Browsing by Subject "suun terveydenhuolto"
Now showing items 1-5 of 5
-
(2023)TIIVISTELMÄ Tiedekunta: Lääketieteellinen tiedekunta Koulutusohjelma: Hammaslääketieteen koulutusohjelma Opintosuunta: Hammaslääketiede Tekijä: Verneri Korkee Työn nimi: Aerosolin muodostuminen hammashoidon toimenpiteissä ja aerosolivälitteisten tartuntojen ehkäisy kliinisessä työssä Työn laji: Syventävä tutkielma Kuukausi ja vuosi: maaliskuu 2023 Sivumäärä: 37 Avainsanat: Hammaslääketiede, COVID-19, SARS-CoV-2, aerosoli, bioaerosoli, turbiinipora, pandemia, suunterveydenhuolto Ohjaaja tai ohjaajat: HLT Laura Lahdentausta-Suomalainen ja Dosentti, EHL Susanna Paju Säilytyspaikka: Tiedekunnan kanslia toimittaa Terkkoon. Opiskelija tallettaa sähköisen version Heldaan. HELDA – Helsingin yliopiston digitaalinen arkisto Muita tietoja: Tiivistelmä: Johdanto: COVID-19 pandemian aikana aerosolit ja niiden rooli tartuntatautien leviämisessä ovat nousseet merkittäväksi kysymykseksi hammashoidon rajoitusten laatimisessa ja työturvallisuudessa. Selvää konsensusta aerosolia tuottavista toimenpiteistä ei ole ollut aiemmin, koska mitattua tietoa on ollut vähän. Tutkielman tavoitteena on tutkia ja mitata aerosolin muodostumista hammashoidon potilastilanteissa eri instrumenteilla. Tutkielmassa pureudutaan tutkimustiedon valossa myös erilaisiin keinoihin aerosolimuodostuksen minimoimiseksi ja aerosolivälitteisiltä tartunnoilta suojautumiseen. Menetelmät: Tutkimus toteutettiin PKS-SEHYK:in tiloissa ja potilailla kliinisenä tutkimuksena. Potilastöiden aikana mitattiin aerosolien muodostumista 16 eri kokoluokassa (0,300-10µm) ja niiden konsentraatioita ja massakonsentraatioita vertailtiin toimenpiteitä edeltäviin tausta-arvoihin. Tutkimukseen osallistui 84 potilasta, joista 54 oli naisia ja 30 miehiä. Lopulliseen dataan valittuja toimenpiteitä mitattiin yhteensä 254 kappaletta ja tuloksia saatiin yhdeksästä toimenpiteestä/instrumentista, joissa kaikissa n>5. Tulokset: Turbiinipora nosti merkittävästi <1µm hiukkasten mediaani- ja maksimipitoisuuksia ja massakonsentraatiota sekä kokonaiskonsentraatiota tausta-arvoihin verrattuna. Sininen kulmapää nosti >5µm hiukkasten mediaani- ja maksimipitoisuuksia ja massakonsentraatiota. Sekä sininen kulmapää että ultraäänilaite nostivat >5µm maksimipitoisuuksia sekä totaalipitoisuuksia. Punaisella kulmapäällä ei havaittu nousuja tausta-arvoihin verrattuna, mutta kaikki turbiinipora, sininen ja punainen kulmapää, sekä ultraäänilaite nostivat pitoisuuksia suun tutkimukseen verrattuna. Pohdinta: Turbiiniporan käyttö tuotti suurimmat nousut <1µm aerosoleissa sekä kokonaispitoisuuksissa. Myös sininen ja punainen kulmapää sekä ultraäänilaite nostivat aerosolipitoisuuksia suun tutkimuksen pitoisuuksiin verrattuna. Näitä kaikkia voidaan pitää aerosolia tuottavina instrumentteina ja aerosolin muodostuminen tulisi huomioida työturvallisuudessa niitä käytettäessä.
