Browsing by Subject "sosiaaliset representaatiot"

Tässä maisteritutkielmassa tarkastellaan nuorten sosiaalisia representaatioita tulevaisuudesta. Tutkielman tarkoituksena ei ole kartoittaa yksittäisen nuoren ajatuksia tai mielikuvia, vaan tarkastella jaettuja tulevaisuuskäsityksiä. Tutkimuksen kohteena ovat siis nuorten puheesta nousevat tulevaisuutta koskeva jaetut käsitykset ja mielikuvat. Tutkielman lähestymistapa on kvalitatiivinen ja teoreettisena viitekehyksenä sovelletaan Serge Moscovicin sosiaalisten representaatioiden teoriaa. Sosiaalisten representaatiot ovat yhteisössä jaettuja mielikuvia ja käsityksiä, jotka syntyvät yhteisön kommunikaatiossa. Ne luovat järjestystä ja mahdollistavat itsesään yhteisön kommunikaatiota. Tämän tutkielman kiinnostuksen kohteena on, hahmottuuko nuorten puheesta yksilöllisten toiveiden lisäksi jaettu sosiaalinen käsitys tulevaisuudesta. Tulevaisuuskuvia ei ole tiedettävästi aikaisemmin tutkittu sosiaalisina representaatioina. Näin ollen tulokulma on tuore niin sosiaalisten representaatioiden tutkimuksen kuin tulevaisuustutkimuksenkin alalla. Sosiaalisten representaatioiden teoria tarjoaa tutkimukselle lähtökohdan tarkastella nuorten tulevaisuusnäkymiä yhteisöllisen rakentamisen näkökulmasta. Tutkielman vastaa kysymyksiin: Minkälaisia näkemyksiä nuorilla on tulevaisuudestaan? Miten tulevaisuus ankkuroidaan ja objektivoidaan nuorten puheessa? Millaisia sosiaalisia representaatioita nuoret jakavat tulevaisuudesta? Tutkielma on tehty yhteistyössä Euroopan Sosiaalirahaston rahoittaman LUODE- luonto ja taide nuorten työelämätaitojen oppimisympäristönä -hankeen kanssa. LUODE- hankkeen tavoitteena on moniammatillisen yhteistyön ja uusien nuorille suunnattujen palveluinnovaatioiden kehittäminen ja Helsingin yliopiston roolina on tuotaa tutkimustietoa nuorten arjesta. Tämän maisteritutkielman tarkoitus on tuottaa tietoa nuorten ajatusmaailmasta ja arkiajattelusta hankeen käyttöön. Tutkielman aineisto koostuu seitsemästätoista LUODE- hankeen yhteydessä tehdystä puolistrukturoidusta virikehaastettelusta, jossa virikkeenä on käytetty aikajanaa. Aineisto on analysoitu laadullista sisällönanalyysiä käyttäen. Sosiaalisten representaatioiden muodotumisprosesseja on tarkasteltu ankkurointien ja objektivointien kautta. Sosiaalisten representaatioiden muodostumisprosessien lisäksi sosiaalisten representaatioiden ilmentymistä on tarkasteltu aineistosta tulkittujen kantateemojen avulla. Tulosten mukaan nuorten sosiaaliset representaatiot tulevaisuudesta muodostuvat kolmen pääteeman ympärille. Näitä teemoja ovat sosiaaliset suhteet ja asuminen, koulutus ja työelämä sekä Suomen ja maailman tulevaisuus. Lisäksi sosiaalisten suhteiden ja asumisen pääteema jakautuu kolmeen alateemaan, jotka ovat perhe, kaverit ja asuminen. Perheen käsite jakautuu kahteen osaan, lapsuuden perheeseen ja itse perustettuun perheeseen. Perheestä ja kavereista puhuttaessa nuoret toivat esille tarvetta sosiaaliselle tuelle, joka ankkuroitui perheen kohdalla huolenpitoon ja kavereiden kohdalla tukeen ja seuraan. Tuloksista on pääteltävissä, että tulevaisuudessa sosiaaliset suhteet sekä halu itsenäistyä rakentavat nuorten sosiaalista representaatiota tulevaisuudesta. Aineistosta tulkittu vastinpari sosiaalinen tuki / itsenäistyminen kuvaa sosiaalisten suhteiden ja asumisen teemassa esiintyvää ristiriitaa, jossa toisaalta tarve itsenäistyä mahdollisimman nopeasti ja toisaalta lapsuuden perheen tuki määrittävät tulevaisuutta. Nuoret näkevät koulutuksen väylänä hyvälle työpaikalle sekä itsenäitymiselle, eikä sitä pidetty arvona sinänsä. Nuorten puheissa esiintyi laajasti individualistinen käsitys, jonka mukaan pärjääminen elämässä on itsestä kiinni ja sisäinen motivatio on tärkeässä osassa tavoitteiden saavuttamisessa. Toinen aineistosta löydetty vastinpari on yksilöllisyys / yhteisöllisyys, jossa yksilöllisyys kuvaa nuorten ajatusmallia yksin pärjäämisestä ja yhteisöllisyys sosiaalisia taitoja, joita pidettiin varsinkin työelämän kannalta hyvin tärkeinä. Viimeisessä teemassa Suomen ja maailman tulevaisuus ankkuroitiin teknologian kehitykseen. Teknologia objektivointiin tuttuihin käsitteisiin kuten autot ja robotit. Suomen ja maailman tulevaisuus kuvattiin toisaalta muuttuvaksi ja toisaalta stabiiliksi. Kolmas kantateema pysyvyys / muuttuvuus kuvaa tätä ristiriitaista ajattelumallia.

