Browsing by Subject "tasapaino"
Now showing items 1-4 of 4
-
(2010)Johdanto: Ikääntyessä iholla tapahtuva D-vitamiininmuodostus heikkenee ja lihakset ja luusto haurastuvat. Heikko lihaskunto on yhteydessä kaatumisriskiin, ja kaatuminen on yleisin syy vanhusten murtumiin. Monissa tutkimuksissa on osoitettu, että luustovaikutustensa lisäksi D-vitamiinilla on vaikutuksia luurankolihakseen. D-vitamiinihoidon on osoitettu vähentävän kaatumisia, mikä saattaa osin selittyä parantuneen tasapainon kautta. Joissakin tutkimuksissa on havaittu heikko tilastollinen yhteys Dvitamiinin ja kroonisen kivun välillä. D-vitamiinin puutokseen liitettyjä kipuja on esitetty luustoperäisiksi, mutta D-vitamiinin lihasvaikutukset huomioiden ne saattavat olla ainakin osin lihasperäisiä. Tavoitteet: Tämän poikkileikkaustutkimuksen tavoitteena oli tutkia, onko seerumin 25-hydroksi-Dvitamiinipitoisuus (25OHD) yhteydessä lihastoimintoihin itsenäisesti kotona asuvilla reumatauteja sairastavilla yli 50-vuotiailla. Hypoteesina oli, että D-vitamiinin puutos on yhteydessä heikentyneisiin neuromuskulaarisiin lihastoimintoihin, joita tässä tutkimuksessa mitattiin tasapainon perusteella. Aineisto ja menetelmät: Tutkimukseen rekrytoitiin yli 50-vuotiaita, koska tässä kohderyhmässä lihastoimintojen heikentymisen ja D-vitamiinin puutoksen odotettiin olevan yleisiä. Tutkittavien tuli kuitenkin olla kohtalaisen hyväkuntoisia, jotta he jaksaisivat fyysiset testit ja tutkimuksen mahdollisesti aiheuttaman henkisen rasituksen. Siksi lihastoimintojen ongelmia kuvaamaan valittiin polymyalgia rheumaticaa sairastavia, itsenäisesti kotona asuvia ihmisiä. Tutkimukseen osallistui myös joitakin yli 50- vuotiaita fibromyalgiaa ja nivelreumaa sairastavia henkilöitä. Seerumin 25OHD-pitoisuus määritettiin EIA-menetelmällä (IDS, UK). D-vitamiinin yhteyttä tutkittiin tasapainoon (Rombergin vakio tasapainolevyllä) ja lihasvoimaan (puristusvoima molempien käsien parhaan tuloksen keskiarvona, jalkojen nopeusvoima hyppylevyllä), kipuun ja toimintakykyyn. Tilastomenetelminä käytettiin ristiintaulukointia, t-testiä, lineaarista regressiota, logistista regressiota ja Pearsonin korrelaatiota. Tulokset: Tutkimukseen osallistui 47 henkilöä, joista viisi oli miehiä. Potilaat olivat 53-81 -vuotiaita (keski-ikä 70 v) ja hieman ylipainoisia (BMI 28). 25OHD oli keskimäärin 64 nmol/l. Ravitsemustila oli keskimäärin hyvä (MNA-pisteet 24). 25OHD oli alle 50 nmol/l 32 %:lla ja vastaavasti alle 75 nmol/l 74 %:lla tutkittavista. Potilaista 83 % käytti D-vitamiinivalmistetta. 25OHD korreloi positiivisesti ravitsemustilan (MNA) ja käänteisesti tasapainon ja kiputiheyden kanssa. 25OHD, ikä, sukupuoli ja MNA-pisteet selittivät 13,9 % (adjusted r2) huojunnan vaihtelusta ja 14,5 % (r2 Cox & Snell) kiputiheyden vaihtelusta. Ainoastaan 25OHD-pitoisuudella oli tilastollisesti merkitsevä itsenäinen selitysosuus huojuntaan (p = 0,024) ja kiputiheyteen (p = 0,045). Niillä, joilla 25OHD oli vähintään 75 nmol/l, oli 83 % pienempi riski kärsiä päivittäisestä kivusta kuin niillä, joilla 25OHD-pitoisuus oli alle 75 nmol/l. Lihasvoimalla, lihasmassalla ja kivun voimakkuudella ei havaittu yhteyttä D-vitamiinistatukseen. Johtopäätökset: Tässä tutkimuksessa reumatauteja sairastavien yli 50-vuotiaiden potilaiden matalat 25OHD-pitoisuudet olivat yhteydessä tasapainovaikeuksiin ja päivittäisiin kipuihin. Lihasmassa ja lihasvoima eivät olleet yhteydessä D-vitamiinistatukseen. Löydösten pohjalta olisi tulevaisuudessa tarpeen tutkia tarkemmin D-vitamiinikorvaushoidon vaikutuksia tasapainomittareihin ja kiputiheyteen.