-
(2023)Tutkimuksen tarkoituksena oli selvittää Helsingin kaupungin suun terveydenhuollon lähiesihenkilöiden ja johdon työssä jaksamista koronapandemian alussa ja vuoden 2021 aikana toteutetun organisaatiouudistuksen yhteydessä. Tutkimusaineisto kerättiin sähköisellä Microsoftin Forms -kyselylomakkeella, joka lähetettiin 23.12.2021 Helsingin suun terveydenhuollon esihenkilötiimeille, joissa työskenteli yhteensä 65 henkilöä. Nämä tiimit koostuivat hammaslääkäri- ja hoitotyön esihenkilöistä, joita olivat johtajahammaslääkäri, johtavat ylihammaslääkärit, ylihammaslääkärit, vastaavat hammaslääkärit, johtava ylihoitaja, ylihoitajat ja osastonhoitajat. Lisäksi esihenkilötiimeihin kuului hammaslääkäriesihenkilöiden ns. ensimmäiset sijaiset ja apulaisosastonhoitajat, jotka tekivät esihenkilötyötä vain osittain asiantuntijatehtävänsä lisäksi. Kyselylomakkeen avulla kartoitettiin pandemiasta ja organisaatiouudistuksesta aiheutuneita muutoksia muun muassa koetun työn imun, kuormittavuuden, aikatauluttamisen ja työnkuvan selkeyden osalta. Kohderyhmälle lähetettiin sähköpostitse linkki kyselylomakkeeseen. Kyselylomake sisälsi strukturoituja ja avoimia kysymyksiä. Koronapandemian seurauksena työnkuvassa ja työn sisällössä tapahtui paljon muutoksia. Suurella osalla vastaajista lähityö muuttui osittain tai lähes kokonaan etätyöksi ja työhön käytetty aika lisääntyi. Pandemian aikana työn mielekkyyden koettiin muuttuneen huonompaan suuntaan. Uuden organisaatiomallin toteutuksen alkaessa pandemia oli edelleen käynnissä. Hieman yli puolella (55 %) vastaajista organisaatiouudistus muutti työnkuvaa ja heistä moni (67 %) koki saaneensa riittämättömästi perehdytystä uusiin tehtäviin. Avovastauksissa vastaajat arvioivat oman työhyvinvointinsa ja työssä jaksamisensa parantuvan, mikäli hierarkkisesta johtamistyylistä ja järjestelmästä luovuttaisiin. Muutosta toivottiin muun muassa siten, että lisättäisiin päätösvaltaa operatiiviselle taholle ja pyrittäisiin vuorovaikutteiseen johtamiseen. Tutkimuksen perusteella työ- ja johtamiskulttuurilla koettiin olevan suuri vaikutus henkilöstön työssä jaksamiseen sekä organisaation toimivuuteen. Vahvistamalla lähiesihenkilöiden roolia päätöksenteossa, koettiin saatavan päätöksentekoa koskevaan keskusteluun mukaan enemmän suun terveydenhuollon työntekijöiden näkökulmaa, joka koettiin tärkeäksi.
-
(2018)Odotusaika ja asiakkaan arvo ajanvarausprosessissa, Case: Lean-ajattelun hyödyntäminen yksityisen hammasklinikan ajanvarausprosessin kehittämisessä Lähtökohdat: Tavoitteena oli selvittää, miten terveydenhuollon ajanvarausprosessia voidaan kehittää Lean-ajattelun avulla, potilaiden ajan hukkaa ja virtaustehokkuutta tarkastelemalla. Potilaan aikaa hukataan arvoa tuottamattomaan odottamiseen. Ajanvarausprosessissa tehdään valintoja siitä, millaiseen hoitojonoon potilas päätyy, millaisen vastaanottoajan hän saa ja millaiseen diagnoosi- ja hoitoprosessiin hänet ohjataan. Nämä valinnat vaikuttavat merkittävästi siihen, kuinka kauan potilas odottaa. Lean on toimintastrategia ja organisaation kehittämisfilosofia, joka pyrkii tuottamaan asiakkaalle arvoa tavoittelemalla virtaustehokkuutta. Virtaustehokkuudella tarkoitetaan sitä, kuinka suuri osuus asiakkaalle arvoa tuottavilla toiminnoilla on koko valmistumisajasta eli läpimenoajasta. Virtauksen tehostamisen ja läpimenoajan lyhentämisen tärkeimpänä keinona on hukan poistaminen. Menetelmät: Tutkimuksessa kartoitettiin aikaisempia tutkimuksia aiheesta ja niitä sovellettiin tapaustutkimuksen yhteydessä, haastattelututkimuksessa yksityisellä hammasklinikalla. Aineistoa analysoitiin laadullisen tutkimuksen keinoin teoriasidonnaisesti. Aineistosta