Browsing by Subject "teollinen lämpö- ja voimantuotanto"

Tiivistelmä * Referat * Abstract Kasvava kysyntä uusiutuvalle energialle on ajanut Suomen energiasektoria yhä enemmän hyödyntämään biopohjaisia raaka-aineita, kuten kiinteitä puupolttoaineita energiantuotannossa. Asetettujen ympäristötavoitteiden saavuttamiseksi on ensiarvoisen tärkeää, että energia tuotetaan kestävästi ja resurssitehokkaasti mahdollisimman vähäisin ilmastovaikutuksin. Kaskadikäyttöperiaate on osa EU:n uusiutuvan energian direktiiviä (RED), joka tavoittelee kestävämpiä energiaratkaisuja kaikilla EU:n talouden aloilla. Kasvava tarve uusiutuvalle energialle ja fossiilisten raaka-aineiden korvaamiselle luovat kestävyyttä ajatellen tarpeen selvittää, missä määrin Suomen kiinteän puupolttoaineen raaka-ainemarkkinat noudattavat kaskadikäyttöperiaatetta. Tutkielma keskittyy selvittämään, päätyykö aineskelpoista puuraaka-ainetta energiatuotantoon korkeamman jalostusasteen sijaan ja mitkä tekijät vaikuttavat puuraaka-aineen ohjautumiseen polttoaineeksi. Hypoteesina oli, että appropriate fit -periaate, joka edellyttää laadukkaimpien resurssien hyödyntämistä ensisijaisesti kaikkein vaativimpaan käyttöön, ei kaikilta osin toteudu Suomen nykyisillä kiinteän puupolttoaineen teollisilla raaka-ainemarkkinoilla. Hypoteesiin liittyy epäilys kiinteitä puupolttoaineita koskevan tilastoinnin paikkansapitävyydestä, joka on osaltaan mahdollistanut aineskelpoisen puuraaka-aineen energiakäyttöä. Tutkielma yhdistelee tilastollista vertailua ja asiantuntijahaastatteluihin nojaavaa laadullista analyysia. Tulokset osoittavat, että kiinteän puupolttoaineen teolliset raaka-ainemarkkinat noudattavat pääosin kaskadikäyttöperiaatetta, mutta yksittäisten poikkeamien todennäköisyyttä pidettiin mahdollisena puuraaka-aineen markkinaehtoisen ohjautumisen myötä. Yksittäisten poikkeamien lisäksi esiintyy kuitenkin alueellisesti jopa systemaattisia eroavaisuuksia siinä, missä määrin kiinteät puupolttoainemarkkinat noudattavat kaskadikäyttöperiaatetta. Lukuisten markkina-alueiden sekä metsäteollisuuden, suhteessa energiantuotantoon, maantieteellisesti epätasaisen jakautuneisuuden vuoksi, esiintyy Etelä-Suomessa ja rannikolla epätasapaino kiinteän puupolttoaineen tarjonnan ja kysynnän välillä. Puuraaka-aineen kysyntä on kasvanut sekä metsä- että energiateollisuuden parissa. Kasvavan kysynnän odotettiin lisäävän myös jalostuskelpoisen puuraaka-aineen energiankäyttöä erityisesti edellä mainituilla alueilla, joilla esimerkiksi metsähaketase on jopa nykyisellään alijäämäinen. Kiinteän puupolttoaineen tilastoinnin osalta tilastoviranomaisten julkaisut koettiin luotettaviksi ja tarkastelukin osoitti tilastoinnin olevan luotettavaa pääpuupolttoaineluokkatasolla. Tutkielman tulokset vahvistavat kuitenkin hypoteesia ja tunnistivat tarpeen kehittää runkopuuhakkeen laatua koskevan tilastoinnin luotettavuutta ja tarkkuutta. Etenkin runkopuuhakkeen jakautumisessa pienpuuhun ja järeään puuhun, esiintyy tilastoinnissa enemmän epävarmuustekijöitä, eikä teknistä tilastointiharhan mahdollisuutta voida poissulkea aines- ja energiapuun kulutuksen välillä.