The aim of this Master’s thesis was to study the social representations of global inequality. The theory of social representations studies how people understand new and unfamiliar things. Social representations are phenomena that people use to make sense of the reality in the social interaction with other people. Thus, the idea was to examine how global inequality is understood and perceived. In this thesis the concept of global inequality is used to refer to the global situation in which people are in unequal positions regarding wealth, welfare and possibilities. More specifically this research studied the social representations of global inequality of persons who volunteer in non-governmental organizations. The NGOs that were contacted for the recruiting of interviewees were ones that are working with themes that are somehow related to global inequality. The research questions of the thesis are: What kind of issues volunteers point out when talking about global inequality? How global inequality is anchored and objectified? What kind of themata and structure of global inequality can be recognised? Is it possible to interpret social representations of global inequality from the talk of the volunteers? Eleven volunteers were interviewed individually. The data was first categorised using thematic analysis. Fourteen themes were recognised from the data in the thematic analysis. After this the formation of social representations was analysed by interpreting anchorings and objectifications from the data. The occurrence of the social representations was examined by analysing themata and structure. Global inequality was anchored to different crises and to the exploitation between people or countries. The objectifications of global inequality were suffering people, for example poor children and people working in harsh conditions, Africa and the “gap” that was used as a metaphor for inequality. Two themata, “Western countries / other countries” and “right / wrong”, were interpreted from the data. The structure was analysed by recognising core elements, like poverty and exploitation of poor countries, and peripheral elements, like structure of global trade and lack of food and clean water. The potential of social psychology for studying global inequality in general is also discussed in the thesis.

Tässä sosiaalipsykologian pro gradu -tutkielmassa tarkastellaan kamerunilaisten nuorten sosiaalisia representaatioita naispoliitikoista. Naisten poliittisen osallisuuden lisääminen on hyväksytty yhdeksi kehityspolitiikan tavoitteista niin Suomessa kuin maailmallakin. Tavoitteena on taata kaikille yhtäläiset mahdollisuudet poliittiseen osallistumiseen. Demokratia on keskeneräinen, jopa näennäinen, jos se onnistuu integroimaan vain puolet kansasta osaksi yhteiskuntaa ja päätöksentekoa. Naisten aliedustus politiikassa tarkoittaa käytännössä sitä, että lähes puolet kansasta on marginalisoitunut yksityisen piiriin vailla mahdollisuutta vaikuttaa itseään koskeviin päätöksiin. Naisilla on erilaisia positioita eri yhteisöissä ja siten myös tasa-arvon haasteet ja mahdollisuudet ovat erilaisia eri ryhmissä. Tässä tutkielmassa pyritään ymmärtämään kamerunilaisten nuorten näkökulmaa demokratisoitumisprosessiin. Näkökulmana on sosiaalisten representaatioiden teoria, joka edustaa paikallistiedon ja arkiajattelun psykologiaa. Sosiaaliset representaatiot eli jaetut asenteet, arvostukset ja kollektiiviset käsitykset kehystävät koko poliittisen osallisuuden prosessia vaikuttaen sekä naisten haluun osallistua politiikkaan että naispoliitikkojen toimintaympäristöön. Representaatioita tarkastelemalla päästään käsiksi siihen sosiaalisen todellisuuteen, jossa demokratisoitumiseen pyritään. Aineisto kerättiin touko-kesäkuussa 2011 Länsi- Kamerunissa. Aineisto koostuu kahdeksan nais-, mies-, ja sekaryhmän fokusryhmäkeskustelusta. Haastateltavat ovat korkeakoulutettuja kamerunilaisia nuoria, jotka todennäköisesti edustavat maan tulevia vallanpitäjiä. Sosiaalinen representaatio naispoliitikoista rakentuu seitsemän ulottuvuudet avulla. Ulottuvuudet ovat Taitavat naiset, Voimakkaat naiset, Tunteelliset naiset, Empaattiset naiset, Heikot naiset, Epäpätevät naiset ja Kovat naiset. Representaatio on dynaaminen ja ulottuvuudet ovat keskenään ristiriitaisia. Representaation ydinkysymys kiteytyy sukupuolten välisen vallanjaon ja vastavuoroisen kunnioituksen ympärille. Kamerunilaiset nuoret arvioivat, muokkaavat ja torjuvat representaatioita arkisessa vuorovaikutuksessa ja siten representaation sisällöstä ja merkityksestä neuvotellaan koko ajan.

