Browsing by Subject "teoriaohjautuva sisällönanalyysi"

Tämä kvalitatiivinen Pro gradu –tutkielma käsittelee superruokaan liittyvää rituaalinkaltaisuutta, puhtautta ja kehollisuutta. Tutkimuksessa hyödynnetään Catherine Bellin rituaalinkaltaisuuden ja ylläpitävien rituaalien teorioita, ja niiden avulla tarkastellaan sitä, millaista rituaalinkaltaisuutta superruokailmiössä on. Superruokaa tarkastellaan sekulaarina ilmiönä uskontotieteen mahdollistamin menetelmin. Lisäksi tutkimusmateriaalista nousseen terveyden käsitteen tärkeyttä tarkastellaan Foucault’n biovallan tematiikan avulla. Tutkimuksessa analysoitu materiaali on kerätty seitsemän puolistrukturoidun teemahaastattelun keinoin. Haastateltavat olivat superruokia itse käyttäviä, asiantuntija-asemassa olevia henkilöitä, jotka työskentelivät markkinoinnin, henkilökohtaisen valmentamisen ja ravintoneuvonnan aloilla. Rituaalinkaltaisuus näkyi analyysin perusteella mm. haastateltavien vuorokausirytmissä, ruoanlaittotavoissa ja terveyttä ylläpitävissä toimissa. Analyysitapana käytettiin teoriaohjautuvaa sisällönanalyysiä, sillä se tarjosi mahdollisuuden hyödyntää teoriaa analyysin kulussa ja antaa mahdollisuuden nostaa haastattelumateriaalista nousevia elementtejä tarkastelun keskiöön. Kehollisuus oli olennainen osa superruoan rituaalinkaltaisuutta, ja keho toimi terveyden määrittelijänä, kohteena ja mittarina: ihminen ei ole terve, ellei hänen kehonsa voi hyvin. Keho toimii myös ylläpitävien toimintojen kohteena ja mahdollistajana. Superruoan puhtauden tarkastelussa hyödynnettiin Mary Douglasin puhtaan ja epäpuhtaan kategorista tematiikkajakoa. Haastateltavien arkisessa toiminnassa ilmeni sääntöjen seuraamiseen (rule-governance), formalismiin (formalism) ja muuttumattomuuteen (invariance) viittaavia piirteitä. Terveys oli rituaalinkaltaisen toiminnan efekti, jota tavoiteltiin ja jota pyrittiin ylläpitämään erilaisin jatkuvuuden takaavin toiminnoin. Bellin teorian ylläpitävät toiminnot ovat siis yläkäsitteitä rituaalinkaltaiselle toiminnalle, jotka tähtäävät kokonaisvaltaisen terveyden tavoitteluun ja säilyttämiseen. Laajemmassa kontekstissa tutkimus asettuu sekulaarien ilmiöiden ja ruokavalioiden tarkasteluun osana nykyaikaista yhteiskuntaa. Tutkimus keskittyy yksilön toimintaan ja kokemuksiin, mutta analyysin tuloksia peilataan myös yhteiskuntaan. Tutkimuksessa pyritään myös määrittelemään hajanaista superruoan kenttää nykyaikaisena ilmiönä.