Browsing by Subject "suusairaudet"
Now showing items 1-2 of 2
-
(2020)Tutkielman tavoitteena oli selvittää reumaattisten sairauksien ja suun terveyden välisiä yhteyksiä, ja sen myötä selvittää miten reumaattisia sairauksia ja niiden hoidossa käytettäviä lääkkeitä tulee huomioida suun terveydenhuollossa. Reumaattiset sairaudet ovat melko yleisiä, ja sairauksiin liittyy useita suunterveydellisiä ongelmia, jotka voivat laskea suun terveyteen liittyvää koettua elämänlaatua. Reumaattiset sairaudet ovat autoimmuunitauteja, joissa puolustusjärjestelmän solut reagoivat kehon omia rakenteita vastaan ja aiheuttavat kudosvaurioita. Tämä johtuu siitä, että puolustusjärjestelmän säätely häiriintyy, minkä seurauksena immuunitoleranssi, eli puolustusjärjestelmän sietokyky pettää. Tutkielmassa käsitellään tavallisimmin esiintyviä reumaattisia sairauksia, kuten Sjögrenin oireyhtymää, Juveniilia idiopaattista artriittia, nivelreumaa, selkärankareumaa ja systeemistä lupus erythematosusta. Tutkielman perusteella voidaan todeta, että reumaattisilla sairauksilla on useita suun ja leukojen alueen manifestaatioita. Kariesta, parodontiittia, leukanivelmuutoksia, sieni-infektioita ja limakalvomuutoksia esiintyy enemmän ja ne ovat usein aggressiivisempia reumapotilailla verrattuna systeemisesti terveisiin henkilöihin. Lisäksi reumaattisten sairauksien lääkehoito voi lisätä potilaiden infektioherkkyyttä ja aiheuttaa suutulehdusta ja limakalvojen haavaumia. Hammaslääkärin on huomioitava reumapotilaiden suurentunut riski suu- ja leukasairauksille, sekä huomioitava potilaiden mahdollisesti suurentunut infektioriski. Ennaltaehkäisevä hoito, potilaiden informointi ja tehostettu tulehdusten hoito, sekä yhteistyö hammaslääkärin ja reumatologin välillä ovat keskeisiä menetelmiä reumaattisten sairauksien suun alueen manifestaatioiden hoidossa ja oireiden lieventämisessä.
-
(2016)Tutkimuksen tarkoitus: Tutkielman tavoitteena on syventää tietoutta tupakkavieroituksesta sekä tupakkavieroituslääkkeiden käytöstä hammaslääkärin työssä. Tutkielmassa perehdytään tupakkavieroituksessa käytettävistä lääkeaineista varenikliinia, bupropionia, nortriptyliiniä ja nikotiinikorvaushoitotuotteita käsitteleviin tutkimuksiin, sekä tupakkavieroituksen terapeuttisia hoitomuotoja koskeviin suosituksiin. Tutkielman näkökulmana on hammaslääkärin rooli, ja keskeisenä konseptina vieroitushoidon farmakologiset ja terapeuttiset apukeinot. Tutkielmassa perehdytään myös nikotiiniriippuvuuden taustalla oleviin neurobiologisiin mekanismeihin sekä lääkeaineiden farmakologisiin ominaisuuksiin sellaisella tasolla, joka antaa valmiudet ymmärtämään vieroituslääkehoidon aiheiden ja vasta-aiheiden taustalla olevat lääketieteelliset seikat. Materiaalit ja menetelmät: Tutkielma koostuu kirjallisuuskatsauksesta sekä suomalaisille hammaslääkäreille suunnatusta kyselytutkimuksesta. Jälkimmäisessä kartoitetaan suomalaisten hammaslääkäreiden tupakasta vieroitukseen liittyviä asenteita, tietoja ja käytäntöjä. Kirjallisuuskatsauksen taustamateriaaleina käytettiin tupakkavieroituslääkkeiden farmakologian ammattikirjallisuutta, tupakka- ja nikotiiniriippuvuuden neurobiologisia mekanismeja käsitteleviä oppikirjoja, tupakkavieroituslääkkeiden käyttöä, tehoa ja turvallisuutta käsitteleviä artikkeleita, sekä tupakkariippuvuuden ja tupakasta vieroituksen kansallisia hoitosuosituksia, erityisesti Suomalaisen Lääkäriseura Duodecimin aiheeseen liittyvää Käypä hoito –suositusta. Lääkeaineiden vasta-aiheiden ja yhteisvaikutusten osalta tietoja haettiin farmakologian kirjallisuudesta sekä ajan tasalla olevista aihetta käsittelevistä julkaisuista. Artikkelien haku rajattiin sellaisia lääkeaineita käsitteleviin julkaisuihin, joita Suomessa hammaslääkäri voi määrätä työssään. Tulokset: Tutkielmassa pohditaan tupakkavieroituksen ei-farmakologisten ja farmakologisten apukeinojen mahdollisuuksia hammaslääkärin työssä. Vieroituslääkkeiden tehokkuuden ja käyttöperiaatteiden lisäksi mielenkiinnon kohteena ovat myös lääkeaineiden turvallisuus ja vastaaiheet sekä tiettyjen erityisryhmien tupakkavieroitushoidon erityispiirteet. Tutkielman osana raportoidaan myös tuoreen Hammaslääkärit ja tupakka 2015 tutkimuksen keskeisimpiä tuloksia. Johtopäätökset: Tupakointi ja tupakkasairaudet ovat merkittäviä kansanterveydellisiä ongelmia. Hammaslääkärillä on toimenkuvan ja läheisen potilaskontaktiaseman vuoksi hyvät edellytykset vaikuttaa potilaiden terveyskäyttäytymiseen. Pään ja kaulan alueen sairauksien ehkäisyn ja hoitomahdollisuuksien tunteminen on tärkeä osa hammaslääkärin ammattipätevyyttä. Tupakkavieroitushoidon indikaatiot, kontraindikaatiot, periaatteet ja mahdollisuudet ovat tärkeitä asioita, joita hammaslääkärin täytyy vastaanottotyössään tuntea. Suomessa hammaslääkäreiden antama tupakkavieroitus on tuoreimman kyselytutkimuksen perusteella enimmäkseen informoivaa terveysvalistustyötä, mutta käytännön tukitoimet ja tupakkavieroituksen farmakologiset apukeinot jäävät suurimmaksi osaksi hyödyntämättä. Käypä hoito suositukseen tutustuminen ja syvällisempi perehtyminen tupakkavieroitukseen näyttäisivät olevan aiheellisia hammaslääkäreiden koulutuksessa.
Now showing items 1-2 of 2