Browsing by Subject "tasapainoinen kehitys"

Ohjattujen harrastusten tuottamista hyödyistä tehdyt tutkimukset ovat vauhdittaneet useita valtionhallinnollisia ohjelmia, jotka tähtäävät lasten ja nuorten harrastusprosentin lisäämiseen. Jopa 90 % Suomen kunnista on sitoutunut tavoitteeseen tarjota jokaiselle lapselle ja nuorelle vähintään yksi mieluinen harrastus. Tässä maisterintutkielmassa tarkasteltiin Espoon koululaisten harrastuskäyttäytymistä, eli harrastuksiin osallistumista, harrastuksissa lopettamista ja halukkuutta osallistua harrastuksiin. Tutkielman tarkoituksena oli selvittää, millaisia eroja harrastuskäyttäytymisessä on eri ryhmissä, millaiset tekijät selittävät havaittuja eroja sekä millaisiin harrastuksiin erityisesti keskimääräistä vähemmän harrastavat koululaiset haluaisivat osallistua. Ryhmien välisiä eroja tarkasteltiin sukupuolen, kouluasteen ja kotikielen mukaan. Peruskoululaisten osalta tarkasteltiin myös alueen sosioekonomisten tekijöiden yhteyttä harrastamiseen. Tutkielman teoreettisen viitekehyksen muodosti teoria lasten ja nuorten tasapainoisen kehityksen kannalta tärkeistä voimavaroista, joita ohjatut harrastukset voivat tukea. Tutkimus toteutettiin kvantitatiivisena tutkimuksena, jonka pääanalyysimenetelmä käytettiin logistista regressioanalyysiä. Tutkielman aineistona käytettiin Espoon koululaisille suunnatun harrastuskyselyn tuloksia. Aineisto kerättiin syksyllä 2022 ja keväällä 2023. Lopullinen aineisto koostui 13 453 vastaajasta eri kouluasteilta. Sukupuolivähemmistöön kuuluvat, yläkoululaiset, toisen asteen opiskelijat ja vieraskieliset osallistuivat harrastuksiin huomattavasti keskivertoa vähemmän. Erityisesti lukiolaisten tyttöjen, ammattikoululaisten tyttöjen ja poikien sekä vieraskielisten tyttöjen harrastamattomuuden riski oli moninkertainen vertailuryhmään nähden. Vähän harrastavien ryhmien harrastamattomuuden tiellä vaikutti olevan muita useammin itsestä riippumattomat syyt. Kiinnostuksen puute oli yleisin harrastuksen lopettamisen syy, mutta lukiolaisilla se oli liiallinen raskaus tai sitovuus ja ammattikoululaisilla liiallinen korkeat kustannukset. Koululaisia eniten kiinnostavat harrastukset järjestyksessä olivat liikuntaharrastukset, taide- ja kädentaitoharrastukset sekä media- ja digitaaliset harrastukset. Moninkertaisessa harrastamattomuuden riskissä olevista ryhmistä vain vieraskielisten tyttöjen harrastustoiveet poikkesivat selvästi tästä järjestyksestä. Tutkielman tuloksia tulkittiin suhteessa aikaisempaan tutkimukseen. Sukupuolivähemmistöön kuuluvilla harrastamattomuuteen saattaa vaikuttaa negatiiviset harrastuskokemukset, yläkoululaisilla henkilökohtaisen elinpiirin laajeneminen, lukiolaisilla uupumus, ammattikoululaisilla taloudelliset esteet ja vieraskielisillä kulttuuriset tekijät. Pelkästään harrastustoiveisiin vastaaminen ei riitä takaamaan yhdenvertaisia mahdollisuuksia osallistua harrastuksiin, vaan olennaista on myös pyrkiä poistamaan esteitä harrastamisen tieltä. Ryhmien välisille eroille harrastuskäyttäytymisessä saattaa olla monia syitä, joiden syvempi ymmärrys edellyttäisi haastatteluihin perustuvaa kvalitatiivista tutkimusta lasten ja nuorten kokemuksista ja näkemyksistä harrastamisesta.