Browsing by Subject "synonymia"
Now showing items 1-3 of 3
-
(2022)Tutkielmassa tarkastellaan samakantaisen johdospesyeen adjektiivijäsenien merkityksellinen, merkittävä ja merkitsevä työnjakoa. Tutkielmassa selvitetään, millaisia merkityskategorioita pesyeen sisällä muodostuu, miten ne jakautuvat tutkimieni adjektiivien kesken ja minkälaiset semanttiset ja syntaktiset piirteet tutkittuja adjektiiveja yhdistävät ja erottavat. Tutkielman aineistona toimii Korp-palvelun Kansalliskirjaston lehtikokoelman suomenkieliset sanoma- ja aikakauslehdet 1880-, 1920- ja 1960-luvuilta sekä Suomi24-keskustelupalstan keskustelut vuosilta 2001–2020. Hakusanoina on käytetty adjektiiveja merkityksellinen, merkittävä ja merkitsevä, joista kaikista on tehty erilliset haut ja koottu omat aineistot. Tutkielman teoreettisena viitekehyksenä toimii perinteinen kielioppi ja semantiikan tutkimus, mutta tutkielmassa hyödynnetään myös väljästi kognitiivisen kielentutkimuksen ja Ronald W. Langackerin kehittämän kognitiivisen kieliopin näkemyksiä. Tutkielman keskeisiä käsitteitä ovat synonymia ja polysemia. Tutkimuskysymyksiin etsitään vastausta kontekstuaalisen semantiikan avulla. Tutkielman metodi on laadullinen aineistopohjainen tutkimus, jossa tutkitaan aitoja kielenkäyttöaineistoja ja pyritään tutkimuskohteen kokonaisvaltaiseen ymmärtämiseen. Tutkielman tulokset osoittavat, että syntaktisten piirteiden osalta merkityksellinen, merkittävä ja merkitsevä ovat hyvin samankaltaisia. Niiden kaikkien tehtävänä on toimia lauseessa ensisijaisesti substantiivin määritteenä tai predikatiivina, joskus myös predikatiiviadverbiaalina tai objektina. Merkittävän ja merkitsevän tyypillisin funktio lauseessa on substantiivin määrite, kun taas merkityksellisellä se on predikatiivi. Kaikki tutkitut adjektiivit saavat myös yleisimmin abstraktin elottoman edussanan. Semanttisesti tarkasteluna johdospesyeen sisällä muodostuu merkityskategorioita, joita pesyeen jäsenet jakavat eri tavoin. Jotkut merkityskategoriat menevät päällekkäin, ja jotkut taas ovat ominaisia vain yhdelle tutkitulle adjektiiville. Kaikkien tutkittujen adjektiivien yleisin merkityskategoria on ’merkitystä omaava’. Tutkituilla adjektiiveilla on joitakin yhteisiä piirteitä: Niiden merkittävyys tietylle kognitiiviselle tausta-alueelle voidaan osoittaa -sti-päätteisellä adverbilla. Sijamuodoista allatiivilla voidaan osoittaa, mille tai kenelle asia on merkittävä. Niitä luonnehditaan intensiteettimääritteillä erittäin, hyvin, todella ja sangen. Niiden skalaarisuus tulee esiin muun muassa komparatiivi- ja superlatiivimuodoilla. Tutkittujen adjektiivien erot tulevat parhaiten esille niiden muodostamissa kollokaatioissa, joissa niitä ei aina voi korvata toisillansa.
