Browsing by Subject "teollisuus"
Now showing items 1-2 of 2
-
(2022)Tutkielma käsittelee suomalaista elektroniikkayhtiötä Elcoteqia, joka tuotti sopimusvalmistajana elektroniikkateollisuuden tuotteita ja komponentteja. Tutkimuksessa selvitetään, minkälaista keskustelua Elcoteqista käytiin Kauppalehdessä vuosina 1990–2001, ja miten tämä keskustelu heijastaa laajempaa ICT-alan muutosta ja sen julkista kuvaa. Tutkimus perustuu Kauppalehden aineistoihin rajatulta aikakaudelta, mutta hyödyntää myös teollisuudenalaa ja Elcoteqia käsitteleviä muita lähteitä ja tutkimuskirjallisuutta. Aluksi luokiteltua aineistoa tutkitaan määrällisin menetelmin, mutta mahdollisimman kattavan kuvan saamiseksi aineistoa analysoidaan myös laadullisesti. Kauppalehden kirjoittelu oli 1990-luvun alussa vähäistä, mutta siinä oli havaittavissa selkeää kiinnostusta vauhdilla kasvavaa Elcoteqia ja koko ICT-alaa kohtaan. Yhtiön laajeneminen ulkomaille ja kasvava liikevaihto saivat sijoittajat innostumaan yhtiöstä. Käänteentekevänä hetkenä kirjoittelussa voidaan pitää vuoden 1997 pörssiin listautumista, joka muutti yhtiön käsittelyä Kauppalehdessä pysyvästi. Sijoittajat näkivät Elcoteqin mahdollisuutena rikastua, joten sen esiintyminen uutisissa lisääntyi runsaasti. Toisaalta myös artikkeleiden aiheet ja sisältö muuttuivat. Artikkelit painottuivat vuoden 1997 jälkeen selkeästi pörssiin ja liiketoimintaan, minkä lisäksi kritiikki yhtiötä kohtaan kasvoi. Elcoteqin ulkomaille tähtäävä globalisaatio-ohjelma söi investointeineen yhtiön tulosta ja tämä aiheutti paljon epäilyksiä yhtiötä kohtaan. Myös koko sopimusvalmistusalaa ruodittiin teollisuudenalana, kun yhtiöiden kasvavat liikevaihdot eivät näkyneet niiden tuloksessa. Kauppalehdessä alaan suhtauduttiin myös lyhytnäköisesti, ja juuri sen hetken tulos tuntui vaikuttavan runsaasti kirjoittelun sävyyn. Samaan aikaan Elcoteq oli vakiinnuttanut asemansa yhtenä suomalaisista suuryrityksistä, ja Kauppalehdessä yhtiötä käytettiin esimerkkinä vientivoittoisesta sopimusvalmistusyrityksestä. Kuitenkin 2000-luvulle tultaessa Elcoteqin suurimmat investoinnit olivat takanapäin ja yhtiön johdon visiot globalisaation tärkeydestä konkretisoituivat sijoittajille. Pörssikurssi, liikevaihto ja tulos olivat korkeimmillaan, kunnes vuonna 2001 ICT-alaan kohdistunut yliarvostus paljastui ja IT-kupla puhkesi. Tämä johti ICT-alalla rajuun notkahdukseen, joka näkyi kuitenkin enemmänkin pörssikursseissa, kuin varsinaisesti liiketoiminnassa. Samaan aikaan myös alan kiinnostavuus lehdistössä väheni. Elcoteqin käsittely Kauppalehdessä heijastaa hyvin yhtiön historian muutoksia, ja sen kautta voidaan samalla tarkastella laajempaa ICT-alan kokemaa murrosta sekä sen kuvaa julkisessa keskustelussa. Nousujohteisesta kehityksestä huolimatta Kauppalehden sivuilla oli sijaa kritiikille, etenkin puhuttaessa yhtiön tarjoamista sijoitusmahdollisuuksista.
-
(2020)Tämän tutkielman aiheena on vuosien 1863–64 valtiopäivien rautatiekeskustelu. 1860-luvun alussa rautatiet eivät olleet vielä vakiinnuttaneet asemaansa Suomessa, ja aiheesta keskusteltiinkin valtiopäivillä vielä vilkkaasti. Säätyjen tehtävänä oli päättää rakennettaisiinko Helsingistä Hämeenlinnaan 1862 rakennetulta radalta seuraavaksi rataa Tampereelle vai Lahteen. Valtiopäivillä keskusteltiin Suomen tulevaisuudesta ja siitä, miten rautatiet siihen sopisivat. Tutkimuskysymykseni ovat siis: Miksi valtiopäiville valitut säätyjensä edustajat näkivät rautatiet tärkeänä osana Suomen tulevaisuutta? Minkälaisia tarpeita niiden ajateltiin muuttuvassa maailmassa palvelevan? Päälähteenäni käytän säätyjen istuntojen pöytäkirjoja kyseisiltä valtiopäiviltä. Rautateiden rakentaminen oli pitkälti taloudellinen kysymys. Rautatiet olivat kallis investointi, ja toisaalta rautateiden avulla voitiin saavuttaa kaupankäynnin vilkastumista ja siten myös talouskasvua. Valtiopäivämiehet pitivät Suomea köyhänä maana, ja suurin osa koki, että rautateistä voisi olla avuksi Suomen talousahdinkoon. Nopeita voittoja ei kuitenkaan odotettu, vaan muutokset näkyisivät vasta kun enemmän ratoja olisi saatu rakennettua. Osa ajatteli, että rautateiden rakentaminen oli pois erityisesti maanviljelyksen auttamisesta. Maanviljelys olisi saatava jaloilleen ennen kuin voitiin rakentaa rautateitä. Valtiopäivien koolle kutsuminen ensimmäisen kerran sitten vuoden 1809 asetti paineita edustajille saada muutosta ja uudistuksia aikaan. Keinot niiden aikaansaamiseksi vaihtelivat kuitenkin säädystä ja edustajasta toiseen. Rautatiekysymystä käsiteltiin valtiopäivillä pitkälti talousvaliokunnan mietinnön pohjalta. Siinä talousvaliokunta oli eritellyt eri ratalinjojen etuuksia ja vertaillut niitä toisiinsa. Argumentit Lahden radan puolesta koostuivat pitkälti siitä, että rataa voitaisiin jatkaa itään ja edelleen Pietariin, josta Suomella olisi ratayhteys muuhun Eurooppaan. Suomen vesireitit ulkomaille jäätyivät usein talvisin, joten tarve maayhteydelle oli suuri. Tampereen paremmuutta perusteltiin usein kotimaan yhteyksillä, ja erityisesti Tampereelta jatkettavan Pohjanmaan yhteydellä. Tampere oli myös Suomen tärkein teollisuuspaikkakunta, jonka yhteys rannikolle ja sitä myöten ulkomaille oli tärkeää viennin ja tuonnin kannalta. Valtiopäivillä keskusteltiin myös Turun ja Porvoon radoista, mutta niiden kannatus jäi säädyissä vähemmälle. 1860-luvulla valtiopäivien käytänteet eivät olleet vielä vakiintuneet, ja keskustelussa valtiopäivämiesten henkilökohtaisilla mielipiteillä oli paljon sijaa. Maan etu oli kuitenkin asia, jota kaikki kokivat ajavansa puolustamalla rautateitä. Maan edusta ei kuitenkaan käyty avointa keskustelua, ja edustajilla oli selkeästi eri mielipiteitä siitä, mihin suuntaan Suomea tulisi viedä, ja millä tavalla rautatiet istuisivat Suomen tulevaisuuteen.
Now showing items 1-2 of 2