Browsing by Subject "sunnalaisuus"

Tässä tutkielmassa käsitellään Suomessa asuvien shiia- ja sunnimuslimien välisiä suhteita. Aihetta tarkastellaan kolmesta näkökulmasta. Ensinnäkin työssä tarkastellaan, millä tavoin shiialaisuuden ja sunnalaisuuden politisoituminen Lähi-idässä ja sen ympärysmaissa voisi vaikuttaa Suomen muslimien välisiin suhteisiin. Toiseksi tutkitaan, millä tavoin muslimit suhtautuvat shiialaisuuden ja sunnalaisuuden välisiin uskonnollisiin eroihin sekä islamin sisäiseen monimuotoisuuteen. Kolmanneksi tutkielmassa tarkastellaan, millä tavoin suomalaisessa uskontopolitiikassa huomioidaan shiialaisuuden ja sunnalaisuuden väliset erot sekä muslimiyhteisöjen heterogeenisyys. Tutkielma on tapaustutkimus, jossa sovelletaan grounded theory -menetelmää. Pääasiallinen tutkimusaineisto koostuu 12 suomalaisen muslimin puolistrukturoidusta haastattelusta. Lisäksi työssä tukeudutaan analyysia syventävään lisäaineistoon, kuten kyselyihin, viranomaisasiakirjoihin sekä erilaisiin mediateksteihin. Aineistosta tehtyjä havaintoja keskustelutetaan aiemman kirjallisuuden sekä medialähteiden kanssa. Työn teoreettinen viitekehys rakentuu transnationalismin eli ylirajaisuuden tutkimuksen varaan. Tutkielman aineistossa esitettyjen väitteiden perusteella samankaltainen shiialaisten ja sunnalaisten identiteettien politisoituminen kuin Lähi-idän kontekstissa vaikuttaa epätodennäköiseltä Suomessa. Tästä huolimatta Lähi-idän poliittinen tilanne saattaa heijastua Suomeen esimerkiksi sektariaanisen retoriikan, pakolaisliikehdinnän sekä Suomessa asuvien muslimien ylirajaisten suhteiden myötä. Shiiojen ja sunnien välisiä suhteita tarkastellaan sekä poliittisten että uskonnollisten erojen näkökulmasta. Tutkielmassa esitetään, että muslimien asennoitumista shiialaisuuden ja sunnalaisuuden välisiin uskonnollisiin eroihin on hedelmällistä tarkastella hyödyntämällä pluralismin ja monismin käsitteitä. Näiden käsitteiden avulla havainnollistetaan erilaisia tapoja suhtautua islamin sisäiseen monimuotoisuuteen. Pluralismi on analyysin valossa yhteensopiva ajattelurakenne kollektivistisen uskonnollisuuden kanssa. Sen sijaan monistinen suhtautuminen saattaa joskus saada autoritaarisia piirteitä, monimuotoisenkin yhteiskunnan sisällä. Tutkielmassa analysoidaan myös erilaisia keinoja tuottaa uskonnollisia käsityksiä, kuten koulujen uskonnonopetus ja islamilaisten oppineiden tulkinnat. Sekä paikalliset että ylirajaiset prosessit vaikuttavat uskonnollisten käsitysten tuottamiseen. Tutkielman valossa vaikuttaa siltä, että Suomen muslimien ja islamilaisten yhteisöjen monimuotoisuus haastaa tunnistamaan vähemmistöuskontojen välisiä sisäisiä eroja suomalaisessa uskontopolitiikassa. Työssä todetaan, että suomalainen kansankirkkoasetelma on johtanut uskontopolitiikkaan, joka saattaa vaikeuttaa hallinnollista vuorovaikutusta keskenään erilaisten ja hajanaisten islamilaisten yhteisöjen kanssa.