Skip to main content
Login | Suomeksi | På svenska | In English

Browsing by Subject "synnytyskokemus"

Sort by: Order: Results:

  • Hav, Emilia (2023)
    Tavoitteet. Tutkimuksen tavoitteena on tarkastella synnytyskokemuksen ja imetyksen onnistumisen välistä yhteyttä, erityisesti keskittyen siihen, miten synnytyskokemus vertautuu muihin kirjallisuudessa tunnistettuihin tekijöihin imetyksen onnistumisen taustalla. Tutkimus pyrkii myös arvioimaan, millaisia tukimuotoja ja interventioita on tarpeen kehittää parantamaan imetyksen onnistumista erityisesti niillä äideillä, jotka ovat kokeneet negatiivisen synnytyskokemuksen. Tavoitteena on auttaa terveydenhuollon ammattilaisia tunnistamaan ja tukemaan niitä äitejä, jotka ovat erityisen haavoittuvia imetyshaasteiden suhteen synnytyksen jälkeen. Menetelmät. Tutkimus on osa Tyyni-tutkimusta, johon kutsuttiin kaikki HUS:n synnytyssairaaloissa 10/2021–9/2023 välisenä aikana synnyttäneet äidit. Tähän tutkimukseen valikoitui 1251 tutkittavaa. Synnytyskokemusta mitattiin VAS-asteikolla ja lisätietoja kerättiin sähköisillä kyselylomakkeilla synnytyksen jälkeen sekä neljä kuukautta myöhemmin. Tämän osatutkimuksen aineistosta suljettiin pois ennen viikkoa 36 synnyttäneet, kaksosraskaudet ja virheelliset tiedot. Tiedot analysoitiin SPSS-, Excel- ja Python-ohjelmilla, käyttäen kuvailevaa analyysiä, X2- ja Kruskal Wallis -testejä sekä binääristä logistista regressiota, jossa keskityttiin arvioimaan eri tekijöiden vaikutusta imetyksen onnistumiseen. Tulokset. Tutkimuksen tulokset osoittavat, että synnytyskokemuksella on merkittävä yhteys imetyksen onnistumiseen neljän kuukauden kuluttua synnytyksestä. Erityisesti positiiviset ja negatiiviset synnytyskokemukset, sairaalassaolon pituus, äidin koulutustaso, aiempien synnytysten määrä ja synnytystapa, vaikuttavat imetyksen onnistumiseen. Lisäksi tutkimus korostaa tuen tarvetta erityisesti ensisynnyttäjille ja niille, jotka ovat synnyttäneet keisarinleikkauksella. Pohdinta. Laajemmassa mittakaavassa nämä oivallukset kannustavat parantamaan hoitokäytäntöjä pyrkimyksenä vähentää synnytyksen aikaista epämukavuutta ja ahdistusta. Lisätutkimusta tarvitaan syventämään ymmärrystä niistä juurisyistä, jotka estävät imetyksen toteutumisen.
  • Harstila, Isa (2020)
    In this study, we set out to gain insight into women’s childbirth experiences in Helsinki University Central Hospital. We examined the effect the mode of delivery has on maternal satisfaction. Additionally, we aimed to identify other possible factors influencing the maternal childbirth experience. The childbirth experiences of 600 randomly selected women who gave birth in Helsinki University Hospital between 2018-2019 were analysed. The data was collected from patient record system Obstetrix, and it comprised of 100 women from each of the following groups: spontaneous vaginal delivery, induced vaginal delivery, vaginal delivery by vacuum extraction, elective caesarean section, emergency caesarean section and crash caesarean section. Maternal satisfaction was assessed from scores women had given on the Visual Analogue Scale and how they had described their experience to midwives. Microsoft Excel was used for the recording of the data and statistical software IBM SPSS Statistics 24 was used for statistical analysis. We found the mode of delivery to significantly affect maternal satisfaction with childbirth. Spontaneous vaginal delivery is the fulfilling mode of delivery, followed by elective caesarean section and induced vaginal delivery. Maternal satisfaction decreased with unplanned interventions, with crash caesarean section being the least satisfying mode of delivery. However, several other factors influenced the childbirth experience, too. Caregiver behavior has a significant effect women’s satisfaction. Women who suffer from fear of childbirth during pregnancy experience childbirth more negatively. We suggest further research on the treatment of fear of childbirth.