tehdyistä löydöksistä tehtiin tulkintoja ja löydöksille etsittiin tulkintojen tueksi teoriasta selityksiä tai vahvistusta. Lisäksi tarkasteltiin, tuoko tutkimus esiin jotakin sellaista uutta, jota aiemmista tutkimuksista ja teorioista ei ilmene. Tulokset: Hammasklinikan potilasvirta on epätasaista ja huonosti ennustettavaa. Asiakkaita ei segmentoida standardoituihin hoitopolkuihin sairaustyypeittäin. Hammaslääkärit mieltävät potilaansa ominaan, eivätkä mielellään lähetä potilasta kollegalle. Suhtautuminen kerralla kuntoon -malliin on kielteistä. Hammaslääkärien mielestä potilaan ajan hukkaa voidaan vähentää huolellisella diagnosoinnilla ja riittävän pitkillä vastaanottoajoilla. Päätelmät: Leanin mukaisesti potilaan ajan hukkaa voidaan minimoida hoitamalla mahdollisimman suuri osa potilaan hoitotarpeesta yhdellä käyntikerralla. Virtaustehokkuuden saavuttamiseksi potilaat segmentoidaan standardoituihin hoitopolkuihin hoitotarpeiden mukaan. Yksityisyrittäjänä toimivan hammaslääkärin motivoiminen uuteen toimintamalliin vaatii palkitsemisjärjestelmien uudistamista. Avainsanat: Suun terveydenhuolto, terveydenhuollon tuotantotalous, ajanvarausprosessi, ajanvaraukset ja aikataulut, terveydenhuollon prosessien arviointi, terveyspalvelujen hallinto, Lean, Lean-ajattelu, vastaanottomallit, yksityishammaslääkäri
-
(2020)Sosioekonomiset erot aikuisten suunterveydessä ovat suuria ja suun omahoito on puutteellisinta matalasti koulutetun väestönosan keskuudessa. Tavoitteena oli tehdä kirjallisuuskatsaus sosioekonomisen aseman, suun terveyden ja yleisterveyden välisistä vuorovaikutussuhteista, niiden seurauksena muodostuvista terveyseroista ja poliittisista keinoista terveyserojen kaventamiseksi. Lisäksi tavoitteena oli kartoittaa suun terveydenhuollon työntekijöiden kokemuksia palvelusetelijärjestelmän toimivuudesta Helsingissä sekä perehtyä aiemmin tehtyyn tutkimukseen siitä, miten sosioekonominen asema vaikuttaa palvelusetelin käyttöön. Tätä tutkielmaa varten toteutettiin henkilöstöhaastattelut pienelle joukolle Helsingin kaupungin suun terveydenhuollossa työskenteleviä palveluseteleitä myöntäviä hammaslääkäreitä (n = 2) ja suuhygienistejä (n = 3) sekä analysoitiin haastatteluaineistoa. Kirjallisuuskatsausta varten etsittiin artikkeleita ja kirjallisuutta aihepiiriin liittyen PubMedistä, Helsingin kaupungin tietokeskuksen julkaisuista sekä Kustannus Oy Duodecimin oppaista ja verkkopalveluista. Haastatteluista kävi ilmi, että suun terveydenhuollon työntekijät kokevat palvelusetelijärjestelmän käytettävyyden henkilöstön kannalta hyväksi mutta pitävät järjestelmää haastavana potilaalle. Hoidonsaannin arvioidaan nopeutuvan, mutta sopivan palveluntarjoajan löytämisen sekä hintavertailun uskotaan olevan haastavaa varsinkin ikääntyneille. Haastateltu joukko oli suppea ja siksi tulokset eivät ole yleistettävissä. Aineistoa voi hyödyntää laajemmalle joukolle lähetettävän kyselytutkimuksen muodostamiseksi. Kirjallisuuskatsauksessa havaittiin, että heikompi sosioekonominen asema on yhteydessä sekä heikompaan suun terveyteen että yleisterveyteen. Suusairaudet heikentävät useiden systeemisten sairauksien hoitotasapainoa, minkä lisäksi useat systeemiset sairaudet sekä ni iden lääkitykset vaarantavat suun terveyden mm. syljeneritystä ja omahoidon tasoa heikentämällä. Terveyseroja voidaan kaventaa suoraan panostamalla paljon palveluja tarvitsevien sujuviin hoitoketjuihin ja terveyspalvelujen saatavuuteen erityisesti alueilla, joissa esiintyy paljon osattomuutta. Lisäksi terveyseroja voidaan kaventaa välillisesti puuttumalla tulo- ja varallisuuseroihin, köyhyyteen sekä huonoihin työoloihin.