Tämän tutkielman tavoitteena on ymmärtää, kuinka vihapuhe käsitetään suomalaisessa yhteiskunnassa kahdessa eri kontekstissa: Ylen A-Studion Vihapuheilta-ohjelmassa sekä Suomi24-verkkofoorumilla käydyissä vihapuheeseen ja Ylen Vihapuheilta-ohjelmaan liittyvissä verkkokeskusteluissa. Tutkielma vastaa myös kysymyksiin siitä, rakennetaanko kahdessa eri aineistossa yhteneviä sosiaalisia representaatioita ja millä tavoin aineistoissa positioidaan erilaisia vihapuheeseen liitettyjä toimijoita. Tutkielman teoreettisena viitekehyksenä toimii sosiaalisten representaatioiden teoria, joka kuvaa arkikäsitysten rakentumista dialogissa. Sosiaaliset representaatiot sekä luovat järjestystä että mahdollistavat yhteisön jäsenten kommunikaation. Tutkielmassa sosiaalisten representaatioiden teoriaa lähestytään osana sosiaalisen konstruktionismin metateoriaa. Sosiaalisten representaatioiden analyysiä täydennetään subjektipositioiden analyysillä – sen tarkoituksena on ymmärtää, minkälaisia positioita aineistoissa rakennetaan suhteessa vihapuheeseen ja mitä funktioita niillä on. Tutkimusaineisto muodostuu Ylen A-Studion 2.2.2017 käydystä Vihapuhe-keskusteluohjelmasta sekä Suomi24-verkkofoorumilla 2.2.–21.2.2017 käydyistä viidestä eri keskustelusta Vihapuhe-ohjelmaan sekä yleisesti vihapuheeseen liittyen. Kahden eri aineiston välillä on dialogisuutta; erityisesti Suomi24-aineiston viesteissä viitataan paljon Vihapuheilta-ohjelmaan, ja aineistot myös jakavat tapoja puhua vihapuheesta. Yhdessä ne ovat osa laajempaa yhteiskunnallista dialogia, jossa vihapuheen merkityksistä neuvotellaan. Ylen Vihapuheillassa ja Suomi24-aineiston keskusteluissa rakennetaan selvästi eroavia käsityksiä vihapuheesta: niissä rakennetaan siis kahta erilaista sosiaalista representaatiota vihapuheesta. Ylen Vihapuhe-ohjelman sosiaalisessa representaatiossa vihapuhe ymmärretään loukkaavana puheena sekä sananvapauden ja epätasa-arvon kautta. Siitä tehdään arkiajattelussa konkreettista internetin ja dialogin puutteen objektivoinneilla. Suomi24-keskusteluissa taas vihapuhe tehdään ymmärrettäväksi sensuurin, epätasa-arvon ja muun muassa maahanmuuttopolitiikkaan liittyvän turhautumisen kautta. Se konkretisoidaan lyömäase-metaforan, median, kansan ja maahanmuuttopolitiikan avulla. Sosiaaliset representaatiot kahdessa eri aineistossa jakavat muun muassa käsityksen siitä, että vihapuhe liittyy ilmiönä yhteiskunnalliseen epätasa-arvoisuuteen ja sananvapauteen. Suomi24-keskusteluissa vihapuhe käsitetään sensuurin välineenä eli lyömäaseena sananvapautta vastaan, ja lisäksi aineisto rakentaa vahvaa käsitystä siitä, että ”kansan” turhautuminen maahanmuuttopolitiikkaan ja median väitettyyn puolueellisuuteen aiheuttaa vihapuhetta. Samalla aineistossa rakennetaan kansan ja päättäjien vastakkaisia positioita, ”kriittisten” ja ”suvakkien” vastakkaisia positioita sekä median ja maahanmuuttajien positioita suhteessa vihapuheeseen. Ylen Vihapuhe-ohjelmassa painotetaan Suomi24-keskusteluita enemmän dialogia, joka myös käsitetään ratkaisuksi vihapuheeseen. Ylen ohjelmassa vihapuheen areenaksi rakennetaan verkkokeskusteluja ja sosiaalista mediaa. Suomi24-keskusteluissa taas Ylen kaltainen julkinen media esitetään syrjiväksi vihapuhujaksi. Suomi24-aineistossa rakennettavalla sosiaalisella representaatiolla haastetaan Ylen Vihapuheilta-ohjelman käsitys vihapuheesta ja esitetään julkiset mediat puolueellisina. Lisäksi sillä vaaditaan sekä julkiseen keskusteluun vihapuheesta puheenvuoroja ”suvakkien” tai maahanmuuttajien vihapuheesta että mediaan debattia ja uutisointia maahanmuuton väitetyistä ongelmista.

