Browsing by Subject "terminologinen muutos"

Tutkielmani käsittelee susien johtajuuteen liitettyjen saksankielisten termien Leittier ja Alpha merkitysten muutoksia. Tutkin, mitä merkityspiirteitä sveitsiläinen Rudolf Schenkel liitti kyseisiin (tai muihin käyttämiinsä, susien johtajuutta ilmaiseviin) termeihin tutkimuksessaan Ausdrucks-Studien an Wölfen. Gefangenschafts-Beobachtungen (1947). Toisaalta tutkin, mitä merkityspiirteitä David Mech liitti termiin Alpha vuoden 1999 artikkelissaan Alphastatus, Dominanz und Arbeitsteilung im Wolfsrudel. Termien Alpha ja Leittier merkitysten määrällisten ja laadullisten muutosten lisäksi tutkin, onko termien rinnalle tai tilalle tullut sisällöltään korvaavia termejä. Tutkimani termit ovat hyvä esimerkki terminologisesta muutoksesta, joka muodostaa työni viitekehyksen. Schenkel on vaikuttanut merkittävästi kyseessä olevien termien merkityspiirteisiin tutkittuaan susia vankeudessa, luonnottomissa olosuhteissa. Sen, kuinka vankeus on vaikuttanut tutkimustuloksiin, rajaan työni ulkopuolelle. Sen sijaan tutkin, onko Schenkelin tekstissä tai hänen näkemyksessään susien sosiaalisesta käyttäytymisestä yhtymäkohtia Saksan kansallissosialistien kieleen ja natsien luomaan hierarkkiseen sosiaaliseen järjestykseen. Yritän löytää Schenkelin tekstistä yhtymäkohtia Hitlerin Mein Kampf -teoksen tai natsisanomalehden Völkischer Beobachtern kieleen. Pohjatietona natsien kielensääntelystä sekä susien vaikutuksesta natsi-Saksan kulttuuriin, kieleen ja politiikkaan käytän Borkin analyysiä Missßbrauch der Sprache. Tendenzen nationalsozialistischer Sprachregelung (1970) sekä Boria Saxin teosta Animals in the Third Reich (2000). Schenkelin aikaansaamat virheelliset käsitykset susien johtajuudesta ja johtajuuteen liitetyistä merkityspiirteistä olivat vallalla tieteessä yli puoli vuosisataa. Käännekohtana ymmärryksessämme susien sosiaalisesta käyttäytymisestä pidetään David Mechin em. artikkelia vuodelta 1999. Työni osoittaa, kuinka natsien maailmankuvaa ja kielensäätelyä kuvaavaat neljä avainkonseptia tulevat ilmi niin natsikielessä kuin Schenkelin tekstissä: ´kamppailu´, ´dynaamisuus´, ´hierarkia´ sekä ´rotu´. Työstäni selviää myös, että Leittier termin merkitys on etologien mukaan siirtynyt tarkoittamaan susiyksilöä, joka ainoastaan (vuorollaan) johtaa lauman vaellusta. Tämä ei välttämättä ole lauman vanhin yksilö. Samoin työstäni ilmenee, että tiedeyhteisö ei enää käytä termiä alfa viitatessaan susilauman vanhimpaan yksilöön, sillä termi viittaa virheellisesti jäykkään hierarkiaan, jota susilla ei luonnollisissa olosuhteissa ole. Termin tilalle on tutkijamaailmassa otettu käyttöön korvaavia termejä, kuten naaras- / uros-susi. Aiheeni on tärkeä ja ajankohtainen, sillä tutkimiini termeihin perinteisesti liitetyt merkityspiirteet kaventavat vuorovaikutustamme koiriemme kanssa. Tällä voi olla vaikutusta koiran hyvinvointiin, jos koiran todellisia tarpeita tai käytöksen taustalla olevia syitä ei nähdä ja ymmärretä, vaan ne ”laumanjohtajuusteorian” mukaan tulkitaan koiran haluksi edetä laumahierarkiassa. Schenkelin tutkimusten vaikutuksen ihmisen ja koiran väliseen suhteeseen jätän kuitenkin työni ulkopuolelle, mutta tarkastelen sitä tietokirjassani Johtajuus hukassa (Sanasilta Oy, ilmestyy myöhemmin).