivistit ovat hyvin tietoisia symbolisesta toiminnasta. Eräänlaisena liike-univormuna toimii musta T-paita johon on kirjoitettu jokin liikkeen sloganeista. 9/11 aktivistien Internet-sivustoja listasin tutkimuksessa 201 kappaletta. Näistä 19 oli ammattiryhmittäisiä yhteenliittymiä. Laajin niistä on Architects and Engineers for 9/11 Truth.
Now showing items 1-2 of 2