Tutkielmassa tarkastellaan lääketieteellisen tiedekunnan opiskelijoiden sosiaalisia representaatioita tietoisuustaidoista (englanniksi mindfulness). Lääketieteellisen tiedekunnan opiskelijat ympäri maailmaa ja Suomessa kokevat opiskelun olevan stressaavaa ja kuormittavaa. Tietoisuustaidot ovat onnistuneet vähentämään stressiä, sekä parantamaan elämänlaatua ja toimintakykyä useissa interventiotutkimuksissa. Tämä tutkielma on toteutettu osana interventiotutkimusta, jossa haluttiin tutkia tietoisuustaitojen vaikutusta lääketieteellisen tiedekunnan opiskelijoiden hyvinvointiin. Tavoitteena on tuottaa ymmärrystä siitä, millaisia käsityksiä intervention osallistujat tietoisuustaidoista jakavat ja millaisia merkityksiä niihin liitetään. Tutkimuksen teoreettisena viitekehyksenä toimii Serge Moscovicin sosiaalisten representaatioiden teoria, joka tarjoaa lähtökohdan ryhmän jaettujen käsitysten ja merkitysten muodostumisen ymmärtämiseksi. Teoria selittää sitä, kuinka ryhmän jäsenet vuorovaikutuksessa muodostavat yhteisen ymmärryksen uusista ilmiöistä, ja kuinka ne kytketään osaksi aiempaa tietoa. Teorian mukaan tämä mahdollistaa ryhmän jäsenten välisen kommunikaation ja luo järjestystä, joka auttaa toimimaan sosiaalisessa sekä fyysisessä maailmassa. Sosiaalisten representaatioiden teorian keskiössä ovat kaksi psykologista prosessia: ankkurointi ja objektivointi, joiden avulla tuntemattomista ilmiöistä tehdään tuttuja ja osa konkreettista todellisuutta. Tutkielmassa vastataan seuraaviin kysymyksiin: Miten opiskelijat muodostavat tietoisuustaitojen sosiaalista representaatiota vuorovaikutuksessaan ankkurointien avulla? Miten opiskelijat muodostavat tietoisuustaitojen sosiaalista representaatiota vuorovaikutuksessaan objektivointien avulla? Millaisia sosiaalisia representaatiota tietoisuustaidoista muodostetaan opiskelijoiden vuorovaikutuksessa? Tutkimusaineisto muodostuu kuudesta fokusryhmähaastattelusta, joissa haastateltiin ryhmämuotoisen tietoisuustaitointervention osallistujia lääketieteellisen tiedekunnan eri pääaineista. Analysoin aineistoa sosiaalisten representaatioiden muodostumisprosessia kuvaavien ankkurointien ja objektivointien -käsitteiden avulla. Lisäksi analysoin tietoisuustaitoihin liitettyjä vastakkainasetteluja kantateemojen -käsitteen avulla. Lääketieteellisen tiedekunnan opiskelijoiden sosiaalisessa representaatiossa tietoisuustaidot liitetään kokonaisvaltaiseen fyysiseen ja mielen hyvinvointiin sekä elämänkatsomukseen. Representaatiossa tietoisuustaidot vaikuttavat sisäisen maailman eli mielen tapahtumiin ja niihin suhtautumiseen, sekä sitä kautta myös ulkoisen maailmaan havaitsemiseen ja siinä toimimiseen. Tietoisuustaidot juureutuvat epäluotettavaan ja negatiiviseen hengellisyyteen, mutta perustuvat toisaalta myös niiden vastakohtaan, arvokkaaseen tieteelliseen tutkimukseen. Tietoisuustaidot konkretisoituvat niiden objektivoinnissa hengitykseen sekä meditoivaan joogatyttöön. Tietoisuustaitoja käsitettiin useimmiten työläyden ja hyötyarvon kautta, mutta tulkintani mukaan tietoisuustaitojen harjoittaminen voi johtaa niiden tulkitsemiseen itseisarvona sekä myös laajempana elämänkatsomuksena. Tulosteni perusteella tämä tietoisuustaitojen käsittäminen itsessään arvokkaana taukona tai hyväksyvänä läsnäolona voisi olla hedelmällisin lähtökohta niiden harjoittamiseen. Tulosteni mukaan tietoisuustaitoihin suhtaudutaan ennakkoluuloisesti niiden hengellisyyteen pohjautuvan alkuperän ja filosofian osalta. Hengellisyydestä laajasti ymmärrettynä voi kuitenkin olla merkittävää hyötyä ihmisen kokonaisvaltaiselle hyvinvoinnille. Tieteellisyyteen pohjautumisensa ansiosta tietoisuustaidot voivatkin tuottaa epäuhkaavan lähestymistavan hengellisyyteen siihen epäluuloisesti suhtautuville. Tietoisuustaidot käsitetään myös elämänkatsomuksena, jossa hyväksyvä läsnäolo, myötätuntoisuus ja suorittamisesta nykyhetkeen herääminen korostuvat.