-
(2022)Suun terveydenhuollon rooli lasten kaltoinkohtelun tunnistamisessa on noussut alan kotimaiseen keskusteluun viime vuosina. Toistuvat poisjäännit saattavat kertoa perhe-elämän ongelmista, joihin tarvitaan lastensuojelun puuttumista. Lisäksi vastaanotolla voidaan havaita esimerkiksi väkivallan kliinisiä merkkejä, suun kotihoidon laiminlyöntiä tai ongelmia vuorovaikutuksessa. Tämän tutkimuksen tarkoituksena oli tuottaa tietoa suun terveydenhuollon tekemistä lastensuojeluilmoituksista. Aineistona on 37 suun terveydenhuollon tekemää lastensuojeluilmoitusta, jotka on kerätty kahden kunnan alueelta kahden vuoden ajalta (2017-2019). Tutkimus on laadullinen, ja analyysimenetelmänä käytettiin teoriaohjaavaa sisällönanalyysiä. Analyysiä ohjasi tulkintakehys, jonka mukaan huoli on asiakastilanteessa syntyvä työntekijän subjektiivinen näkemys. Ymmärrys perustuu kognitiivisesta, emotionaalisesta ja moraalisesta elementistä muodostuvaan intuitiiviseen kuvaan. Lastensuojeluilmoituksen tekeminen on huolen ilmaisemisen keino. Se on osa lastensuojeluasiakkuuden määrittelyn prosessia, jota niin ikään ohjaavat erilaiset kognitiiviset, emotionaaliset ja moraaliset tekijät. Tutkimuskysymykseni on: Miten huolen syntymisen kognitiivinen, emotionaalinen ja moraalinen elementti näkyvät suun terveydenhuollon tekemissä lastensuojeluilmoituksissa? Kognitiivinen elementti korostuu teksteissä. Lähes kaikissa tilanteissa on kyse siitä, ettei lasta ole tuotu hammashoitovastaanotolle tilanteessa, jossa hoidon tarvetta on. Väkivallan kliinisiä merkkejä ei mainittu teksteissä lainkaan. Monet aineistossa esiintyvät perheeseen liittyvät asiat ovat sekä hampaiden karioitumisen että lasten kaltoinkohtelun tunnettuja riskitekijöitä. Emotionaalisten tekijöiden ilmaisut kuvaavat esimerkiksi työntekijän pelkoa, huolta ja turhautumista. Moraalisen elementin ilmauksissa ovat keskeisiä kuvaukset vääryyden tapahtumisesta sekä ilmoittajan kuvaama avun tarve tilanteessa, jossa ilmoittaja ei pysty omaa tehtäväänsä suorittamaan. Perhetilanne, suunhoitotottumukset, vastaanotolta poisjäänti ja hampaiden karioituminen näyttävät muodostavan monimutkaisen syy-seuraussuhteiden verkoston, jolla on yhteyksiä moniin yhteiskuntaan, perheeseen ja yksilöön liittyviin tekijöihin. Moniammatillista yhteistyötä tarvitaan sekä aiheen tutkimukseen että käytännön työhön. Ammattilaisia tulisi kouluttaa tunnistamaan tilanteet ja raportoimaan ongelmista lastensuojeluviranomaisille. Toisaalta palvelujärjestelmässä tulisi tunnistaa perheiden kuormittuneisuuteen liittyvät riskit myös suun terveyden kannalta. Huolen herääminen lapsen hyvinvoinnin vaarantumisesta on tunteita herättävä ja moraalisesti velvoittava tilanne, joka eroaa normaalista vastaanottotyön arjesta.
Now showing items 1-5 of 5