Browsing by Subject "tilusjärjestely"
Now showing items 1-4 of 4
-
(2011)Maataloudessa on menossa rakennekehitys, jonka seurauksena tilojen määrä vähenee, mutta tuotannossa olevan pellon määrä ei kuitenkaan laske. Aktiivitilojen kasvu perustuu ennestään pieniin lohkoihin, jotka ovat etäällä toisistaan. Epäedullinen tilusrakenne vaikeuttaa olennaisesti tuotantoaan kehittävien aktiivitilojen tuottavuuskehitystä ja kannattavuustavoitteiden saavuttamista. Tilusjärjestelyiden tavoitteena on järjestää pellonomistajien pirstoutuneita tiluksia isoimmiksi lohkoiksi ja näin edesauttaa parempaan tilusrakenteeseen. Tilusjärjestely tehdään aina pellonomistajien pyynnöstä ja yhteistyössä maanmittaustoimiston kanssa. Tutkimuksen tavoitteena on koota aineisto, jonka avulla voitiin arvioida pellonomistajien asenteita pellon tilusjärjestelyitä kohtaan. Tutkimuksessa sekä kuvattiin että mallinnettiin pellonomistajien tietoisuutta ja asenteita liittyen tilusjärjestelyiden tarpeellisuuteen. Erityisesti huomiota kiinnitettiin tekijöihin, jotka selittivät pellonomistajien myönteisiä ja kielteisiä asenteita pellon tilusjärjestelyitä kohtaan. Tutkimusaineistona käytettiin rekisteriaineistoa sekä postikyselyaineistoa, joka on MTT Taloustutkimuksen toimesta yhdistetty yhdeksi suureksi Suomalainen pellonomistaja-aineistoksi. Lähtökohtana mallintamiseen käytettiin Suomalainen pellonomistaja aineistosta saatavia pellonomistajaa kuvaavia tekijöitä, jotka korreloivat tilusjärjestelyhalukkuuden kanssa. Mallintamiseen käytettiin logit-mallia. Tutkimuksen kannalta tärkein tulos oli, että isojen tilojen omistajat olivat tietoisempia pellon tilusjärjestelyistä kuin pienten tilojen omistajat. Pienemmissä tilasuuruusluokissa pellonomistus liittyy usein harrastusviljelyyn sekä pellon poisvuokraukseen. Maa- ja metsätalousyrittäjät olivat tietoisimpia tilusjärjestelyistä kuin eläkeläiset ja palkansaajat. Suurin osa pelloista on sellaisten pellonomistajien omistuksessa, jotka eivät itse määrittele itseään viljelijöiksi. Tämän kehityssuunnan oletetaan jatkuvan, joten pellonomistajien tilusjärjestelytietoisuuden voidaan olettaa heikkenevän tulevaisuudessa. Pellonomistajien asenteet pellon tilusjärjestelyihin eivät ole homogeeniset. Tutkimuksessa selvisi uutena tietona se, että maataloustuloa painottavat pellonomistajat ja maataloutta edistävät tilat suhtautuivat tilusjärjestelyyn myönteisemmin kuin muut.
-
(2023)Land consolidation aims to increase profitability of agriculture by improving fragmented landholdings. As a rule, the arrangements must be profitable which means that the evaluation tools for profitability must be based on up-to-date knowledge about farming methods and costs. Based on Juhana Hiironen's doctoral dissertation published in 2012, the method uses harm coefficients based on work efficiency measurements that have been created decades ago. This study examined whether those factors describe modern farming. The study defined how machine labor costs change as the area of the field increases. The material was collected from three contractors using the Valtra Connect -service. The data was saved from Suonentieto Ltd.’s AgriSmart web page, which was used to compile field-parcel-specific fuel consumption and duration of work into table format. The types of work were spraying, mowing, and ploughing. Work data was combined in Excel with field parcel data from the field parcel register maintained by the Finnish Food Authority. A regression curve with R-program was adapted to the combined data using a second order logarithmized polynomial function to describe the relationship between parcel size and work efficiency. As a result, it was found that the currently used coefficients seem to underestimate the benefits of increasing block size, especially in larger, higher than 5 ha parcels. The work efficiency was better than in the previous studies, which is probably due to the increase in the average size and work efficiency of the machines. For smaller parcels, efficiency remained unchanged, thus it was weaker relative to large fields. Increasing parcel sizes through land consolidation and land exchange is one of the key measures to increase profitability. The study was conducted as part of Luke's KIVAPELTO project.
