Browsing by Subject "stokastinen rintama-analyysi"

Tutkimuksen tavoitteena on tutkia Vankiterveydenhuollon (VTH) poliklinikoiden kustannustehokkuuseroja käyttämällä stokastista rintama-analyysiä (SFA). Tarkoituksena on saada tietoa poliklinikoiden kustannustehokkuustilanteesta, josta on hyötyä VTH:n tulosohjaukselle ja tulevaisuuden toiminnan kehittämiselle. Erilaisia terveydenhuollon yksiköitä on tutkittu kustannustehokkuuden osalta runsaasti, mutta vankien terveydenhuolto jäänyt vaille suurempaa huomiota. Suomessa Vankiterveydenhuolto (VTH) vastaa vankien terveydenhuollosta, ja se järjestää poliklinikoillaan perusterveydenhuollon ja suun terveyden palvelut. Vaativan erikoissairaanhoidon palvelut sekä päivystyspalvelut on ulkoistettu muille toimijoille. VTH on organisaatio, joka tuottaa palveluitaan Suomen vankiloissa, ja jolla on käytössään ennalta määrätty vuosittainen budjetti. Täten kustannustehokkuus ja sen parantaminen on oleellinen osa palvelujen tuottamista sekä kiinnostuksen kohde VTH:n tulosohjaajalle Terveyden ja hyvinvoinnin laitokselle (THL). Tutkimus on toteutettu yhteistyössä THL:n kanssa. Tutkimusmenetelmänä käytetään stokastista rintama-analyysiä (SFA), jonka avulla poliklinikkakohtaiset kustannustehokkuusluvut selvitetään. Stokastisessa kustannusrintamamallissa tehottomuustermi erotetaan virhetermistä omaksi termikseen, mikä mahdollistaa tehottomuuden erottamisen satunnaisista muista häiriöistä. Muuten nämä häiriöt saatettaisiin tulkita tehottomuudeksi. Muodostetusta kustannusrintamamallista estimoidaan kustannustehottomuuden vaikutus kustannuksiin suurimman uskottavuuden menetelmällä. Poliklinikkakohtainen tehottomuusluku saadaan mallin kertoimien estimoinnin jälkeen laskettua estimoidun minimikustannuksen ja toteutuneen kustannuksen suhteena. Tutkimuksen aineisto koostuu poliklinikkakohtaisista tuotos- ja kustannustiedoista. Tuotostietoina toimivat hoitotapahtumatiedot, jotka jaettiin kolmeen kategoriaan: hoitaja- ja lääkärikäynteihin sekä tehtyyn asiakirjatyöhön. Poliklinikkakohtaiset kokonaiskustannustiedot koostettiin poliklinikkakohtaisesti summaamalla työntekijä-, lääke-, matka- ja toimitilakustannukset. Lisäksi aineisto sisältää asiakaspopulaatiota kuvaavia muuttujia, joilla pyritään kontrolloimaan poliklinikkakohtaisia eroavaisuuksia hoidon vaativuudessa. Aineisto sisältää THL:n, Rikosseuraamuslaitoksen sekä VTH:n tietoja. Tutkimuksessa havaittiin VTH:n poliklinikoiden kustannustehokkuuden eroavan toisistaan merkittävästi. Varsinkin Pohjois-Suomen poliklinikat havaittiin muita hoitoalueita merkittävästi tehottomimmiksi. Tehottomuustermin jakaumaoletuksesta huolimatta tulokset ovat samaa kokoluokkaa, ja vain muutamien poliklinikoiden järjestys muuttui. Keskimääräinen tehottomuus oli 22–24 %. Käytettävissä oleva aineisto ja etenkin pieni havaintomäärä aiheuttivat haasteita, minkä takia tuloksiin, ja niistä tehtäviin jatkotulkintoihin täytyy suhtautua varoen. Kuitenkin tulokset antavat arvokasta osviittaa poliklinikoiden kustannustehokkuustilanteesta, jota voidaan tulevaisuudessa tarkentaa. Vastaavaa analyysia voitaisiin toteuttaa paneeliaineistolla, jolloin havaintomäärä kasvaisi ja tulokset olisivat vankempia. Kustannustehokkuuserojen juurisyiden tutkimiselle olisi tällöin paremmat edellytykset. Vertailemalla hyvin suoriutuvien poliklinikoiden toimintatapoja huonommin suoriutuviin voidaan löytää kustannustehokkuuteen vaikuttavia prosesseja, joita voidaan soveltaa menestyksekkäästi yhä useammalla poliklinikalla.