Skip to main content
Login | Suomeksi | På svenska | In English

Browsing by Subject "taiteilija"

Sort by: Order: Results:

  • Koponen, Jenni-Maarit (2019)
    Tutkin työssäni Pentti Haanpään romaanin Taivalvaaran näyttelijän (1938) taiteilijan Arvon suhdetta yhteiskuntaan. Tositapahtumista inspiroituneessa romaanissa hyljeksitty ja erilainen lapsi kasvaa mieheksi, joka lähtee maailmalle esiintymään kadonneiden ja kuolleiden rooleissa. Arvo pitää itseään elämäntaiteilijana ja näyttelijänä, mutta monet muut käsittävät hänet huijariksi ja rikolliseksi. Lopulta hänet tuomitaan vankilaan. Romaanin tärkeiksi teemoiksi nousevat taiteilijan vapaus ja suhde muihin ihmisiin ja instituutioihin. Tulkitsen romaanin moderniksi taiteilijaromaaniksi, joka käsittelee taiteilijan roolia ja identiteettiä. Arvo on sekä taiteilija että huijari. Romaani tarkastelee taiteilijan ja huijarin välistä yhteyttä ja toden ja fiktion suhdetta. Tutkimukseni teoriapohjana toimii taiteilijaromaanin laji, joka kertoo taiteilijan kehityksestä. Roberta Seretin Voyage Into Creativity: The Modern Künstlerroman avaa lajipiirteitä ja matkan teemaa. Maantieteellinen matka kuvaa päähenkilön sisäistä maailmaa. Maurice Beeben Ivory Towers and Sacret Founts – The Artist as Hero in Fiction from Goethe to Joyce -teoksen avulla suhteutan romaanin taitelijaromaaniperinteeseen. Pakeneva keskipiste -artikkelikokoelman kautta tarkastelen suomalaisia lajipiirteitä. Tulkitsen taiteilijan myös rikolliseksi veijariksi teatterikehyksessä teorianani Harold Scheubin Trickster and Hero: Two Characters in the Oral and Written Traditions of the World. Käytän työssäni läpeensä Haanpää-tutkimusta. Arvo hylkää taiteilijamatkallaan perheen, avioliiton, työn ja uskonnon. Teos viittaa yhteiskunnallisiin ilmiöihin, kuten pula-aikaan ja kirkon asemaan. Tulkitsen Haanpään käsittelevän myös taiteilijan kohtaamaa kritiikkiä. Jaottelen Arvon roolit neljään päärooliin, joissa hän kokeilee erilaisia asemia yhteiskunnassa. Tarinan voi jakaa näytöksiin ja kohtauksiin. Taivalvaaran näyttelijä käsittelee maailmaa teatterina ja elämää näytelmänä. Analysoin Arvon hölmömpiään huijaavaksi veijariksi, joka eroaa Haanpään teosten monista muista taiteilijoista. Pohdin kysymyksiä taiteen rajoista ja todellisuuden jäljittelystä.
  • Hannula, Simo-Pekka (2018)
    Tutkimus tarkastelee taiteenfilosofiaan liittyviä teemoja piirtämisen, piirtäjän ja taiteen tekemisen näkökulmasta. Tutkimuksessa käytetään apuna piirtämisen eri osa-alueita kuvaavia malleja, pelkistyksiä, joiden kautta eri aihepiirejä tarkastellaan. Tutkimus kysyy: Voidaanko piirtämisprosessiin liittyvät oleelliset asiat erotella järkevästi toisistaan, ja tehdä näistä osa-alueista yksinkertaiset piirtäen toteutettavat pelkistykset, joita voidaan soveltaa erilaisten kysymysten tarkasteluun, ja onko pelkistysmallien käyttö tähän tarkoitukseen mielekästä? Piirtämisen osa-alueet on jaettu ja nimetty toisto-, työstö-, sommittelu- ja ääriviivapelkistyksiksi. Lisäksi sommittelun ajatusta selventämässä mukana on esineillä toteutettava kollaasipelkistys. Tavoitteena on, että mallit ovat yksinkertaisia ja helposti kenen tahansa itse kokeiltavissa, ja että mallit avaavat näkökulmia piirroksen luomisprosessiin. Tässä suhteessa tutkimus on perusteltu, sillä yleisesti estetiikan tutkimuksia dominoi katsojan näkökulma. Tutkimuksen teoreettisena viitekehyksenä toimii John Dewey pragmatismi, joka huomio taiteen tekemisen näkökulman teoriassaan. Deweyn ajatuksiin, malleihin, omaan kokemukseeni taidegraafikkona, museoiden teoskuviin ja lähdekirjallisuuteen tukeutuen tutkimuksessa tarkastellaan luovuutta, tyyliin ja kategorioiden muodostumista, taideteoksen tulkintaa, kauneutta, taiteen suhdetta tunteisiin ja tietoon sekä väärentämistä. Aihe-alueista tärkein on luovuus, koska se liittyy työskentelyn, piirtämisen kautta myös kaikkiin muihin käsiteltäviin teemoihin. Mallit soveltuvat hyvin tyylin hienojakoisuuden ja kategorioiden muodostumisen tulkinnallisuuden pohtimiseen ja auttavat ymmärtämään työskentelyn luovuutta, jonka läsnäoloa tai puuttumista ei voi päätellä valmiista teoksesta. Työskentelyn näkökulmasta tieto liittyy piirtäjän omaan oppimiseen ja kauneus teoksen valmistumiseen taiteilijan haluamalla tavalla. Asioita jää myös selittämättä, koska pelkkää piirtämissuoritusta kuvaavat mallit eivät huomioi luovan prosessin suunnitteluvaihetta, teoksen mitä tahansa aihetta tai taiteilijan mielensisäistä maailmaa. Tältä osin mallien käyttö aihepiirien tarkastelussa jää puutteellisiksi. Mallit tuovat kuitenkin pohdintoihin järjestelmällisyyttä ja ne auttavat ymmärtämään ennen kaikkea piirtämistä ja piirtämistapahtuman aikaista luovuutta.