Browsing by Subject "stipendiohjelmat"

Kylmän sodan päättyminen 1980- ja 1990-lukujen taitteessa synnytti tarpeen tarkastella kylmän sodan aikaa uudesta näkökulmasta. Uusi kylmän sodan historiantutkimuksen sekä kulttuurisen kylmän sodan tutkimuksen synnyt vastasivat uuden aikakauden synnyttämiin tarpeisiin. Kulttuurin ja politiikan suhde korostui kylmän sodan aikaisessa vastakkaisten blokkien kaksin kamppailussa. Kulttuurista tuli yksi kylmän sodan aseita. Kylmän sodan kuumennettua entisestään nousi kulttuuri kylmän sodan kontekstissa entistä merkittävämpään asemaan. Yhdysvaltain harjoittama soft power –poltiikka yhdessä amerikkalaistumisilmiön kanssa vaikuttivat Yhdysvaltojen rajojen ulkopuolelle saakka. Tässä tutkimuksessa on selvitetty, kuinka ulkopoliittista kulttuuripolitiikkaa hoidettiin Suomen ja Yhdysvaltojen välillä 1960-luvulla. Erityisesti maiden väliset vaihto- ja stipendijärjestelmät peilaavat ulkopoliittisen kulttuuripolitiikan kehitystä ja asemaa kahdenvälisissä suhteissa. Tutkimuksen kannalta oli merkittävää peilata Suomen ja Yhdysvaltojen välisten vaihto- ja stipendiohjelmien kehitystä muiden Pohjoismaiden vastaavaan kehitykseen 1960-luvulla. Maailmanpoliittinen tilanne ja Suomen kansainvälis-poliittinen asema osaltaan vaikuttivat näiden ulkopolitiikan kulttuuripoliittisten suhteiden kehittymiseen. Tutkimuksessa pääasiallisena aineistona toimivat ulkoasianministeriön arkiston materiaali, Yhdysvaltojen hallituksen julkaisemat sähköiset materiaalit sekä keskeinen tutkimuskirjallisuus amerikkalaistumisesta, stipendiohjelmista sekä ulkopoliittisesta kulttuuripolitiikasta. Tutkimus osoittaa, että Suomen vaihto- ja stipendijärjestelmät 1960-luvulla olivat poikkeavanlaiset verrattuna muihin Pohjoismaihin. Keskeisimpänä tutkimustuloksena voidaan pitää sitä, että Suomen ja Yhdysvaltojen väliseen kulttuurivaihtoon ja stipendiohjelmiin on panostettu merkittävästi Yhdysvaltojen taholta. Voidaan myös katsoa, että Suomen 1960-luvulla kehittynyt liennytyspoliittinen rooli on keskeinen amerikkalaistumisen leviämisen kannalta Suomessa. Todisteena amerikkalaistumisen ilmentymisistä Suomessa voidaan pitää kiinnostuneisuutta vaihto- ja stipendiohjelmiin. Toisaalta myös yhteiskuntatieteellisen tutkimuksen läpimurtoa stipendiohjelmien avustuksella voidaan pitää todisteena siitä, että amerikkalaistuminen on vaikuttanut stipendiohjelmien kautta.