-
(2020)Maareformit, lait ja kiinteistöjen jakamiset ovat muokanneet Suomen peltojen tilusrakennetta satojen vuosien ajan. Pirstaloituneesta kiinteistörakenteesta aiheutuu taloudellista haittaa viljelijöille, kun peltojen lohkokoot ovat pieniä ja sijaitsevat etäällä tilakeskuksesta. Tässä opinnäytetyössä selvitettiin, millaisia ovat Suomen peltojen tilusrakenteen, viljelijöiden ikärakenteen ja maatilojen päätuotantosuuntien jakautumisen nykytilanteet ja miten ne ovat muuttunut 2000-luvulla. Lisäksi selvitettiin, mikä on nykyisestä tilusrakenteesta aiheutuva taloudellinen haitta maataloudelle. Tutkimuksessa havaittiin, että vuonna 2019 peltojen keskipinta-ala on noussut (2,55 ha, +8 %) ja talouskeskusetäisyys on lyhentynyt (2,87 km, -13 %) vuodesta 2011. Tilusrakenteesta aiheutuva realistinen vuosittainen haitta oli yhteensä 207,6 miljoonaa euroa. Tilusjärjestelytoiminnalla peltolohkoja yhdistämällä lohkokokoa voidaan kasvattaa realistisesti 35 %, joka vähentäisi tilusrakenteen aiheuttamaa haittaa 18,8 miljoonalla eurolla vuosittain.
-
(2013)Tämän tutkimuksen tavoitteena oli tutkia Suomessa 2000-luvulla tehtyjen peltotilusjärjestelyiden avulla saavutettuja hyötyjä ja syitä hankkeiden toteutuskustannuksien ja saavutettujen hyötyjen eroihin. Tutkimuksessa laadittiin aluksi katsaus tilusjärjestelyiden historiaan ja maatalouden tyypilliseen rakenteeseen Suomessa. Erityisesti tarkasteltiin maantieteellisiä ja historiallisia tekijöitä, jotka ovat vaikuttaneet nykyisten tilusjärjestelyjen toteutumiseen. Tämän jälkeen tutkimuksessa selvitettiin alan kirjallisuutta hyödyntäen tilusrakenteen parantamiseksi käytettävissä olevia keinoja, eli minkälaisilla erilaisilla keinoilla on mahdollista edesauttaa tilusjärjestelyiden toteutumista ja järjestelyistä saatavia hyötyjä. Tutkimuksen teoreettisessa taustoituksessa perehdyttiin suurtuotannonetujen ja kustannushyötyjen tavoittelun tarkasteluun. Tutkimuksen empiirisessä osiossa tutkimusaineistosta laadittiin sisällönanalyysi ja nelikenttäanalyysi. Tutkimusaineistona käytettiin maanmittauslaitoksen suunnittelemia ja toteuttamia tilusjärjestelyitä 2000-luvulla. Toteutuneita peltotilusjärjestelyitä 2000-luvulta oli saatavilla yhteensä 35 kappaletta. Tutkimuksessa todettiin tilusjärjestelyjen suunniteltujen ja toteutuneiden kustannusten eron olevan ilmeinen. Tämän lisäksi toteuttamiskustannukset ja tästä seuraavat kustannushyödyt eivät ole yksiselitteisiä. Suomessa maantieteellisenä haasteena vallitsee pieni lohkokoko ja vaikeat lohkon muodot. Näitä tekijöitä tulisi saada parannettua. Suurimmat tilusjärjestelyhyödyt maatiloille syntyivät lohkokoon kasvun ja muodon paranemisesta. Seuraavaksi suurin vaikutus oli salaojituksella eli kuivatuksen nykyaikaistamisella. Kolmanneksi suurimmat hyödyt saavutettiin peltolohkojen ja tilakeskuksen etäisyyden pienenemisestä. Tilusjärjestelyt osoittautuivat tämän tutkielman mukaan tärkeiksi tekijöiksi viljelykustannuksien pienentämisen tavoittelussa ja maatalouden kannattavuuden tukemisessa. Lähes jokaisessa tilusjärjestelyssä lopulliset saavutetut hyödyt olivat toteutuneita kustannuksia suuremmat eli tilusjärjestelyt osoittautuivat varsin hyödyllisiksi.
Now showing items 1-4 of 4