Skip to main content
Login | Suomeksi | På svenska | In English

Browsing by Subject "terminologinen käsiteanalyysi"

Sort by: Order: Results:

  • Varvikko, Katri (2020)
    Tämän tutkielman tavoite on berninpaimenkoirien koiranäyttelyarvosteluista löytyvien käsitteiden ja niiden arvosuhteiden tutkiminen. Käsitteiden arvosuhteiden tarkastelussa hyödynnän käsitteitä nimeävien termien adjektiivimääreitä. Arvosuhteita tutkimalla on mahdollista selvittää, miten kukin käytetty käsite vertautuu rotumääritelmän ihanteeseen. Käsitteet itsessään ovat samanarvoisia kuin rotumääritelmä, mutta adjektiivien avulla koirasta löytyviä negatiivisia ja positiivisia ominaisuuksia on mahdollista sijoittaa arvosuhteiden jatkumolle. Koska rotumääritelmä on liian laaja tähän tutkielmaan, olen rajannut rotumääritelmästä tarkasteluun osat, jotka koskevat päätä, runkoa, raajoja ja liikkeitä. Tarkastelen koiranäyttelyarvostelujen kieltä terminologisesta näkökulmasta ja terminologista käsiteanalyysia pohjustan selostamalla, mitä käsitejärjestelmiä ja -suhteita on sekä arvosteluista tekstilajina ja adjektiiveista termeinä. Suomessa jokaiselle näyttelyyn osallistuvalle koiralle kirjoitetaan kirjallinen arvostelu, jonka täytyy sisältää tietynlaista informaatiota koirasta. Koiranäyttelyissä koiraa verrataan kunkin rodun rotumääritelmän kuvaamaan ihanteeseen. Arvostelut ovat Suomen Kennelliiton käyttämiä virallisia asiakirjoja, ja koiran arvostelee ulkomuototuomari. Arvostelut ovat luonteeltaan kuvailevia ja sisältävät paljon adjektiivilausekkeita. Tutkimuksen aineistona on koiranäyttelyistä saatavat berninpaimenkoirien kirjalliset arvostelut. Aineisto on koottu Suomen Sveitsinpaimenkoirien kotisivuilta vuosilta 2005–2019. Aineisto on suomeksi, mutta osa arvosteluista on käännetty muista kielistä. Aineiston sanamäärä on 938 708 sanaa. Tutkimusmenetelmänä on aineistoon kuuluvien arvosteluiden kielellinen ja terminologinen analyysi Sketch Engine -korpusohjelman avulla. Analyysissa selvitetään, mitä adjektiiveja aineistossa esiintyy eniten ja vähiten, ja minkä käsitteen kanssa adjektiiveja käytetään. Analyysin tulokset osoittavat, että käsitteet, jotka esiintyvät luonnehtivassa ympäristössä, tarvitsevat erilaisia adjektiivimääritteitä, jotta niitä voi sijoittaa arvosuhteiden jatkumolle. Käsitteiden sijoittuminen voi olla myös kontekstista riippuvaista.
  • Pekander, Heidi (2016)
    Tarkastelen tutkielmassani kyberturvallisuusalan käsitteitä terminologisen käsiteanalyysin avulla. Tutkielman tavoite on laatia käsitteellinen katsaus kyberturvallisuuden keskeisimmistä käsitteistä ja kuvata olemassa olevaa kyberturvallisuusalan käsitteistöä. Tutkielman lähtökielenä on suomi ja tutkimuksen lähtökohdaksi on valittu Suomen kyberturvallisuusstrategiassa 2013 määritellyt käsitteet. Kyberturvallisuus on uusi tietoturvallisuutta sivuava erikoisala, jonka käsitteistö ei ole vielä vakiintunutta. Aiheen ajankohtaisuudesta huolimatta toistaiseksi ei ole julkaistu yhtään suomenkielistä kyberturvallisuussanastoa. Myöskään kyberturvallisuusalan suomi–venäjä-sanastoa ei ole julkaistu. Tutkielma on käsitelähtöinen ja siinä noudatetaan terminologisen sanastotyön yleisiä periaatteita ja menetelmiä. Käsiteanalyysin avulla selvitetään käsitteiden sisältö, käsitteiden väliset suhteet ja etsitään suomenkielisille käsitteille venäjänkieliset vastineet. Työssä noudatetaan systemaattisen