Browsing by Subject "synnytysoppi"
Now showing items 1-2 of 2
-
(2020)Syntymäasfyksia on tila, jossa sikiö tai syntyvä lapsi kärsii hypoksemian lisäksi hiilidioksidiretentiosta ja asidoosista. Se voi johtaa aivotoiminnan häiriöön eli hypoksis-iskeemiseen enkefalopatiaan (HIE), jonka hoitona käytetään vastasyntyneen ruumiinlämmön alentamista 33 asteeseen kolmen päivän ajaksi. Vaikea-asteisessa HIE:ssa mortaliteetti on korkea, ja henkiin jääville lapsille kehittyy usein pysyviä neurologisia vammoja. Asfyksialle altistavia äidin sairauksia sekä raskauden ja synnytyksen aikaisia riskitekijöitä tunnetaan monia, ja toisaalta suuri osa asfyksiatilanteista tulee yllättäen eikä ole ennakoitavissa. Tämän tutkimuksen tavoitteena oli kartoittaa erityisesti ammattilaisten toiminnalla vältettävissä olevia riskitekijöitä, jotka ovat johtaneet keskivaikeaan ja vaikeaan vastasyntyneen HIE:aan ja vaatineet viilennyshoitoa. Tutkimus toteutettiin retrospektiivisenä tapaus-verrokkitutkimuksena vuosina 2013 – 2017 Helsingin yliopistollisen sairaalan synnytyssairaaloissa synnyttäneille äideille. Jokaista 88:aa viilennyshoidettua vastasyntynyttä kohden valittiin samaa sukupuolta oleva, samassa sairaalassa ja samalla menetelmällä seuraavaksi syntynyt lapsi. Tiedot äitien terveydentilasta, raskaudesta ja synnytyksestä kerättiin sairaalan potilastietojärjestelmästä. Riskitekijöiden assosiaatiota HIE:n kehittymiseen arvioitiin logistisella regressioanalyysillä. Kaikista kirjallisuuden perusteella valituista todennäköisistä riskitekijöistä monimuuttuja-analyysiin valikoitiin muuttujat, joiden OR yksimuuttuja-analyysissä oli tilastollisesti merkitsevä. Synnytyksen käynnistäminen (aOR 3.08), äidin tupakointi (aOR 1.45) ja obstetriset hätätilanteet (aOR 3.51), osoittautuivat HIE:n itsenäisiksi riskitekijöiksi. Tutkimusryhmän käynnistetyissä synnytyksissä oli enemmän alatiesynnytyksiä kontrolliryhmään verrattuna (p=0.03). Tutkimustulosten perusteella päivystyskeisarileikkausta tulisi harkita aiempaa herkemmin käynnistettyihin synnytyksiin liittyvissä komplikaatioepäilyissä. Jatkossa tutkimuksia kannattanee suunnata erityisesti sikiön hyvinvoinnin seurannassa käytettävien menetelmien kehittämiseen.
-
(2020)In this study, we set out to gain insight into women’s childbirth experiences in Helsinki University Central Hospital. We examined the effect the mode of delivery has on maternal satisfaction. Additionally, we aimed to identify other possible factors influencing the maternal childbirth experience. The childbirth experiences of 600 randomly selected women who gave birth in Helsinki University Hospital between 2018-2019 were analysed. The data was collected from patient record system Obstetrix, and it comprised of 100 women from each of the following groups: spontaneous vaginal delivery, induced vaginal delivery, vaginal delivery by vacuum extraction, elective caesarean section, emergency caesarean section and crash caesarean section. Maternal satisfaction was assessed from scores women had given on the Visual Analogue Scale and how they had described their experience to midwives. Microsoft Excel was used for the recording of the data and statistical software IBM SPSS Statistics 24 was used for statistical analysis. We found the mode of delivery to significantly affect maternal satisfaction with childbirth. Spontaneous vaginal delivery is the fulfilling mode of delivery, followed by elective caesarean section and induced vaginal delivery. Maternal satisfaction decreased with unplanned interventions, with crash caesarean section being the least satisfying mode of delivery. However, several other factors influenced the childbirth experience, too. Caregiver behavior has a significant effect women’s satisfaction. Women who suffer from fear of childbirth during pregnancy experience childbirth more negatively. We suggest further research on the treatment of fear of childbirth.
Now showing items 1-2 of 2