Browsing by Subject "syyrialainen"

Tässä sosiaalityön pro gradu -tutkielmassa tutkitaan syyrialaisten kiintiöpakolaisten kertomuksissa ja kotouttamisohjelmissa esiintyviä arvoja. Arvojen tarkastelussa hyödynnetään Shalom Schwartzin (1992) kehittämää arvoteoriaa. Tutkielmassa pyritään selvittämään teorialähtöisen sisällönanalyysin menetelmän avulla 1) minkälaisia arvoja haastatteluissa ja kotouttamisohjelmissa esiintyy, ja 2) mitä haastattelujen ja kotouttamisohjelmien arvot kertovat kotoutumisen kannalta tärkeistä asioista? Tutkimusaineisto koostuu viidestä syyrialaiselle kiintiöpakolaisperheelle tehdystä haastattelusta ja kolmen kunnan kotouttamisohjelmasta. Schwartzin arvomallissa arvot sijoittuvat kehälle, jossa toisiaan lähellä olevat arvot esiintyvät vierekkäin, ja toisistaan kaukana olevat arvot kehän vastakkaisella puolella. Mallissa on kymmenen arvotyyppiä seuraavassa järjestyksessä: yhteiskunnallinen valta, suoriutuminen, hedonismi, virikkeisyys, itseohjautuvuus, universalismi, hyväntahtoisuus, perinteet, yhdenmukaisuus ja turvallisuus. Ensimmäiset viisi edustavat yksilökeskeisiä arvoja, ja viisi viimeistä yhteisökeskeisiä arvoja. Schwartzin mallista puuttuu työn arvostusta kuvaavat arvot, mistä johtuen työarvot on lisätty Klaus Helkaman ja Tuija Seppälän (2004) arvotutkimusta mukaillen tämän tutkimuksen taustateoriaan. Kotouttamisohjelmien arvot edustavat haastatteluja hieman enemmän yhteisökeskeisiä arvoja (72 % ja 67 %). Syyrialaisten kiintiöpakolaisten kertomuksissa tärkeimpinä arvoina tulevat esille turvallisuus-, työ- ja hyväntahtoisuusarvot. Osana kotoutumista ne liittyvät sosiaalisten suhteiden tärkeyteen omien perheenjäsenten, muiden Suomessa asuvien syyrialaisten ja suomalaisten kanssa, tavoitteeseen oppia suomen kieltä, työllistyä ja elättää perhe työnteon avulla, sekä maahanmuuttajapalveluiden rooliin ja apuun suomalaiseen yhteiskuntaan kiinnittymisessä. Kotouttamisohjelmissa arvoina korostuvat turvallisuus-, universalismi-, suoriutumis- ja työarvot. Osana kotoutumista ne liittyvät tasa-arvon ja yhteiskunnan oikeudenmukaisuuden edistämiseen esimerkiksi tavoittelemalla kaikille yhdenvertaista pääsyä osalliseksi yhteiskuntaa ja erilaisia palveluita, sekä ehkäisemällä syrjintää. Suomen kielen oppiminen, koulutus ylipäätään sekä työllistyminen näkyvät kotouttamisohjelmissa tärkeimpinä asioina kotoutumisessa ja maahanmuuttajien osallisuuden toteutumisessa. Yhteisökeskeisten arvojen suuri edustus kotouttamisohjelmissa kertoo siitä, että kunnat ovat sitoutuneita pohjoismaisen hyvinvointivaltion periaatteisiin, jossa hyvinvointi ja palvelut jakaantuvat tasavertaisesti kaikkien kansalaisten kesken taustasta riippumatta. Maahanmuuttajien omien näkemysten ja arvojen huomioiminen osana kotoutumisen suunnittelua on tärkeää, sillä mikäli ne poikkeavat huomattavasti julkisten toimijoiden näkemyksistä ja arvoista, voidaan kotoutumiseen tähtäävien toimien onnistuminen kyseenalaistaa kokonaan. Syyrialaisilla kiintiöpakolaisilla ja kunnilla kotouttamistoimijoina on paljon samanlaisia näkemyksiä kotoutumisen kannalta tärkeistä ja tavoiteltavina pidettävistä asioista, mutta myös eroja, mikä pitäisi huomioida kotouttamistyötä suunnitellessa. Tutkimuksessa esille tulleiden arvo- ja tavoitteellisten erojen perusteella kotouttamisohjelmissa tulisi kiinnittää enemmän huomiota keinoihin vahvistaa maahanmuuttajien sosiaalisia verkostoja suomalaisten ja muiden Suomessa asuvien saman kulttuuriryhmän ihmisten kanssa, sillä ne olivat oleellisia asioita maahanmuuttajien hyvinvoinnin ja osallisuuden tunteen kannalta. Tärkeää olisi myös kehittää keinoja, joiden avulla maahanmuuttajien kyky hoitaa itsenäisesti asioita muun muassa sähköisessä asioinnissa paranisi, sekä lisätä tietoutta suomalaisesta yhteiskunnasta kuten terveyspalveluiden, päiväkotien ja koulujen säännöistä ja käytännöistä. Tämä ennaltaehkäisisi ristiriitatilanteita ja sekä turhautumista. Suomen kielen opetuksen suunnittelussa tulisi huomioida pienten lasten maahanmuuttajaäitien kohdalla opintojen ja perhe-elämän yhteensovittamisen mahdollisuus, sekä kehittää keinoja suomen kielen suulliseen harjoitteluun käytännössä. Työllisyyspalveluiden osalta yrittäjyyteen kannustava yritysneuvonta sekä oppisopimusjärjestelmän kehittäminen ovat tärkeitä asioita kotoutumisen suunnittelussa, sillä moni haastateltu oli kiinnostunut yrittäjyydestä, sekä motivoitunut jatkamaan työskentelyä entisessä ammatissaan.