Browsing by Subject "teorialähtöinen sisällönalayysi"

Tämä tutkielma käsittelee Ian Mannersin teoriaa Normatiivisen vallan Euroopasta ja sen piirteiden esiintymistä Euroopan komission puheenjohtajan pitämissä Unionin tila -puheissa. Tutkielma tarkastelee myös sitä, miten EU ja komission puheenjohtaja käyttävät normatiivista valtaa puheissa. Komission puheenjohtaja on pitänyt vuodesta 2010 alkaen Euroopan parlamentille vuosittain unionin tilaa käsittelevän puheen, jonka tavoitteena on esitellä unionin kuluneena vuonna tekemiä saavutuksia ja seuraavalle vuodelle asetettuja prioriteetteja tai painopistealueita. Lisäksi puheissa käsitellään muun muassa Euroopan unionin ja sen jäsenmaiden kiireisimpiä, akuuteimpia haasteita ja komission suunnitelmia unionin tulevaisuuden kannalta. Maisterin tutkielman lähdeaineisto koostuu Euroopan komission vuosittain pidetyistä Unionin tila -puheista vuosilta 2010– 2021. Puheita ei pidetty vuosina 2014 ja 2019 eurovaaleihin liittyvien seikkojen ja henkilövalintojen vuoksi. Ainesto koostuu siis yhteensä kymmenestä puheesta. Puheista neljä (2010–2013) olivat José Manuel Barroson pitämiä, neljä Jean- Claude Junckerin (2015–2018) ja kaksi Ursula von der Leyenin (2020–2021). Tutkielman analyysi on tehty laadullisia menetelmiä käyttäen. Menetelmänä käytetään Tuomen ja Sarajärven (2018) mallia teorialähtöisestä sisällönanalyysista, jossa pohjana toimii tietyn teorian, mallin, käsitejärjestelmän tai auktoriteetin esittämä ajattelu, ja sen myötä tutkittava ilmiö määritellään jo jonkin tunnetun asian mukaisesti. Tutkielman analyysirunko on siis toteutettu Mannersin Normatiivisen vallan Euroopan teorian pohjalta. Lisäksi tutkielmassa on kvantifioitu puheista havaittuja analyysiyksiköitä analyysin syventämiseksi. Analyysissa aineiston perusteella muodostettiin yhteensä yhdeksän alaluokkaa, jotka vastaavat myös Mannersin teoriassa esiteltyjä EU:n ensisijaisia ja toissijaisia normeja: rauha, vapaus, demokratia, oikeusvaltioperiaate, ihmis- ja perusoikeuksien kunnioittaminen, sosiaalinen solidaarisuus, syrjimättömyys ja vähemmistöjen suojelu, kestävä kehitys sekä hyvä hallinto. Analyysirunko pyrki tunnistamaan Mannersin teorian mukaisesti myös erilaisia keinoja, joilla EU levittää normejaan. Keinot ovat tartuttaminen, informaatiolevittäminen, menettelytapojen kautta levittäminen, siirtäminen, suora levittäminen ja kulttuurisuodatin. Analyysin kautta aineistosta tunnistettiin analyysiyksiköitä, jotka vastasivat kaikkia Mannersin teoriassa esitettyjä normeja ja niiden levittämisen keinoja. Aineistosta ei ilmennyt normeja tai keinoja, jotka olisivat ristiriidassa Mannersin teorian kanssa. Analyysin perusteella havaittiin siis, että Unionin tila -puheissa ilmeni piirteitä, jotka olivat yhteneväisiä Mannersin teorian kanssa. Analyysi ei sen sijaan antanut ainakaan suoraan tukea Mannersin esittelemällä jaottelulle ensisijaisiin ja toissijaisiin normeihin. Toissijaisten normien ei havaittu olevan puheissa harvinaisempia tai kiistanalaisempia kuin ensisijaiseksi määritellyt normit. Analyysissa tarkasteltiin myös normien levittämisen keinojen yleisyyttä Unionin tila -puheissa. Yleisimmistä harvinaisempaan keinot sijoittuivat seuraavasti: siirtäminen, menettelytapojen kautta levittäminen, suora levittäminen, informaatiolevittäminen, kulttuurisuodatin ja tartuttaminen.