-
(2017)Objective: Concussions are typically linked to high-speed sports. Within the domain of acquired brain injuries, particularly children and adolescents have been identified as being at an elevated risk. In general, concussions are associated with relatively rapid recovery rates. To this end, the aim of the current study was to examine whether previous history of concussions of the sports player may be associated with cumulative effects on cognitive functions, difficulties with balance, and/ or increasing self-evaluated symptoms. The participants underwent a preseason baseline evaluation. Methods: The data used in this study were collected from 751 Finnish youngsters aged 12-20, who were junior ice-hockey players during the summer of 2015. Data collection focused on cognitive functioning (verbal and visual memory, visuomotor speed, reaction speed, impulse control, orientation, attention, and reading speed), balance control, and self-reported symptoms. The data were categorized on the basis of both the number and the severity of the participant's previous concussions, resulting in three groups as follows: (1) control group (no history of concussions; 494 players), (2) the concussion group 1 (1-2 concussions, which did not involve loss of consciousness; 123 players), and (3) the concussion group 2 (at least one concussion, accompanied by loss of consciousness, or at least 3 concussions, which did not involve loss of consciousness; 92 players). In the data analysis, between-group comparisons were performed with respect to cognitive functioning, balance control, as well as the quality and quantity of self-reported symptoms. Results: Taken together, the current results indicated that all the junior ice-hockey players with a history of concussions had recovered to such an extent that they did not significantly differ from the controls in either measures of cognitive functioning or balance control. However, self-reported symptoms increased with the brain injury severity and frequency. The self-report form used in this study comprised a total of 22 symptoms, of which five (vomiting, headache, difficulty with falling asleep, feeling mentally foggy) yielded statistically significant differences between the concussion groups. The findings further suggested that the measures used to obtain the baseline level of functioning of the participants may not be of sufficient sensitivity to reliably discriminate those with a history of concussions from controls in cognitive functioning and balance control.
