Browsing by Subject "taustakehys"

Tässä syventävien opintojen tutkielmassa tarkastellaan ilmastoaktivisti Greta Thunbergiin liittyvää keskustelua sosiaalisen median mikroblogipalvelu Twitterissä. Aineisto on kerätty Twitteristä lokakuun 2019 alussa. Aineiston haussa kriteereinä on ollut suomen kieli ja aihetunniste #gretathunberg. Lisäksi aikarajauksena on ollut 1.8.2019–1.10.2019, eli ainoastaan tällä aikavälillä julkaistut suomenkieliset tviitit ovat päätyneet tarkasteluun. Näillä rajausehdoilla aineisto koostuu 132 tviitistä. Tarkastelun kohteena on erityisesti se, miten Thunbergista ja keskustelun muista osapuolista puhutaan, miten heitä luonnehditaan ja se, mitkä tekijät nousevat nimityksissä keskeisiksi. Lisäksi tutkimuksessa tarkastellaan sitä, miten näillä nimityksillä rakennetaan ryhmiä, ja millä muilla keinoilla ryhmittymät rakentuvat. Myös se, millaisissa toiminnoissa Thunberg ja keskustelun muut osapuolet esitetään, on tutkimuskohteena. Tutkielman teoreettiset lähtökohdat ovat diskurssintutkimuksessa ja kognitiivisessa lingvistiikassa. Erityisesti tutkimuksessa hyödynnetään J.R. Martinin & P.R.R. Whiten (2005) suhtautumisen teoriaa, Pekka Pällin (2003) teoriaa sisä- ja ulkoryhmistä sekä Toini Rahtun (2006) ironian teoriaa. Myös Liisa Tainion (2001) näkemys sukupuolesta kulttuurisena kategoriana kielenkäytössä on olennainen tutkimukselle. Keskeisiä käsitteitä tutkimukselle ovat asennoituminen, konteksti, kategorisaatio, näkökulma, sisä- ja ulkoryhmä ja taustakehys. Tutkimus osoittaa, että tviiteissä rakennetaan sisä- ja ulkoryhmiä erilaisten kielellisten keinojen, kuten affektiivisten sanojen, monipuolisten ja vahvojenkin luonnehdintojen ja toiminnan arvottamisen kautta. Ryhmittymiin liitetään erilaisia ominaisuuksia, joiden avulla omaa sisäryhmää ja erilaisia ulkoryhmiä rakennetaan. Keskustelun osapuolia arvotetaan ja kuvataan erityisesti iän ja sukupuolen luonnehdintojen kautta. Nämä luonnehdinnat saavat monesti myös vahvistavia tai pehmentäviä edussanoja. Thunbergin saamat luonnehdinnat ja häneen kohdistuva arvottaminen liittyvät iän ja sukupuolen lisäksi monesti myös muihin tekijöihin, kuten hänen puhetyyliinsä. Suhtautumista keskustelun muihin osapuoliin kuvataan myös esimerkiksi toiminnan arvottamisen kuvauksen kautta. Tutkimuksen myötä ei voida tehdä laajempia yleistyksiä Twitter-diskurssista. Voidaan kuitenkin huomata, että aineistoesimerkeissä ryhmiä luodaan välillä myös epätavanomaisin keinoin: esimerkiksi ikänsä ja sukupuolensa puolesta oletettuun ulkoryhmään kuuluvat henkilöt kannustavatkin Thunbergia. Tviiteissä esiintyy osin myös epätavanomaisia vastakohtapareja, joiden avulla tviittaajat luovat vastakkainasettelua. Tietyt nimitykset saavat myös ympärilleen uusia taustakehyksiä. Näistä merkittävimmät ovat setä ja erityisesti setämies. Molempien nimitysten taustakehykset laajenevat tviiteissä merkittävästi, ja molemmat saavat suurimmaksi osaksi negatiivisia konnotaatioita osakseen.