Browsing by Subject "sosiokulttuuriset tekijät"
Now showing items 1-2 of 2
-
(2012)Pro gradu -tutkielmani kohteena ovat inkerinsuomalaiset paluumuuttajat. Tutkielmani tavoitteena on tarkastella paluumuuttajien sosiokulttuurista sopeutumista ja sen etenemistä. Tavoitteena on tämän lisäksi pyrkiä tunnistamaan tekijöitä, jotka vaikuttavat sosiokulttuuriseen sopeutumiseen sekä ennen maahanmuuttoa että sen jälkeen akkulturaatioprosessin aikana. Teoreettisena viitekehyksenä toimii kulttuurin oppimisen teoria, jonka mukaan maahanmuuttajat oppivat kontaktissa valtaväestön kanssa tarvitsemansa taidot elää uudessa kulttuurissa. Oletuksena on, että valtaväestön kanssa käydyn kontaktin määrä ja laatu, suomen kielen taito sekä Suomen ja Venäjän kulttuurien välinen etäisyys ovat yhteydessä paluumuuttajien sosiokulttuuriseen sopeutumiseen. Tutkielman aineisto on kerätty osana sosiaalipsykologian oppiaineen INPRES-projektia vuosina 2008–2011. Aineisto koostuu kolmesta mittauskerrasta, joista ensimmäinen on suoritettu ennen maahanmuuttoa ja toinen sekä kolmas seurantatutkimuksena maahanmuuton jälkeen. Aineisto on analysoitu käyttäen kvantitatiivisia menetelmiä. Analyyseissä on käytetty parittaisia t-testejä, korrelaatiotarkasteluja ja hierarkkista regressioanalyysiä. Jatkoanalyyseissä on lisäksi muutospisteiden avulla tutkittu paluumuuttajien yksilöllistä muutosta sosiokulttuurisessa sopeutumisessa sekä demografisten tekijöiden mahdollista yhteyttä tähän. Vastaajien sukupuolen, iän ja koulutustason yhteyttä sosiokulttuuriseen sopeutumiseen liittyvien ongelmien määrään tarkasteltiin ristiintaulukoiden ja χ2-testien avulla. Paluumuuttajien sosiokulttuurisessa sopeutumisessa ei ollut eri mittauskerroilla tilastollisesti merkitsevää muutosta ryhmätasolla. Ennen maahanmuuttoa mitattu suomen kielen taito sekä kulttuurien arvioitu etäisyys olivat tilastollisesti merkitsevässä yhteydessä paluumuuttajien sosiokulttuuriseen sopeutumiseen kolmannella mittauskerralla. Myös maahanmuuton jälkeen mitatussa kielitaidossa tapahtunut muutos oli tilastollisesti merkitsevässä yhteydessä sosiokulttuurisen sopeutumisen kanssa. Suomalaisten kanssa käydyn kontaktin laatu ja määrä eivät olleet yhteydessä sosiokulttuuriseen sopeutumiseen. Jatkoanalyysien perusteella yksilöiden sosiokulttuurisessa sopeutumisessa ei ollut tilastollisesti merkitsevää eroa sukupuolen, iän eikä koulutustason perusteella. Pääosin tulokset eivät olleet linjassa aiemman tutkimuksen kanssa.
-
(2012)Tutkielma käsittelee yksilön, yhteisön, yhteiskunnan ja sosiokulttuuristen rakenteiden välistä vuorovaikutusta tapaustutkimuksen kautta. Tarkastelun keskiössä on Intian Keralassa sijaitseva koulutuskeskeinen yhteisö nimeltä Mitraniketan. Yhteisö on perustettu vuonna 1956 ja sen jatkaa toiminnassaan Gandhin ja Tagoren perintöä nuorten kouluttamisesta ja yhteisökeskeisyydestä. Mitraniketan-projekti sai alkunsa kastijärjestelmän aiheuttaman syrjinnän vastustamisesta ja yhteiskunnan syrjäytyneiden auttamisesta. Tutkimuksessa analysoin yksilön ja yhteisön mahdollisuuksia vaikuttaa ympärillään oleviin sosiokulttuurisiin rakenteisiin. Teoreettinen viitekehys käsittää kaksi suuntausta. Toimijuusteorian, jota ovat kehittäneet Bourdieu (1977), Giddens (1979), Sahlins (1981) sekä Ortner (1989) ja Goffmannin (1969) teorian totaalisista laitoksista. Toimijuusteoriassa painottuu historiallis-sosiaalinen näkökulma, joka johdattaa Ortnerin mallin mukaan kysymään, miksi Mitraniketanista tuli Mitraniketan. Tämän kysymyksen avulla sijoitan tutkimuskohteeni historialliseen kontekstiinsa ja analysoin, kuinka Mitraniketan sosiokulttuurisena mikrokosmoksena on vuorovaikutuksessa sitä ympäröivän sosiokulttuurisen makrokosmoksen, Keralan, kanssa. Samalla, kun Mitraniketanin toiminta on kasvanut, se on saanut myös totaalisen laitoksen muotoja. Valtaosa oppilaista pysyy lukukauden ajan Mitraniketanissa, joka johtaa siihen, että he elävät, opiskelevat, syövät ja nukkuvat samassa tilassa ja saman auktoriteetin valvonnassa. Tämä aiheuttaa Goffmannin (1969) mukaan saartotaipumuksia yhteisön taholta. Tarkastelen Goffmannin teorian valossa Mitraniketania yhteisönä. Aineistona tutkielmassa on käytetty kahden kuukauden mittaisessa kenttätyössä Mitraniketanissa syksyllä 2010 kerättyä materiaalia, joka sisältää kenttätyöpäiväkirjan, viisi haastattelua ja kaksi kyselytutkimusta. Aineiston kautta tarkastelen yhteisön perustamiseen liittyneitä seikkoja sekä sen historiaa ja nykyisyyttä. Yhteisön rinnalla tarkastelen myös Keralan historiaa ja nykyisyyttä. Sosiokulttuuriset rakenteet ovat sisäänkirjoitettuina yksilöihin, yhteisöihin ja yhteiskuntiin, joten niitä on vaikea tiedostaa saati kyseenalaistaa. Mitraniketanin strategiaa leimaa voimakkaasti toiminnan korostaminen. Oikean suunnan on uskottu löytyvän toiminnan kautta. Tutkielmani johtopäätös on, että niin yksilöllä kuin yhteisölläkin on mahdollisuus vaikuttaa ympärillä oleviin rakenteisiin, mutta muutos on hidas. Vaikuttaminen voi olla joko tietoista tai tiedostamatonta.
Now showing items 1-2 of 2