Browsing by Subject "taudinkestävyys"

Oat (Avena sativa L.) is a crop grown for feed and for food industry. It is the most used fodder plant after barley in Finland and is also exported. In 2011, oat was grown on 308 200 hectares in Finland and the average yield per hectare was 3390 kg. Several fungal and virus diseases cause remarkable crop losses in oats. Especially in the temperate zone, the most common disease is the head blight caused by Fusarium species. These fungi overwinter as mycelium or spores and produce mycotoxins. In Finland, F. culmorum is a common DON toxin producer and F. langsethiae is a T-2/HT-2 toxin producer in oats. Toxins affect the quality of oat yield and can make it unsuitable for use. Therefore, the amounts of mycotoxin allowed in cereals are stipulated by food safety authorities. This thesis was a part of MTT Agrifood Research Finland’s Hyötygeeni project. The aim of the research was to study resistance of eight oat cultivars to F. culmorum and F. langsethiae. Indicators of resistance were germination of the infested seeds, the proportion of infected seeds and the amounts of mycotoxins. The trials were made in greenhouse with artificial inoculations. The results indicated that four cultivars expressed similar levels of resistance to both Fusarium species. Three cultivars had better resistance to F. langsethiae than F. culmorum and only one cultivar had better resistance to F. culmorum than F. langsethiae. In future research, the results can be utilized in resistance breeding. Global warming will increase the risk of plant diseases. On that account importance of breeding will be emphasized.

Fusarium species lower the germination of oat (Avena sativa) seeds and cause losses in yields. Fungicidal seed treatments prevent fungal diseases from spreading through seeds and soil. This study was conducted to determine how different fungicidal seed treatments affect the germination of oat seeds and the Fusarium species present in laboratory conditions applying official ISTA germination test methods on filter paper and sand. Aim was also to detect the damages fungi cause to oat seedlings as well as the effectiveness of different seed treatments and the resistance of oat cultivars to Fusarium. The germination percentages and damages were detected in two studies. In the first study, oat seeds were germinated on both filter paper and sand and treated with fungicidal seed treatments (Baytan Universal, Celest Trio and Zardex G). In the second study, oat seeds were inoculated with Fusarium culmorum and germinated on filter paper. Additionally, the effect of mould fungi on germination in several different geographical areas, years and cultivars was investigated based on the official germination tests conducted by Evira, who used samples analysed for certifying. Differences were detected between cultivars in their germination and damages caused by fungi in different geographical areas and years. In general, there were more damages in the seed lots with lower germination. The fungicidal seed treatments decreased damages clearly but increased germination only slightly. Only slight differences were observed between the researched seed treatments in their abilities to increase the germination of oat but there were greater differences in their abilities to decrease the amount of Fusarium and the damages they caused to oat seeds. The seed treatment with fludioxonil, difenoconazole and tebuconazole as active ingredients was the most effective against the damages caused by Fusarium in laboratory conditions. Additionally, the germination of oat was better with the sand germination method than on filter paper. However, there were more damages on oat seedlings germinated on sand than on filter paper.

Kasvitaudit aiheuttavat sadonmenetyksiä ja vaikuttavat näin viljelijän taloudelliseen tulokseen ja kuluttajahintoihin. Kasvitautien torjuntaan on olemassa useita keinoja, mutta usein viljelijät käyttävät kemiallista torjuntaa. Ammattiviljelijät siirtyvät noudattamaan integroidun torjunnan yleisiä periaatteita vuoden 2014 alusta alkaen. Integroidun torjunnan tarkoituksena on vähentää kemiallisen torjunnan tarvetta. Maataloudessa on toimintaympäristössä tapahtuneiden muutosten vuoksi jouduttu tehostamaan tuotantoa, joka on johtanut viljelykierron yksipuolistumiseen ja viljelymenetelmien muutoksiin. Tapahtunut kehitys on suotuisaa kasvitautien leviämiselle. MTT:n Hyötygeeni-hankkeessa ohralajikkeiden taudinkestävyyttä on jalostettu maatiaislajikkeiden avulla kolmea kasvitautia vastaan: verkkolaikkua, rengaslaikkua ja härmää. Jalostettuja lajikkeita on viisi: jokaisen yksittäisen kasvitaudin kestäviä ja lisäksi härmän ja verkkolaikun kestävää sekä verkko- ja rengaslaikun kestävää. Taudinkestäviä lajikkeita viljelemällä fungisidien (kasvitautien torjunta-aineiden) tarve poistuu. Tällöin säästöjä saadaan aine-, kone- ja työkustannuksissa. Taudinkestävyyden jalostus kuitenkin heikentää lajikkeen muita ominaisuuksia ja viljelijälle on olennaista tuotannosta saatava voitto. Tällöin kustannussäästöjen on oltava suuremmat kuin alentuneesta sadosta johtuvat tuottotappiot. Tutkimuksen tarkoituksena oli vertailla maatiaislajikkeiden taudinkestävyydellä jalostettujen ja tautialttiiden ohralajikkeiden viljelystä saatavia taloudellisia hyötyjä. Tutkimuksessa käytettiin kahta aineistoa: taudinkestävien lajikkeiden satotappiokokeita kasvukaudelta 2010 ja eri fungisidien torjuntatehokkuutta mittaavia kenttäkokeita kasvukausilta 1999–2010. Tutkimuksen teoria perustuu klassiseen tuotantofunktioon ja lyhyen aikavälin voitonmaksimointiin. Tutkimusmenetelminä käytettiin varianssi- ja regressioanalyysia ja hyödynnettiin lineaarista sekamallia, jolla voitiin minimoida sääolosuhteiden ja koepaikkojen vaikutukset tuloksiin. Lisätuottojen vertailu onnistui tutkimuksessa paremmin varianssianalyysilla. Regressioanalyysin hyödyntäminen oli ongelmallista kenttäkokeiden järjestelyjen ja kasvitautien luonteen vuoksi. Kenttäkokeiden keskimääräisellä tautiesiintymällä fungisidien käyttö oli kannattavampaa kuin taudinkestävien lajikkeiden viljely. Ainoastaan härmän ja verkkolaikun kestävän lajikkeen lisätuotot olivat lähes yhtä suuret kuin taloudellisesti parhailla fungisideilla käsiteltyjen alttiiden lajikkeiden. Taudinkestävien lajikkeiden hyödyt tulevat paremmin esille, kun kasvitautiesiintymä lisääntyy ja fungisidien hinta kasvaa suhteessa ohran hintaan.