Browsing by Subject "taustoitus"

Tutkimus kohdistuu pyyntösekvenssien rakentumiseen suomenkielisissä keskusteluissa. Pyynnöt eivät usein ole yksinkertaisia pyyntö-responssi-vieruspareja, vaan puhujat laajentavat niitä eri tavoin. Pyynnöille onkin tyypillistä taustoitus, jonkinlainen ongelmankuvaus, joka kertoo pyynnön vastaanottajalle, miksi pyyntö esitetään. Tutkimuksessani tarkastelen pyyntöjen yhteydessä esiintyviä taustoituksia: niiden rakennetta, tehtäviä, ja sitä, mistä taustoitukset motivoituvat. Aineisto on peräisin Helsingin yliopiston Keskusteluntutkimuksen arkistosta, josta hyödynnän sekä ääninauhoitettuja puhelinkeskusteluja että kasvokkain käytyjä videoituja keskusteluja. Aineistossa on yhteensä 33 kappaletta pyyntöjä, joista 23 on puhelimitse esitettyjä erilaisia pyyntöjä ja 10 kasvokkaisessa vuorovaikutuksessa esiintyviä pyyntöjä. Analysoitujen keskustelujen yhteiskesto on noin 166 minuuttia. Tutkimusmetodi on keskustelunanalyysi. Pyyntöjen yhteydessä esiintyvä taustoitus todettiin tutkimuksessa yleiseksi erityisesti puhelinkeskusteluissa. Niistä taustoitettuja pyyntöjä oli 21, kun taas taustoittamattomia pyyntöjä oli vain kaksi. Puhelimitse esitetyn pyynnön taustoituksen yleisenä funktiona on informaation antaminen pyynnön olosuhteista: miksi pyyntö on tärkeää toteuttaa ja miksi pyyntö täytyy esittää. Keskustelunanalyysin traditiossa pyynnöt on nähty usein preferoimattomina etujäseninä, ja taustoitus sisältääkin usein lievennystä pyynnön toteuttamisen olosuhteisiin. Tämä on yleistä erityisesti silloin, kun taustoitus motivoituu vastaanottajan varauksellisista responsseista tai lisäkysymyksistä, jotka ilmaisevat epävarmuutta pyynnön toteuttamisesta. Pyynnön taustoituksen voidaan nähdä lisäävät pyytäjän oikeutusta kysyä ja se edesauttaa preferoidun responssin saamista. Kasvokkaisessa vuorovaikutuksessa pyynnön informaatioarvo on pienempi, koska pyytäjä ja vastaanottaja jakavat saman tilan ja pyyntö kohdistuu samalla hetkellä toteutettavaan toimintaan. Yksinkertaisissa pyynnöissä taustoitus jää usein kokonaan pois, sillä vastaanottaja näkee itse pyynnön olosuhteet ja epävarmuustekijät ovat vähäiset pyynnön pienen kuormittavuuden takia. Jos pyyntö poikkeaa meneillään olevasta toimintalinjasta tai aiheuttaa vastaanottajalle kuormitusta, taustoitus esitetään. Tulevaisuudessa olisi tarpeen tutkia suomenkielisten pyyntöjen rakentumista muun muassa pyynnön oikeutuksen ja pyynnön taustalla olevien epävarmuustekijöiden näkökulmasta.