Browsing by Subject "terapia"
Now showing items 1-2 of 2
-
(2016)Tutkimus käsittelee katolisen sisterssiläismunkin Thomas Keatingin kehittämää Jumalan terapiaa tunteiden näkökulmasta. Tutkimuksessa tarkastellaan, mitä Jumalan terapialla tarkoitetaan, miten siinä käsitellään ihmiselle vaikeita tunteita ja mikä rooli myönteisillä tunteilla on. Tutkimusaineistona käytettiin Thomas Keatingin kahta kirjaa. Toinen kirja: Sisäinen eheytyminen. Ihmisen hengellinen matka, sisältää Jumalan terapian keskeisen käsitteistön. Kirja on kirjoitettu vuonna 1992 ja käännetty suomeksi vuonna 1999. Toinen aineistokirja on 20. painos vuonna 1986 julkaistusta kirjasta Open mind, open heart. Se on käytännöllinen opaskirja keskeistävään rukoukseen, joka on yksi kontemplatiivisen rukouksen muoto. Käytin aineiston analysointiin aineistolähtöistä laadullista sisällönanalyysimenetelmää, jonka avulla ryhmittelin aineistoa luomalla ala- ja yläkategoriota, joista tutkimuskysymyksieni kannalta päättelin loogiset neljä pääkategoriaa. Niistä muodostin tuloslukujen keskeiset otsikot. Tutkimustulosten mukaan Jumalan terapia muodostuu paranemisprosessista, jonka lähtökohta on Jumalan terapiaa tarvitsevan ihmisen sisäinen sairaus. Se määritellään Jumalan terapiassa haavoittuneisuudeksi, jolla on kaksi tasoa. Haavoittuneisuuden oireet vaikuttavat tarpeiden, tunteiden, ajatusten ja käyttäytymisen tasoilla. Toiseksi Jumalan terapiaan liittyy Jumalan toiminta terapeuttina, parantamismenetelmä ja käsitys paranemisen tavasta. Kolmanneksi paranemisprosessiin liittyy ihmisen vastuu ja terapiaan sitoutuminen. Neljänneksi paranemisen alkumerkit ja sisäinen tervehtyminen kertovat terapian onnistumisesta. Peilasin näitä paranemisprosessin keskeisiä aiheita erityisesti tunteiden näkökulmasta Jumalan terapian taustalla oleviin kirjoihin kuten Tietämättömyyden pilveen. Lisäksi pohdin tutkimustuloksia sielunhoidon ja hengellisen ohjauksen näkökulmista. Johtopäätöksinä todetaan, että tunteet muodostavat paranemisprosessin keskeisimmän ja dynaamisimman osa-alueen. Tuskallisia tunteita käsitellään Jumalan terapiassa keskeistävässä rukouksessa pehmeillä tavoilla sietäen, irti päästäen ja hyväksyen. Myönteisillä tunteilla on moninainen rooli. Jumalan terapiassa erotellaan tarkasti, mitkä myönteiset tunteet palvelevat todellista hyvää ja mitkä ovat ihmisen suojautumismeknismeihin perustuvan valeminän toiminnan aiheuttamia. Myönteisiin tunteisiin suhtautumisessa etsitään vapautta olla pyrkimättä hyvien tunteiden kokemiseen. Jumalan antamat hengellisestä lähteestä peräisin olevat tunteet ovat voimakkaita hyvän olon kokemuksia ja ne ovat on Jumalan terapian erityispiirre. Niiden tunteiden saamiseen ihminen ei voi vaikuttaa. Arkielämään Jumalan terapia tarjoaa konkreettisia tunnetyökaluja kuten selkeän toimintastrategian omien ”valeminän onnenohjelmointien” purkamiseen. Jumalan terapian ajattelutapaa, tunteiden käsittelytapoja ja keskeistävän rukouksen menetelmää voi soveltaa sielunhoitoon ja hengelliseen ohjaukseen tutustumalla tutkimuksen kirjoihin.
-
(2020)Tutkimuksessa tarkastellaan Vivamon Rikotusta eheä terapeuttisen sielunhoidon koulutuksessa ilmenevää ihmiskäsitystä vuosina 2010-2012. Tutkimusmateriaali sisältää koulutuksen opetussuunnitelman luentomateriaaleineen samoilta vuosilta. Lisäksi tutkimuksen lähdemateriaaliin sisältyy RE -sielunhoitoterapiamallin kehittäjän Seppo Jokisen kirja, Rikotusta eheä, vuodelta 2011 jossa hän esittelee sielunhoitoterapiamallinsa. Jokisen formaatti on Vivamon opetuksen perustana, jonka ympärille on kehitetty lisäkoulutusta. Tutkimuksessa selvitetään koulutuksen oppimateriaalissa ilmenevää ihmiskäsitystä ja sitä minkälaiseen teologiseen ja psykologiseen oppipohjaan koulutusmateriaali perustuu. Keskiössä on teologisen ja psykologisen ihmiskuvan suhde. Tarkastelen lähdemateriaalia sekä systemaattisen teologian dogmatiikan että käytännöllisen teologian sielunhoidon perinteiden valossa. Lähdemateriaalini monimuotoisuuden vuoksi olen käyttänyt systemaattisen analyysin ja sisällönanalyysin yhdistelmää. Tutkimukseni rakenne etenee koulutusteemojen mukaisesti. Ihmiskäsityksen sekä teologisen ja psykologisen ajattelun selvittämiseksi tarkastellaan kutakin koulutusteemaa erikseen. Koska aihealueesta ei ole aikaisempaa akateemista tutkimusta, pyrkimykseni on ollut selvittää tutkimuskysymysteni ja tutkimusnäkökulmani lisäksi myös laajemmin sitä, mistä RE -sielunhoitoterapiassa on kysymys. Tutkimuksen tuloksena on, että lähdemateriaalissa esiintyy monia psykologisia ihmiskuvia. Koulutusmateriaalista ilmeni useita psykologian ja psykoterapian teorioita ja metodeja. Teologinen ja kristillinen ihmiskuva vaihteli Jokisen luomisteologisesti painottuneesta ihmiskuvasta lunastusteologiseen ja kristologiseen ihmiskuvaan lunastusteologinen ihmiskuvan ollen keskiössä. Jokisen terapeuttissielunhoidollinen päämäärä on ihmisen palauttaminen luomiskertomuksen tilaan, jossa ihminen on Jumalan kuva. Täydellisimmin ihminen on Jumalan kuva miehen ja naisen rakkaudellisessa ja kommunikatiivisessa yhteydessä. Jumala on rakkaus, siksi imago Dei tulee miehen ja naisen rakkaudellisessa parisuhteessa parhaiten esiin. Koska mies ja nainen on luotu erilaisiksi ja toisiaan täydentäviksi, pelkkä mies tai nainen ei voi olla kokonainen Jumalan kuva, kuten eivät samaa sukupuolta olevat pariskunnat. Eksplisiittisesti ilmaistaan koulutuksen psykologisen ihmiskuvan olevan teologiselle ihmiskuvalle alisteinen. Implisiittisesti materiaalista nousi useita psykologisia ihmiskuvia, joiden voi ajatella olevan poleemisia Raamatun ihmiskuvien kanssa.
Now showing items 1-2 of 2