Skip to main content
Login | Suomeksi | På svenska | In English

Browsing by Subject "teollistuminen"

Sort by: Order: Results:

  • Mustakallio, Maarit (2018)
    Tutkielman tavoite on selvittää, millä tavalla yhteiskunnallinen muutos vaikuttaa 1800 - luvun lopun ja 1900- luvun alun joulukorttien kristillisiin kuva- aiheisiin. Suomalaisessa agraariyhteiskunnassa alkaa teollinen murros 1800- luvulla, ja se heijastuu koko yhteiskuntaan. Pystyykö yhteiskunta vastaamaan kansalaistensa muuttuneisiin tarpeisiin? Vaikuttaako murros joulukorttien kuva- aiheisiin? Tutkielmassa selvitetään syitä yhteiskunnan muuttumiseen ja sen vaikutukseen joulukorttien kristillisten kuva- aiheitten muuttumiseen. Joulun vietto ei ollut varhaiskristilliseen aikaan itsestään selvää, sillä seurakunta odotti Jeesuksen toista tulemista. Kristittyjen vainot olivat jatkuvat 300- luvulle saakka, jonka jälkeen kristillisyys ilmeni voimallisesti. Seimiä rakennettiin kirkkoihin, Paavi Liberiuksella oli Rooman ensimmäinen seimi, hopeinen, vuonna 360, jota kuljetettiin Rooman kaduilla jouluisin. Myös mysteerinäytelmät kehittyivät, kuuluisin niistä on Fransiskus Assisilaisen, messun yhteyteen, rakentama kokonaisuus 1200- luvun alussa. Seimet, mysteerinäytelmät ja paikalliset tavat joulun kontekstissa olivat esikuvia, joiden mukaan rakentui joulun kuvasto ihmisten mieliin. Tämä kuvasto toimi pohjana joulukorttiteollisuudelle, joka voimistui 1800- luvun jälkimmäisellä puoliskolla. Teollistumiskautta ennen olivat ylemmät säädyt olleet mahdollisuudessa lähettää visiittikortteihin kirjoitettuja joulun toivotuksia toisilleen. Laajemmalle väestönosalle se ei ollut mahdollista heikon luku- ja kirjoitustaidon vuoksi. Esteenä oli myös tarveaineiden puute joulukorttien kotiperäiseen valmistamiseen. Suurempi este olivat toistuvat nälkä- ja katovuodet. Samaan aikaan, kun Macy´s tavaratalo teki hyvää tulosta, vuonna 1867 New Yorkissa, kärsittiin Suomessa, vuonna 1856 alkaneiden, nälkä- ja katovuosien huipusta, jonka seurauksena 26.000 lasta jäi orvoksi. Tosin samaan aikaan Suomeen tuotiin leluja ja valtiollinen kehitys jatkui. Ongelmien kenttä oli laaja, Suomessa oli ihmisiä, joita katovuodet eivät koskettaneet lainkaan. Tässä kontekstissa luku- ja kirjoitustaidon kehittyminen oli hidasta. Teollinen kehitys eteni ja sai työvoimansa ympäröivältä maaseudulta. Vähitellen työaikalait mahdollistivat koulunkäynnin. Rahapalkkaan siirtyminen teki mahdolliseksi myös joulukorttien ostamisen ja lähettämisen kotiin. Joulukorttien voimakkaasti lisääntynyt tuottaminen toi markkinoille kauniita, monivärisiä kortteja. Visiittikortit ja muut 1800- luvun sekalaisen kuvaston kortit olivat menneisyyttä, uudet kortit toivat joulun kuvaston kaikkien ulottuville. Postimaksujen halpeneminen teki mahdolliseksi lähettää niitä useammille sukulaisille.
  • Bruun, Otto (2020)
    Tutkimus käsittelee Outokummun kaivoksen (1910 1989) ja sen rikastamon jätevesien synnyttämää paikallista jätevesikiistaa arkistoaineistoihin sekä kerättyyn muistitietoon nojautuen. Pohjois Karjalan Sysmäjärvi ja lähivesistöt sekä Outokummun kuparikaivoksen läheiset pohjavedet pilaantuivat 1930 luvulta alkaen kaivoksen ja sen rikastamon happamien ja raskasmetallipitoisten jätevesien seurauksena. Paikalliset maanviljelijät ja kalastajat järjestäytyivät vesiliikkeeksi vaatiakseen jätevesihaittojen selvittämistä, vesistöpäästöjen lopettamista ja parempia korvauksia aiheutuneista haitoista. Tutkimuksessa kuvataan, miten haitankärsijät korostivat järjestäytymisessä omien elinkeinojensa ja niiden tulevaisuuden edellytysten puolustamista. Liikkeen toiminta synnytti uudenlaisia jännitteitä kaivosyhteisön sisällä sekä kaivosyhtiön ja maaseutuväestön välille että maaseutuväestön keskuuteen. Vesiliikkeen toimijat vaikuttivat myös kansallisen vesilain muotoutumiseen. Liikkeen toimijat hyödynsivät ensimmäisten joukossa uuden vuoden 1961 vesilain tarjoamia juridisia välineitä. Kiistassa erityisesti luonnonvesistä riippuvainen karjatalous ja kalastus sekä kaivosteollisuuden päästöt asettuivat vastakkain, ja aineiston valossa tätä jännitettä voi pitää perustavana ajan suomalaiselle vesilainsäädännön kiristämiselle. Tapaus tuo näkyville paikallisen luonnonvarojen käyttöä puolustavan yhteiskunnallisen toiminnan muodon, jota voi pitää luontopolitiikan muotona ja joka osoittaa ympäristöhistoriallisia ja sosiaalihistoriallisia jatkuvuuksia luonnonvaroista käydyissä kiistoissa eri aikoina. Outokummun jätevesitapauksen vaiheita jäljittämällä osoitetaan, että teollisuuden haittavaikutukset olivat paikallisesti ja kansallisesti kiisteltyjä 1940 luvulta eteenpäin, siis jo paljon ennen tutkimuskirjallisuudessa kuvattujen ympäristöliikkeiden, politiikan tai hallinnon syntyä 1970 luvulta eteenpäin. Vaikka vesistöhaitta muistetaan paikallisesti hyvin, sen luonne kiistana ja liikkeen vaatimukset muistetaan heikosti. Outokummussa vesien pilaantuminen nähdään muisteluaineistossa sekä välttämättömänä kaivosteollisuuden seurauksena että surun ja paikan menetyksen kokemusta korostaen.