Tutkielmassa tarkastellaan Viking Lineen liitettyjä sosiaalisia representaatioita yritysmielikuvien ja yritysvastuullisuuskäsitysten kautta. Tutkielman teoreettinen näkökulma on sosiaalipsykologinen, koska yritysmielikuvia ja vastuullisuustulkintoja lähestytään sosiaalisten representaatioiden teorian viitekehyksestä. Sosiaalisten representaatioiden teorian avulla ihmiset tekevät yhdessä uusista asioista itselleen ymmärrettävämpiä ankkuroimalla ne johonkin itselleen jo tuttuun asiaan ja käsittämällä asiaa siten arkiajattelun kautta. Sosiaalisia representaatioita muodostetaan etenkin sellaisista sosiaalisesti relevanteista asioista, joilla on jokin tarkoitus tai merkitys ihmisten elämässä. Teorian luonut Serge Moscovici määritteli sosiaaliset representaatiot arvojen, ideoiden ja käytäntöjen järjestelmäksi, jolla on kaksi erilaista toimintamuotoa. Ensinnäkin sosiaaliset representaatiot luovat järjestystä, jonka avulla mahdollistuu yksilöiden orientoituminen sosiaaliseen ja materiaaliseen maailmaan. Toisaalta sosiaaliset representaatiot mahdollistavat yhteisön jäsenten keskinäisen kommunikaation tarjoamalla koodistot sosiaalisen vaihdon luokitteluun ja nimeämiseen. Tutkielman aihe liittyy ajankohtaiseen tieteelliseen ja yhteiskunnalliseen keskusteluun yritysmielikuvista ja ennen kaikkea yritysvastuullisuudesta. Yritysvastuullisuuden voidaan sanoa olevan 2010- luvun trendi, joka ei osoita hiipumisen merkkejä, vaan päinvastoin, yritysvastuullisuudesta on tulossa kiinteä osa yritysten luontaisia ja arkipäiväisiä toimintatapoja. Yritysvastuullisuuden voidaan katsoa koostuvan kolmesta päävastuusta: ympäristövastuusta, sosiaalisesta vastuusta ja taloudellisesta vastuusta. Näiden päävastuiden alle sijoittuu puolestaan satoja pienempiä vastuullisuuden osa-alueita konkreettisine vastuullisuustekoineen. Vastuullisesti toimimalla yritykset voivat saavuttaa esimerkiksi sitoutuneita asiakkaita, vahvistaa brändi- ja markkina-arvoa sekä saavuttaa taloudellista lisäarvoa yritykselle. Asiakkaat näkevät yritysvastuullisuuden enenevissä määrin erottautumistekijäksi yritysten välillä haluten mahdollisuuksien mukaan käyttää vastuullisesti toimivien yritysten tuotteita ja palveluita. Viking Line toteuttaa vastuullisuutta monipuolisesti aina itse suunnittelemistaan maailman ilmastoviisaimmiksi kutsutuista uusista risteilyaluksista, ruokahävikin minimoimiseen ja opiskelijoiden työharjoittelun mahdollistamiseen. Tutkielman aineistona käytettiin kymmenen (10) Viking Linen risteilymatkustajan haastattelua. Haastattelut toteutettiin yksilöhaastatteluina strukturoidun haastattelulomakkeen avulla. Aineisto analysoitiin teoriaohjaavan sisällönanalyysin avulla ja analyysi pyrki vastaamaan tutkimuskysymyksien kautta siihen, mihin Viking Line ankkuroidaan, miten Viking Line objektivoidaan ja tekevätkö ihmiset Viking Linea ymmärrettäväksi myös vastuullisuuden kautta. Tutkielman tulosten mukaan Viking Line näyttäytyy risteilyasiakkaille ennen kaikkea tuttuna ja turvallisena toimijana risteilymatkustamisen kontekstista. Turvallisuus näyttäytyy turvallisien alusten ja ammattitaitoisen merenkulun sekä avoimen viestinnän kautta. Näin ollen turvallisuuden voidaan katsoa kuuluvan osaltaan yritysvastuullisuuteen. Sen sijaan analyysistä nousi esiin se kiinnostava seikka, että risteilyasiakkaat eivät juurikaan olleet tietoisia Viking Linen tekemistä monipuolisista vastuullisuusteoista. Tunnistamalla risteilyasiakkaiden tarpeet ja odotukset vastuullisuusviestintään liittyen, yrityksen on mahdollista kehittää esimerkiksi markkinointiviestintäänsä, sillä strategisen vastuullisuusviestinnän avulla yrityksen on mahdollista parantaa markkina-arvoaan entisestään ja samalla saavuttaa taloudellista lisäarvoa.

