Browsing by Subject "tautihistoria"

Maisterintutkielmassani perehdyn oman kotikuntani Lammin kuolleisuuteen ja tarkastelen punataudin aiheuttamaa kuolleisuuspiikkiä vuonna 1852. Tutkin punatautikuolleisuutta yhden paikkakunnan kokemuksen osalta. Tutkimusvuosi valikoitui, koska se oli 1800-luvulla Lammilla suurin punataudista johtunut kuolleisuusvuosi. Lisäksi Hämeen läänissä kyseiseen tautiin kuoli paljon ihmisiä vuosina 1851–1855. Tutkielma edustaa historian osa-alueilta muun muassa sosiaali- ja väestöhistoriaa sekä paikallishistoriaa. Tutkielman tavoitteena on osoittaa kuinka punatauti oli ennen tarttuva tauti, johon kuoli paljon ihmisiä, ja että aihetta olisi syytä tutkia enemmän, sillä siitä ei ole tehty paljon tutkimuksia. Tutkimuskysymykset ovat: Minkä ikäiset ihmiset kuolivat punatautiin muita ikäluokkia herkemmin? Miksi tiettyinä kuukausina punatautiin kuolleita oli muita kuukausia enemmän? Oliko punatautikuolleisuus Lammilla korkeampi vuonna 1852 kuin nälkävuosina 1866–68? Tutkielman tärkeimmät lähteet ovat seurakuntien väkilukutaulukot eli tabellit ja Hämeen lääninkonttorin henkikirjat, joita säilytetään Kansallisarkiston Hämeenlinnan toimipaikassa. Arkistolähteistä ja tutkimuskirjallisuudesta käy ilmi, että punatauti oli perinteisesti maatalousyhteisöissä useampana peräkkäisenä vuonna loppukesällä ja syksyllä esiintyvä tauti. Siihen kuoli eniten 1–10-vuotiaita lapsia sekä yli 50-vuotiaita aikuisia, koska heidän vastustuskykynsä oli yleisesti alhaisempi verrattuna työikäiseen väestöön. Tutkielmasta käy ilmi, että vaikeita punatautiepidemioita pyrittiin hoitamaan aikakauden hallinnon ja lääkintätaidon puitteissa piirilääkärien, maaherrojen ja esivallan toimeenpanemana. Kuitenkaan aina heidän antamiaan käskyjä ei pitäjissä noudatettu tarkalleen eikä jaettuja lääkkeitä käytetty taudin hoitamiseen.