ja deskriptiivisen sanastotyön periaatteita. Tämän tutkimuksen aineisto on rajattu koskemaan Suomen ja Venäjän viranomaisten laatimia, julkisesti saatavilla olevia, vuoteen 2015 mennessä ilmestyneitä asiakirjoja. Lisäksi aineistoon kuuluu standardeja, lakeja ja terminologisia sanastoja. Tutkimuksessa on myös laajasti hyödynnetty suomalaisten ja kansainvälisten kyberturvallisuusalan asiantuntijoiden julkaisemia teoksia ja kirjoituksia. Kyberturvallisuusalan käsitteet ovat abstrakteja ja viittaavat usein laajoihin ilmiöihin. Kyberturvallisuus on tieteenalana suhteellisen nuori, käytössä olevat käsitteet ovat suurelta osin määrittelemättä ja niiden käytössä esiintyy horjuvuutta. Uusia käsitteitä muodostetaan englanninkielistä lähteistä suomen ja venäjän kielille. Käsitteitä määritellään kohdekielen käyttötarkoitukseen, jolloin niiden merkitys voi muuttua alkuperäisestä. Käsiteanalyysi paljasti venäläisen käsitteistön heijastavan venäläistä turvallisuusajattelua, joka poikkeaa länsimaisesta. Käsitteet informaatioturvallisuus ja kyberturvallisuus voidaan määritellä eri tavoin näkökulmasta ja käyttötarkoituksesta riippuen.
  • Gavrilova, Margarita (2019)
    Tarkastelen tutkielmassani suomalaiseen lastensuojelujärjestelmään liittyvää termistöä, sen taustalla olevia käsitteitä sekä niiden venäjänkielisiä vastineita. Suomen ja Venäjän viranomaistyön erilaisuus on yksi syy siihen, ettei Venäjällä ymmärretä Suomen huostaanottotapauksia. Käsitteissä on myös isoja eroja. Käsitteet eivät välttämättä ole kielisidonnaisia, mutta yhteiskunta- ja kulttuurisidonnaiset tekijät vaikuttavat usein erilaisen käsitesisällön syntymiseen eri kielissä. Lastensuojelujärjestelmään liittyvät suomenkieliset termit nimeävät usein suomalaisia reaalioita, esimerkiksi avohuollon tukitoimet, läheisneuvonpito, ammatillinen perhekoti. Reaaliat ovat sanoja, jotka nimeävät yhteen kulttuuriin kuuluvia ilmiöitä tai esineitä, joille ei löydy vastinetta toisesta kielestä, koska ilmiötä ei ole toisessa kulttuurissa. Tutkielmani tavoitteena on vertailla suomenkielisiä ja venäjänkielisiä lastensuojeluun liittyviä käsitteitä keskenään ja löytää sopivat venäjänkieliset vastineet sekä laatia suomalaisen lastensuojelun reaalioista koostuva sanasto. Tutkielmani aineisto on Lastensuojeluliiton tuottama sivusto, joka tarjoaa perustietoa lastensuojelusta Suomessa. Tämä sivusto sisältää yhdellätoista kielellä lastensuojelun sanaston, jossa kerrotaan mitä tärkeimmät käsitteet tarkoittavat. Poimin suomenkielisestä sanastosta lastensuojeluun liittyvät reaaliat ja venäjänkielisestä sanastosta niiden vastineet. Analysoin, mitä käännösstrategioita kääntäjä on käyttänyt muodostaessaan vastineita suomenkielisille reaalioille Leppihalmeen (2001) esittämien reaalioiden käännösstrategioiden näkökulmasta. Tutkimuksen tuloksena syntynyt sanasto on käsitelähtöinen ja siinä noudatetaan terminologisen sanastotyön yleisiä periaatteita ja menetelmiä. Käsiteanalyysin avulla selvitän käsitteiden sisällön ja etsin suomenkielisille käsitteille venäjänkieliset vastineet. Käsiteanalyysi paljasti, että kääntäjä on vieraannuttanut suomalaiseen lastensuojeluun liittyviä reaalioita käyttämällä käännöslainaa käännösstrategiana. Venäjänkieliset vastineet säilyttävät suomalaisen lastensuojelujärjestelmän elementtejä ja samalla tutustuttavat venäjänkielisiä maahanmuuttajia suomalaiseen lastensuojelujärjestelmään.