Skip to main content
Login | Suomeksi | På svenska | In English

Browsing by Subject "syyhy"

Sort by: Order: Results:

  • Kolhinen, Riikka (University of HelsinkiHelsingin yliopistoHelsingfors universitet, 1996)
    Oheisessa tutkimuksessa on tutkittu emakkosikaloissa tehtyjen kapisaneerausten onnistumista. Kapisaneeraustutkimuksessa lähetettiin kyselykaavake 379 LSO 2000-luokkaan 31.12.1995 kuuluneelle emakkosikalalle. Kaavakkeessa kysyttiin saneerauksen onnistumista ja sen suoritustapaa. Tilakäyntejä tehtiin 30 emakkosikalaan, joissa oli saneerattu kapi. Tiloilla kerrattiin saneerausmenetelmät ja etsittiin kliinisiä kapioireita. Lisäksi mitattiin hinkkausindeksi, otettiin raapenäytteitä ja verinäytteitä. Verinäytteistä mitattiin seerumin kapivasta-ainetaso ELISA-menetelmällä Ruotsissa. Kyselyiden ja tilakäyntien perusteella kapisaneeraukset olivat onnistuneet hyvin. 346 emakkosikalasta vain kahdeksalta ilmoitettiin kapisaneerauksen epäonnistuneen. Kapivasta-ainetasojen tulkinnassa oli ongelmia raja-arvon määrittämisessä positiivisen ja negatiivisen vasta-ainetason välille, koska testiä ei ole ennen käytettysaneerauksien jälkiseurantaan. Siksi tutkimus jatkuu uusien verinäytteiden otolla. Sikalanomistajien lisäksi lähetettiin oma kysely kapisaneerauksia tehneille eläinlääkäreille. Suurin osa eläinlääkäreistä suhtautui kapisaneerauksiin positiivisesti ja koki, että vähintään puolet saneerauksista oli onnistunut. Tutkimuksen lisäksi julkaisu sisältää kirjallisuuskatsauksen siankapista ja kapisaneerauksista.
  • Kankaanpää, Jutta (2023)
    Syyhy on yksi maailman tavallisimmista taudeista ja 2017 WHO lisäsin syyhyn laiminlyötyjen trooppisten tautien-listalle. Syyhyä aiheuttaa Sarcoptes scabiei var hominis-punkki ja pääasiallisina oireina on voimakas ihon kutina. Syyhyn mahdollinen lääkeresistenssi on herättänyt huolta maailmalla ja meillä Suomessa. Useimmissa pienemmissä tutkimuksissa on raportoitu heikompaa vastetta nykyisille hoitosuosituksille. Joitain solutason mekanismeja on selvinnyt mahdollisen resistenssin taustalla mutta kuitenkin useimmiten heikko hoitovaste johtuu muista syistä kuin todellisesta lääkeresistenssistä permetriiniä tai ivermektiiniä kohtaan. Tässä tutkielmassa pyrittiin selvittämään resistenssin tilannetta maailmalla, sen mahdollista vaikutusta kliiniseen työhön meillä Suomessa sekä muita keinoja, joilla parantaa syyhyn hoitovastetta. Tutkimusmenetelmänä käytiin systemaattisesti läpi alan kirjallisuutta aiheesta. Kirjallisuuskatsauksessa ei ilmennyt selvää lääkeresistenssiä, vaikka muutamia vakuuttavia mekanismeja sen synnylle onkin kuvattu. Tutkimuksissa on käynyt ilmi, että heikko vaste hoidolle on melkein aina johtunut potilaan vajaasta hoidon toteutuksesta ja paremman vasteen takaamiseksi tulee parantaa annetun hoidon toteutusta. Tämä tutkielma koostaa hyvin suomen kielellä syyhyn nykyiset hoitokäytänteet sekä ottaa kantaa tulevaisuuteen. Resistenssi on mahdollisesti tulevaisuudessa ongelma myös meillä Suomessa. Vaikka vielä ei ole tarvetta muuttaa meidän hoitosuosituksiamme, on kuitenkin hoidon toteutuksessa parantamisen varaa. Lisäksi meidän tulee aktiivisesti seurata maailmalla tapahtuvaa lääkehoidon kehitystä syyhyä vastaan sekä olla mahdollisuuksien mukaan mukana uusien hoitokeinojen kehityksessä.