Browsing by Subject "temaattinen luenta"
Now showing items 1-2 of 2
-
(2016)Tutkielmani tarkastelee sitä, miten sodan ja markkinatalouden rinnastuminen tematisoituu Arto Salmisen romaanissa Lahti (2004). Romaanissa on kaksi tarinalinjaa, joista ensimmäisen keskiössä on asepalvelustaan suorittava Marko, joka käsketään salaiselle armeijakomennukselle. Samaan aikaan kun Marko on oman “lahtinsa” keskellä, hänen Lahdessa asuva pienyrittäjä-isänsä käy läpi taloudellista kujanjuoksuaan. Tutkielmani alussa esittelen ja analysoin kolme teoksessa toistuvaa temaattisesti merkittävää kerronnallista elementtiä, motiivia (Yrjö Hosiaisluoman tarkoittamassa merkityksessä). Olen nimennyt kyseiset motiivit sikamotiiviksi, logistiikkamotiiviksi ja rinnastusmotiiviksi. Näkemykseni mukaan motiiveja analysoimalla ristivalottuu teoksen teema sodan ja markkinatalouden rinnakkaisuudesta. Motiivianalyysissäni hyödynnän paikoin myös Theodor Wolpersin motiiviluokittelua. Teoksen motiiveja käsittelevän toisen luvun jälkeen otan kolmannessa luvussa analyysiin nimenomaan sodan ja markkinatalouden rinnastumisen tematisoitumisen romaanissa. Tulkintani mukaan romaanissa osoitetaan sodan ja markkinatalouden paitsi toimivan samalla käytännöllisellä logiikalla myös kietoutuneen symbioottiseen suhteeseen toistensa kanssa. Viimeisessä luvussa käsittelen lohdun mahdollisuutta teoksen pessimistisessä maailmankuvassa. Osittain tutkija Jussi Ojajärven näkemyksiin tukeutuen päädyn lopputulemaan, että teos pitää sisällään useita mahdollisuuksia lohdulliseen tulkintaan: ensimmäinen on teoksen lyyrinen kieli, joka tarjoaa taukopaikkoja kauheaksi kuvatun maailman keskellä; toinen on Markon ja isän empaattinen ympäristön havainnointi; kolmas on tulkintani siitä, että toisin kuin isänsä, Markon tulevaisuus on valoisa perustuen hänen omaan havaintoonsa isänsä kulkemisesta elämässä “selkä menosuuntaan” – havainto, jonka tehtyään Markolle itselleen avautuu mahdollisuus valita toisin.
-
(2017)Tutkin työssäni komisuutta Miina Supisen esikoisromaanissa Liha tottelee kuria. Tutkin miten koomisuus romaanissa ilmenee ja mihin sillä pyritään. Koomisuus on romaanissa kohosteisesti läsnä kaikilla kerronnan tasoilla ja sitä tutkimalla päästään käsiksi romaanin teemoihin ja arvomaailmaan. Koomisuus ei ole yksiselitteistä vaan toimii samaan aikaan monilla eri tasoilla ja saa paikoin jopa groteskeja ja satiirisia piirteitä. LTK:sta ei ole aikaisempaa akateemista tutkimusta. Koomisuutta sen sijaan on tutkittu paljon. Nojaan tutkimuksessani vahvasti Maurice Charneyn ja Henry Bergsonin käsityksiin koomisesta. Keskeisimpiä teoreettisia käsitteitä, joilla avaan romaanin koomisuutta, ovat John Morrealin inkongruenssi ja Bergsonin lumipalloefekti. Analysoin romaanin henkilöhahmoja ja tutkin miten stereotypioilla rakennetaan koomista vaikutelmaa. Lisäksi analysoin romaanin kerrontaa ja keskityn etenkin kertojan ja fokalisaation erittelyyn koomisen vaikutelman rakentumisessa. Tutkimuksessani totean, että koomisuus vaikuttaa LTK:ssa samaan aikaan monella tasolla. Koomisuus osoittaa henkilöhahmojen virheet ja asettaa heidän toimintansa naurunalaiseksi. Romaanin koomisuus rakentuu pääosin inkongruenssin, liioittelun, stereotypioiden ja lumipalloefektin keinoin. Koominen on kerronnan keino, joka korostaa romaanin arvomaailmaa ja asettaa tietyt toimintatavat ja arvot kyseenalaiseksi osoittamalla ne koomisiksi. Koomisen vaikutelman tarkempi analyysi ja erittely auttavat ymmärtämään romaanin arvomaailmaa ja hahmottamaan paremmin sen teemoja. Tutkimukseni osoittaa koomisen ambivalentin puolen, sillä LTK:n tematiikkaan liittyy kiinteästi myös koomisen satiirinen ja groteski puoli.
Now showing items 1-2 of 2