-
(2019)Tutkielman aiheena ovat ruotsin kieltosanat inte, icke, ej ja ingalunda. Tutkielmassa tarkastellaan näiden sanojen käyttöä korpusten avulla sekä määrällisesti että laadullisesti. Tutkimuksen määrällisen osion tarkoituksena on selvittää, onko sanojen välillä lukumäärällisesti merkittäviä eroja. Laadullisessa osiossa tarkastellaan sanojen syntaktisia rooleja. Lisäksi tutkielmassa selvitetään, minkälaisia eroja sanojen käytössä on suomenruotsalaisten ja ruotsinruotsalaisten tekstien sekä eri tekstilajien välillä. Tutkimuksen aineistona toimivat Göteborgin yliopiston Språkbanken-kielentutkimusyksikön korpukset, jotka ovat käytettävissä Korp-korpustyökalun kautta. Tutkimukseen sisältyy yhdeksän korpuskokoelmaa, joista neljä sisältää suomenruotsalaisia tekstejä ja viisi ruotsinruotsalaisia tekstejä. Aineisto pitää sisällään materiaalia vuosilta 1960–2017, ja pääosa aineistosta on 1990- ja 2000-luvuilta. Lisäksi sekä suomenruotsalaiset että ruotsinruotsalaiset korpukset kattavat seuraavat tekstilajit: kaunokirjallisuus, viranomaistekstit, sanomalehtitekstit sekä internet-tekstit. Tutkimustulokset osoittavat, että inte on yleisin kieltosana koko aineistossa. Kieltosanojen icke, ej ja ingalunda käyttö on puolestaan huomattavasti vähäisempää. Laadullinen analyysi osoittaa muun muassa, että kieltosanat inte ja ingalunda esiintyvät lähes yksinomaan kieltolauseissa. Kieltosanaa icke käytetään ensisijaisesti kieltoprefiksinä. Ej esiintyy sekä kieltolauseissa että ilmauksessa eller ej. Tulokset osoittavat lisäksi, että muodollisia ja vanhahtavia kieltosanoja icke ja ej suositaan viranomaisteksteissä ja tietyssä määrin myös kaunokirjallisuudessa. Suomenruotsalaisten ja ruotsinruotsalaisten tekstien väliset erot ovat pieniä. Tutkimustulosten perusteella on todennäköistä, että inte tulee olemaan yleisin kieltosana kaikissa yhteyksissä myös tulevaisuudessa. Vaikka kieltosanojen icke, ej ja ingalunda käyttö on vähäistä, on silti oletettavaa, että myös näiden sanojen käyttö tulee jatkumaan ainakin tietyissä yhteyksissä.
-
(2020)Tutkimuksen kohteena ovat venäjän kielen adverbit ja niiden kanssa esiintyvät tunneverbit sekä adverbien ja tunneverbien keskinäiset suhteet nykyvenäjän sanomalehtikielessä. Tutkimukseni liittyy venäjän kielen leksikaaliseen semantiikkaan. Leksikaalisella semantiikalla viittaan työssä tekemääni lekseemien merkityksen tutkimukseen sekä niiden keskinäisten suhteiden kuvaamiseen yhtäläisyyksien pohjalta. Luvussa 2 tarkastelen eri tutkijoiden esittämiä määritelmiä käsitteestä synonymia venäjän kielessä, synonymiakategorioita sekä venäjän kielen synonymian sanakirjoja. Luku 3 tarkastelee adverbin käsitettä venäjän kielessä sekä tarkastelemieni adverbien očen ja sil’no merkitystä. Luvussa 4 tarkastelen käsitettä tunneverbit venäläisessä tutkimustraditiossa. Luku 5 tarkastelee käsitettä venäjän kielen sanomalehtikieli. Luvun 7 tavoitteena on tarkastella tunneverbejä, joita käytetään adverbien очень ja сильно kanssa venäjän sanomalehtikielessä sekä määritellä tekijät, jotka vaikuttavat näiden adverbien käyttöön semanttisina synonyymeinä tarkasteltavien tunneverbien kanssa. Tutkimusaineistona toimii venäjän kielen kansalliskorpukseen kuuluva sanomalehtikielen alakorpus. Tarkastelemani tunneverbit ovat bespokoit’, volnovat’sja, žalovat’, ljubit’, nervničat’, opasat’sja, pereživat’, razočarovat’, rasstraivat’sja, rasstroit’sja, somnevat’sja, soskučitsja, hotet’ ja udivit’. Erityistä huomiota kiinnitän tarkasteltavan aineiston syntaksirakenteeseen. Tutkielman tulokset osoittavat, että adverbit очень ja сильно ovat semanttisia synonyymeja lauseissa, joissa niitä käytetään venäjän kielen tunneverbien bespokoit’, volnovat’sja, žalovat’, ljubit’, nervničat’, opasat’sja, pereživat’, razočarovat’, rasstraivat’sja, rasstroit’sja, somnevat’sja, soskučitsja, hotet’ ja udivit’ kanssa. Määrittävinä tekijöinä toimivat tarkasteltavien esimerkkilauseiden syntaksirakenne ja konteksti. Tutkimus osoittaa myös sen, että tutkitut verbit muodostavat oman tunneverbiluokan käytettäessä adverbien očen ja sil’no kanssa. Tutkimuksessa selvitän myös ne tekijät, jotka vaikuttavat adverbien očen ja sil’no käytöstä saatuihin tuloksiin verbien любить ja хотеть kanssa.
Now showing items 1-3 of 3