This thesis explores social representations of nature and happiness in nature among Finnish youth. Even though the concepts of happiness and nature are common in daily exchanges, they remain difficult to define, and little is known of their usage among laypeople. Similarly, nature’s effects on well-being are well documented, but how happiness occurs in nature has not been examined through social representations. Finland is an interesting country to study these phenomena, as Finland is often portrayed through its unique nature, and has been ranked as the happiest country in the world for three consecutive years. The purpose of this thesis is to examine how Finnish youth discuss happiness in nature, and whether there are distinctive shared social representations. The study used Moscovici’s Social Representations Theory as a theoretical framework. The theory’s purpose is to explore laypeople’s conceptions of everyday phenomena, making it suitable for this research. The research was part of a bigger LUODE-project, funded by the European Social Fund. LUODE aims to develop multidisciplinary collaboration and service innovations for youth. University of Helsinki’s role was to better understand the everyday lives of the youth and this research contributes to the latter aim. The participants consisted of 15-16-year-old Lahti 9th graders (n=355). They first saw a marketing video of Finland aimed at foreign visitors, in which the main theme was the experience of happiness in nature. They were then asked to write their responses to a paper questionnaire, with questions like “What does the video say about happiness in your opinion? Discuss, whether nature makes you happy? Why yes? Why not?”. Responses varied in length from one word to lists, and from sarcastic comments to personal, even poetic, descriptions of happiness in nature. This research will focus on their personal accounts, and when combined, these created shared social representations. The research questions were: What are the shared ideas the youth have about nature, and of happiness in nature? How are these social representations objectified or anchored? Do the youth have shared social representations about nature, and more specifically about happiness in nature? As a result of the research questions, the analysis identified two main themes. First, nature was defined through shared lay perceptions, and nature in the societal context of Finland. It was clear that there was not just one simplistic definition of nature among the youth. Instead, their descriptions varied from common objectifications of nature, like cleanliness, forests, and summer cabins, to societal issues including the national welfare system, and global issues like climate change. Second, happiness in nature was experienced in a holistic manner: nature was a place for peace of mind, for activities, and for sensory engagement. These representations of happiness revealed holistic, and multisensory experiences of happiness when spending time in nature. The results show that Finnish youth go to nature to relax, be active, and be mindful and that their experiences in nature involve multisensory approaches, which all contributed to their experiences of happiness. Multisensory experiences as social representations may offer new insights for future research. These representations explicate how detailed and varying the everyday terms of happiness and nature are. Nature served as an important milieu for daily moments of happiness among the youth. Finnish youth also criticized the claims in the video and discussed the influence of the Finnish welfare system as well as climate change in their responses. The current study proposes that these holistic and multisensory methods to experience happiness in nature should be taken into account when planning well-being interventions, city planning, and nature preservation.

