Browsing by Subject "svetisismit"

Tutkielma käsittelee ruotsin kielen mukaisia piirteitä Aleksis Kiven kirjeenvaihdossa. Aineistona ovat Kiven perheelleen ja ystävilleen kirjoittamat kirjeet. Kirjeitä on yhteensä 50, ja ne on kirjoitettu vuosien 1855–1870 välillä. Kirjeet jakautuvat monen eri vastaanottajan kesken. Kiven perheelle lähetettyjä kirjeitä on 12 kappaletta: isälle kolme, äidille ja isälle yhteisesti osoitettuja kaksi ja veljelle Emanuelille seitsemän kappaletta. Loput kirjeet ovat Kiven ystäville ja muille tuttaville, joita ovat Kaarlo Bergbom, Thiodolf Rein, B. F. Godenhjelm, Albert ja Theodor Forssell sekä Elias Lönnrot. Bergbomille on 22 kirjettä, Forssellin veljeksille yhdeksän, Reinille ja Godenhjelmille kolme ja Lönnrotille yksi kappale. Tavoitteena tutkielmassa on tarkastella sitä, millaisia ruotsin kielen vaikutteita Kiven kirjeiden kielessä esiintyy eri sanaluokissa. Tutkimuskysymykset ovat seuraavat: Millaisia ruotsin kielen mukaisia sanastollisia piirteitä esiintyy substantiivien, adjektiivien ja verbien sanaluokissa? Millaisia ruotsin kielen vaikutteita löytyy muihin sanaluokkiin kuuluvien sanojen joukosta? Käyttääkö Kivi ruotsin vaikutteita sisältäviä eri tavoin eri vastaanottajille kirjoittamissaan kirjeissä? Kiven kielessä esiintyvät ruotsin kielen vaikutteet tulevat ilmi muun muassa sananmuodostuksen ja ortografisten piirteiden kautta. Tarkastelun kohteena tutkielmassa on myös se, ilmeneekö eri vastaanottajille osoitetuissa kirjeissä eroja ruotsin kielen mukaisten piirteiden käytössä. Tutkielman teoriataustana ovat historiallinen sosiolingvistiikka sekä variaationtutkimus. Koska Kiven kirjeet on kirjoitettu aikana, jolloin suomen kieli oli vasta kehittymässä, avataan tutkielmassa myös suomen kielen kehitysvaiheita. Ruotsin kielen vaikutteita tarkastellessa tärkeää on käsitellä myös purismin ja svetisismin käsitteitä, joihin perehdytään johdannon alaluvuissa. Kivi eli hyvin kaksikielistä elämää, joten tutkielmassa todetaankin, että Kiven kielessä esiintyy paljon ruotsin kielen mukaisia piirteitä. Piirteet liittyvät usein sananmuodostukseen sekä ortografisiin piirteisiin. Kivi muun muassa käytti paljon yhdysverbejä ja -substantiiveja, jotka hän käänsi suoraan ruotsista suomeksi. Ruotsin mukaisten piirteiden jakautuminen perheenjäsenten ja muiden vastaanottajien välille ei ole suuri; perheenjäsenten kirjeissä ruotsin kielen vaikutteita on nähtävissä jopa yllättävän paljon, kun ottaa huomioon perheelle lähetettyjen kirjeiden vähäisen määrän. Tutkielma avaa Aleksis Kiven kirjeenvaihtoa ja kielellisiä valintoja 1800-luvun Suomessa, jossa suomen kieli oli vielä ruotsin kieltä heikommassa asemassa. Kiven kielessä kerrostuvat Nurmijärven murrepiirteet ja hänen opiskeluaikanaan oppima ruotsin kieli, joiden sekoittuminen suomen kieleen tekee hänen kielestään kiinnostavan tarkastelun kohteen.