-
(University of HelsinkiHelsingin yliopistoHelsingfors universitet, 2014)Kirjallisuuskatsauksen tavoitteena on yhdistää tietoa koiran aistien aivoperustasta yhdeksi kokonaisuudeksi. Koiran aistien aivokuorialueet pystytään suurin piirtein paikantamaan, mutta tiedossa on paljon aukkoja, eikä kaikkia aisteja ole juurikaan koottu yhteen. Lemmikeihin käytetään yhä enemmän aikaa, joten koiranomistajien ja eläinlääkäreiden tarve ymmärtää koiran kokemuksia maailmasta kasvaa. Tutkielman onkin tarkoitus myös näyttää tutkijoille, mitä asioita olisi vielä tutkittava lisää. Aistimus syntyy, kun tieto ärsykkeestä saapuu aistinelimestä koiran aivokuorelle. Aistimus ei ole suora kuva ympäristöstä, vaan tietoa muokataan sekä isoaivokuorella että muualla aivoissa. Aivokuorella aistitieto kulkee ensimmäiseksi primäärisille projektioaistinalueille, ja aistimusten jatkokäsittely tapahtuu assosiaatioalueilla. Koiran kuuloaisti on tarkka, sillä se pystyy havaitsemaan myös ultraääntä. Kuuloaistimuksia käsitellään koiran ohimolohkolla. Keskimmäinen ektosylviaaninen alue on primäärinen kuuloalue, ja sieltä kuuloaistimus kulkee muille ektosylviaanisille alueille sekä koronaaliselle, suprasylviaaniselle ja sylviaaniselle alueelle. Koiralla on melko hyvä hämärä- ja syvyysnäkö sekä dikromaattinen värinäkö. Primäärinen näköalue sijaitsee takaraivolohkon lateraalipoimussa. Jatkokäsittely tapahtuu takaraivo- ja ohimolohkoilla ektomarginaalisilla, suprasylviaanisilla, spleniaalisilla ja composite-alueilla. Hajuaisti on yksi koiran tärkeimmistä aisteista, ja siihen liittyvät anatomiset rakenteet ovat hyvin kehittyneitä. Hajuaistimuksia käsitellään pääasiassa aivojen ventraalipuolella piriformilohkolla ja entorinaalisella alueella. Yhteydet limbiseen järjestelmään ovat vahvat. Makuaisti ei ole yhtä tärkeä, sillä suuri osa siitä on todellisuudessa hajun aistimista. Koira aistii viisi perusmakua. Makuaivokuoren sijainnista koiralla ei ole varmuutta, mutta todennäköisesti se on ohimo-, otsa- tai päälakilohkolla. Tuntoaistiin kuuluvat kosketus, paine, kipu, värinä, kylmä ja kuuma. Niiden aistimista koiralla tehostavat tuntokarvat. Tuntoaistimuksia käsitellään koiran päälakilohkolla sigmoidaali-, koronaali-, suprasylviaanisessa ja ektosylviaanisessa poimussa somatosensorisilla alueilla 1 ja 2. Tasapaino- ja liikeaistimuksia käsitellään lähinnä ilman tietoista aistimusta koiran pikkuaivoissa, mutta myös isoaivokuorella rekisteröidään osa ärsykkeistä. Tasapainoalue sijaitsee päälakilohkolla, mutta sen tarkemmassa paikassa koiralla on vielä epäselvyyksiä. Tutkielmassa on käsitelty myös koiran liikeaivokuorta, sillä sieltä on paljon yhteyksiä aistinalueille ja se vaikuttaa koiran käyttäytymiseen. Liikeaivokuori koostuu kahdesta liikealueesta päälakilohkolla sigmoidaali- ja precruciate-poimuissa. Koiralla on kolme assosiaatioaluetta: kognitiivinen assosiaatioalue päälaki- ja takaraivolohkolla, tulkitseva assosiaatioalue ohimolohkolla sekä otsalohkon assosiaatioalue. Otsalohkon assosiaatioalue on koiralla kehittynein ja tutkituin. Assosiaatioalueilla esimerkiksi yhdistellään eri aisteihin liittyvää tietoa, verrataan sitä aikaisempiin kokemuksiin ja sovelletaan tuleviin. Koirien aivotutkimusta ovat jarruttaneet tutkimustapojen eettiset ongelmat, mutta teknologian kehitys mahdollistaa nykyisin koiraystävällisempiä tutkimusmenetelmiä. Etenkin koiran näkö-, maku- ja tasapainoaistin aivoperustassa on vielä tutkittavaa.