Tavoitteet. Jokaisella suomalaisella on jonkinlainen mielikuva naapurimaastaan Venäjästä, sen kielestä sekä kansalaisista. Nämä mielikuvat voivat olla peräisin esimerkiksi uutisista, historian oppitunneilta tai Venäjällä käyneiden ystävien kertomuksista. Tämänkaltaista arkielämän tietoa ja sen muodostumista tutkitaan sosiaalipsykologiassa sosiaalisten representaatioiden käsitteen avulla. Suomen sekä muiden maiden suhdetta Venäjään, sen kieleen ja kansalaisiin on tutkittu yleisemmin asenteiden, stereotypioiden ja ennakkoluulojen viitekehyksestä. Tämän pro gradu -tutkielman tehtävänä on kuvata, analysoida ja tulkita rajavartijaopiskelijoiden Venäjään liittämiä mielikuvia eli sosiaalisia representaatioita. Tämän lisäksi tavoitteena on havainnollistaa, minkälaisia mielikuvia rajavartijaopiskelijat liittävät venäläisiin ja venäjän kieleen. Suomalaisten rajavartijaopiskelijoiden suhdetta Venäjään ei olla aikaisemmin tutkittu, minkä vuoksi tutkielma tuo uutta tietoa tältä aihealueelta. Menetelmät. Pro gradu –tutkielman aineisto on kerätty venäjän kielen alkeiskurssia aloittavilta rajavartijaopiskelijoilta. Tutkielma toteutettiin empiirisenä assosiaatio- eli mielikuvatutkimuksena, joka pohjautuu sosiaalisten representaatioiden teoriaan. Tutkimusasetelmana oli tapaustutkimus. Aineisto kerättiin Webropolin kyselylomakkeella Imatran Raja- ja merivartiokoulussa syyskuussa 2018. Pilottitutkimukseen osallistui 28 henkilöä ja itse tutkimukseen 68 henkilöä, eli yli puolet vuosikurssin 122:sta rajavartijaopiskelijasta. Tutkielman tutkimusstrategiana toimi mixed method -menetelmä, jossa aineiston analyysi pohjautui monimenetelmällisyyteen. Ensinnäkin aineisto kuvattiin taulukoiden, sanakarttojen ja sanapilvien avulla. Toiseksi aineistoon käytettiin kvalitatiivista sisällönanalyysiä. Tulokset ja johtopäätökset. Rajavartijaopiskelijoiden mielikuvat olivat monitulkintaisia ja ne vaihtelivat positiivista negatiivisiin. Mielikuvat Venäjästä ja venäläisistä olivat jossakin määrin yhteneväisiä. Mielikuvat sanasta ’venäläinen’ liittyivät tiiviisti venäläisiin tuotteisiin, kuten vodkaan ja Ladaan, tai venäläisiin persoonallisuuspiirteisiin. Mielikuvat venäjän kielestä osoittivat, että rajavartijaopiskelijoilla oli jonkinlaista ennakkotietoa venäjän kielen aakkosista, mutta samalla myös ennakkoluuloja liittyen sen kuviteltuun vaikeuteen. Mielikuvat Venäjästä olivat kaikista monipuolisimpia. Tulokset osoittivat, että rajavartijaopiskelijat assosioivat Venäjään turvallisuuspolitiikkaan, historiaan ja ympäristöön liittyviä mielikuvia. Tämä aihealue vaatii lisätutkimusta, mikäli haluamme tietää muidenkin kuin rajavartijoiden mielikuvia Venäjästä.