Browsing by Subject "taiteen keräily"

Tutkielma käsittelee ohjelmistopohjaisen taiteen keräilyn ja säilyttämisen käytäntöjä yleisellä tasolla sekä tarkemmin nykytaiteen museo Kiasmassa. Tutkimuksessa pyritään vastaamaan seuraaviin kysymyksiin: Miten ohjelmistopohjaista taidetta kerätään ja säilytetään nykytaiteen museo Kiasmassa? Millaisia haasteita ja toisaalta mahdollisuuksia ohjelmistopohjaisen taiteen keräämiseen ja säilyttämiseen liittyy? Keskeisen tutkimusaineiston muodostavat vuosina 2015—2017 Kiasman kokoelmiin hankitut ohjelmistopohjaiset taideteokset ja niihin liittyvä arkistomateriaali sekä kevään ja kesän 2018 aikana toteutetut haastattelut kyseisen median kanssa työskentelevien taiteilijoiden, Juha van Ingenin, Reija Meriläisen ja taiteilijaduo Pink Twinsin, Kiasman kokoelmaintendentti Kati Kivisen, Kansallisgallerian kokoelmanhallinta- osaston amanuenssi Maritta Mellaisin, sekä AV-arkin johtaja Hanna Maria Anttilan ja tuottaja Kati Åbergin kanssa. Teoreettinen viitekehys muodostuu valtaosin kansainvälisestä tutkimuksesta ohjelmistopohjaisen taiteen keräämiseen, arkistointiin, dokumentointiin, uudelleenesittämiseen ja konservointiin liittyen. Tutkimuksen tapausesimerkeiksi on valittu kolme ohjelmistopohjaista taideteosta Kiasman kokoelmista: Juha van Ingenin AS Long As Possible (2015), Pink Twinsin Infinity (2017) ja Reija Meriläisen Survivor (2017). Ohjelmistopohjaisella taiteella viitataan teoksiin, jotka on toteutettu ja esitetään joko osittain tai kokonaan tietokonepohjaisesti. Ohjelmistopohjaiselle taiteelle on ominaista prosessimaisuus, luontainen genera- tiivisuus ja riippuvaisuus ulkoisista resursseista. Huolimatta nykyhetkeämme merkittävällä tavalla värittävästä ohjelmistojen läsnäolosta, siihen pohjautuvaa taidetta pidetään Suomessa toistaiseksi marginaalisena nykytaiteen muotona, joka ei vielä ole saavuttanut jalansijaa juuri muissa kuin Kiasman kokoelmissa. Kiasma osoittautui erityisesti vuosina 2017—2018 esillä olleen ARS17 Hello World! -näyttelynsä yhteydessä ennakkoluulottomaksi uusia teknologioita ja poikkeavia kokoelmahankintoja kohtaan. Merkittävin haaste ohjelmistopohjaisen taiteen säilyttämisessä on teknologian nopea ja jokseenkin ennalta- arvaamaton kehittyminen. Muita haasteita ovat teosten hajaantuneisuus eri alustoille ja riippuvuus ulkoisista linkeistä, datan jatkuva vanhentuminen, fyysisen laitteiston rappeutuminen sekä taideteoksen sosiaalisen kontekstin ja interaktiivisuuden tallentaminen. Ratkaisuja ohjelmistopohjaisen taiteen säilyttämisen haasteisiin on kuitenkin työstetty jo vuosikymmeniä. Kolmen keskeisen mediataiteen konservointistrategian – emulointi, migraatio ja uudelleentulkinta – lisäksi tärkeitä pelastustoimenpiteitä ohjelmistopohjaisen taiteen kannalta ovat erilaiset verkossa toimivat arkistointi- ja dokumentointipalvelut, sekä vastaavasti verkossa toimivat, maailmanlaajuiset mediataiteen ammattilaisyhteisöt. On valitettavan tyypillistä, että ohjelmistopohjaisten taideteosten ylläpidossa ja pitkäaikaissäilytyksessä tukeudutaan teknologisesti pätevien taiteilijoiden osaamiseen ja käytettävyyteen. Ohjelmistopohjaisesta taiteesta kiinnostuneiden museoiden ja kokoelmien on kuitenkin pyrittävä̈ löytämään toimintatavat, joiden seurauksena taiteilija voi luovuttaa paitsi teoksensa, myös täyden vastuun sen jatkuvuudesta kokoelmalle. Ohjelmistopohjaisen taiteen säilyttämiseksi nykytaideinstituutioiden on vähintäänkin hyväksyttävä mediumin jatkuva muutoksenalaisuus ja osattava kääntyä tarvittaessa uusien yhteistyötahojen, kuten erilaisten teknologian ammattilaisten puoleen.