-
(2014)Tutkielmassa analysoidaan kontekstuaalisen lainopin metodilla Lissabonin sopimuksen (LS) vaikutuksia Euroopan unionin tuomioistuimen (EUT) sananvapautta koskevaan oikeuskäytäntöön viestintäoikeuden näkökulmasta. Tutkimushypoteesina on EU:n perusoikeuskirjan (POK) ja siinä suojatun sananvapauden oikeudellisen aseman vahvistuminen, sillä LS:n voimaantulon myötä 1.12.2009 POK:lla on primäärioikeudellinen asema EU-oikeudessa. Tutkimuskysymykset perustuvat Mikko Hoikan alkuvuonna 2009 ilmestyneen väitöskirjan “Sananvapaus Euroopan unionin oikeudessa” johtopäätöksiin. Tutkielmassa tutkitaan, punnitaanko sananvapautta LS:n jälkeen edelleen osana EU:n perusvapausrajoituksia. Toiseksi tutkitaan, onko sananvapautta suojattu EUT:n sananvapaustapauksissa yhtenevästi vai ristiriitaisesti Euroopan ihmisoikeustuomioistuimen (EIT) oikeuskäytännön kanssa. Tutkimustulokset kootaan taulukkoon kunkin EUT:n sananvapaustapauksen osalta. LS:lla muutettu SEU 6 artikla selkeyttää ja vahvistaa harmonista perusoikeussuojaa EU-oikeudessa, joka koostuu POK 11 artiklassa suojatusta sanan- ja tiedonvälityksen vapaudesta, jota tulkitaan POK:n horisontaaliartikloiden ja POK:n 11 artiklan selityksen mukaisesti. Sen lisäksi EIS 10 artiklassa taattu ja yhteisestä valtiosääntöperinteestä johtuva sananvapaus ovat yleisinä periaatteina osa unionin oikeutta, mikä rikastuttaa ja luo joustavuutta EU-oikeuden sananvapaussuojaan. SEU 6 artikla sääntelee EUT:n sananvapaustulkintoja, jotka liittyvät pääsääntöisesti POK 11(2) artiklan median moniarvoisuuden turvaamiseen. POK 11(2) artikla tiedonvälityksen vapaudesta perustuu EUT:n sisämarkkinaperusteiseen oikeuskäytäntöön, jossa painotetaan kaupallisten toimijoiden sananvapauden suhdetta EU:n sisämarkkinoiden perusvapauksiin eli tavaroiden, palveluiden, henkilöiden ja pääomien vapaaseen liikkuvuuteen. EUT:n sananvapausrajoitusten suhteellisuusperiaatteen arviointi ja tulkinta ovat pääosin yhteneviä EIT:n EIS 10(2) artiklaa koskevan oikeuskäytännön kanssa. Sananvapausrajoituksen välttämättömyyttä arvioidaan EUT:ssa EIT:sta poiketen sisämarkkinaperusteisesti EU:n yleisen edun ja tavoitteiden sekä POK:ssa suojattujen muiden oikeuksien ja vapauksien turvaamiseksi, mikä mahdollistaa myös ristiriitaisen sananvapaustulkinnan EUT:n ja EIT:n välillä. EU-oikeuden LS:n jälkeinen välineneutraali kaupallinen sananvapauskäsitys monipuolistaa EUT:n sananvapaustulkintaa ja hälventää sananvapauden aikaisempaa vastakkainasettelua sisämarkkinoiden perusvapauksien kanssa. Uusimmissa EUT:n sananvapaustapauksissa sananvapautta tulkitaan poikkeuksellisesti perusoikeuskollisiossa varallisuusarvoisten oikeuksien kuten elinkeinovapauden tai immateriaalioikeuksien kanssa eikä ainoastaan suhteessa sisämarkkinoiden perusvapauksiin. EUT:n sananvapaustulkinnassa ei voida enää ohittaa perusoikeuspunnintaa sisämarkkinoiden perusvapauksien eduksi. EUT:n uusimman sananvapaustapauksen perusoikeuspunnintaa koskevalla tulkintaohjeella pyritään perusoikeuksien väliseen tasapainoon ja yhteensovittamiseen, mikä vahvistaa perusoikeuksien asemaa ja lisää perusoikeustulkintojen ennakoitavuutta EUT:n LS:n jälkeisissä sananvapaustulkinnoissa. Siitä huolimatta, että LS vahvisti sananvapauden oikeudellista asemaa ja monipuolisti sananvapauskäsitystä, sananvapautta ja sen rajoittamista tulkitaan EUT:ssa edelleen pääsääntöisesti suhteessa EU:n perusvapauksiin niin kuin aikana ennen LS:ta.
Now showing items 1-4 of 4