Skip to main content
Login | Suomeksi | På svenska | In English

Browsing by Subject "syntymäriskit"

Sort by: Order: Results:

  • Kaksosuus : kognitiivinen suoriutuminen lapsuudessa ja aikuisuudessa 
    Tarhonen, Rilla (2019)
    Tavoitteet Kaksosuuteen liittyy monenlaisia pre- ja perinataalivaiheissa esiintyviä riskejä, jotka voivat vaikuttaa kognitiiviseen kehitykseen. Kaksosten kognitiivista suoriutumista on kuitenkin tutkittu verrattain vähän etenkään aikuisuudessa, eikä syntymäriskien vaikutusta ole useimmiten huomioitu. Tässä tutkielmassa pyrittiin selvittämään syntymäriskiaineistolla, eroaako kaksosten kognitiivinen suoriutuminen yksösistä 5-, 9-, ja 40-vuoden ikävaiheissa. Lisäksi pyrittiin selvittämään, eroaako syntymäriskejä omaavien kaksosten suoriutuminen kaksosista, joilla syntymäriskejä ei ollut. Menetelmät Tutkielman aineisto on peräisin KOPUTUS (Kognition pitkittäistutkimus) -tutkimusprojektista. Projektissa on seurattu 1970-74 vuosina kerättyä syntymäriskikohorttia sekä myöhemmin kerättyjä kontrolleja 40-45 -vuoden ikään saakka. Aineisto jaettiin neljään ryhmään: riskikaksoset, kontrollikaksoset, riskiyksöset ja kontrolliyksöset. Ryhmien kognitiivista suoriutumista verrattiin kolmessa ikävaiheessa. Viiden ja 9-vuoden ikävaiheessa mittarina toimi ITPA (Illinois Test of Psycholinguistic Abilities), sekä 9-vuoden vaiheessa myös WISC (Wechsler Intelligence Scale for Children). Aikuisiän kognitiivisen suoriutumisen mittarina oli WAIS-IV (Wechsler Adult Intelligence Scale-IV), sekä korkein saavutettu koulutustaso. Analyysit toteutettiin regressioanalyyseina, joissa ryhmien eroja tarkasteltiin referenssikategoriaa vaihtamalla. Saavutettu koulutustaso oli kaksiluokkainen muuttuja, joten sen analysoinnissa käytettiin logistista regressioanalyysia. Analyysit toteutettiin kahdessa vaiheessa: ensimmäisessä huomioitiin pelkästään ryhmät, jälkimmäisessä lisäksi taustamuuttujia ja syntymäriskejä muiden kuin kaksosuuden efektien kontrolloimiseksi. Tulokset ja johtopäätökset Kaksosten kognitiivisessa suoriutumisessa suhteessa yksösiin oli vaihtelua ikävaiheiden ja arviointimenetelmien välillä. Kaksoset suoriutuivat kuitenkin kaikissa ikävaiheissa heikommin tai korkeintaan yhtäläisesti kuin yksöset Riskikaksosten ja kontrollikaksosten välisessä tarkastelussa kontrollikaksoset suoriutuivat paremmin 5- ja 40 -vuoden ikävaiheissa.Taustamuuttujien ja syntymäriskien huomiointi hävitti osan, mutta ei läheskään kaikkia eroja ryhmien välillä. On siten mahdollista, että kaksosten suoriutumiseen on vaikuttanut syntymäriskien lisäksi jokin kaksosspesifi tekijä. Kaksosten kognitiivista suoriutumista olisi hyvä tarkastella enemmän aikuisuuteen asti ulottuvilla aineistoilla sekä huomioiden syntymäriskit.
  • Syntymäriskeihin liittyvän dysleksian jatkuvuus aikuisuuteen 
    Kröger, Heta (2016)
    Objectives: The present study examines dyslexia related to perinatal risks and its persistence into adulthood. It is known that perinatal risks affect later cognitive outcomes but influences related to language development and reading are poorly understood. Dyslexia is a specific reading disorder and its prevalence rate is about 5-10 %. Dyslexia is predicted by early deficits in language development and reading difficulties are known to persist from childhood to adulthood. The present study focuses on prevalence, predictors and persistence of dyslexia in the perinatal risk group. The hypotheses were 1) that the prevalence of dyslexia among the perinatal risk group is higher than usual 2) that early problems in language skills are associated with reading and writing skills in school age and 3) that reading difficulties show continuity from school age into adulthood. Methods: The present study is part of a longitudinal research project examining long-term effects of perinatal risks. Examinees were Finnish speaking adults with one or more perinatal risks (n=168). Reading and phonological processing skills in adulthood were assessed in neuropsychological examination and the examinees were classified to fluent or non-fluent readers by reading tasks. In the longitudinal analysis the childhood data of language skills (at the age of 5) and reading and writing skills (at the age of 9) were examined by linear and logistic regression. Results and conclusions: In the perinatal risk group there was a 15,5% rate of non-fluent readers. Language skills at the age of 5 did not predict reading and writing skills at the age of 9, but reading and writing skills at school age affected reading and phonological processing in adulthood. It appears that perinatal risks are associated with a higher risk of dyslexia which continues from childhood into adulthood. The usual predictors of dyslexia were not found in the present study. Dyslexia related to perinatal risks may differ from usual dyslexia by ethiology and development.
  • Syntymäriskien ja lapsuuden ADHD:n yhteydet toiminnanohjaukseen ja työelämään aikuisena 
    Wilska, Karoliina (2017)
    Objectives. Childhood ADHD has been linked to dysfunctions in executive functioning, lower level of education and poorer occupational functioning in young adulthood but long-term developmental course of ADHD beyond 30 years age is still poorly understood. The present study examines executive functioning, level of education, current employment and subjective working capacity at the age of 40 in adults who have had perinatal risks related ADHD in childhood. Associations between executive function tests and occupational functioning are also examined. Methods. The present study is part of a larger longitudinal birth cohort research project examining long-term effects of perinatal risk factors. The cohort has been followed since 1970's. The present sample includes individuals with perinatal risks associated childhood ADHD (n = 31), individuals with perinatal risk factors without childhood ADHD (n = 145) and control individuals without perinatal risks or childhood ADHD (n = 36). Executive functioning was examined by using traditional neuropsychological tests as well as computerized assessment methods. Results and conclusions. Adults with perinatal risks related childhood ADHD had poorer functioning in some of the executive function tests. Poorer performance was detected especially in the area of cognitive flexibility. Adults with perinatal risks but without childhood ADHD did not differ from controls in executive functioning which suggests that perinatal risks alone without ADHD symptoms do not affect executive functioning in adulthood. The group with perinatal risks related childhood ADHD also had lower education level compared to controls. No significant associations were found between executive function tests and occupational functioning. It appears that childhood ADHD with perinatal risk factors can have mild long-term effects to executive functioning extending to 40 years age. This emphasizes the significance of early support directed to risk groups.

Yhteystiedot

HELSINGIN YLIOPISTO