Browsing by Subject "toimijat"
Now showing items 1-3 of 3
-
(2012)Tämä pro gradu -tutkimus tarkastelee Suomen lääkepolitiikan tekoa ja sitä ohjaavia tekijöitä ja toimijoita. Lääkealan nopea kehittyminen, sekä kansainvälisten lääkeyritysten kilpailu ja patenttioikeudet ovat aiheuttaneet lääkkeiden hinnoissa voimakasta kasvua. Korkean tulotason hyvinvointiyhteiskunnissa, joissa valtion tulisi pyrkiä takaamaan lääkehoidon saatavuus kaikille kansalaisille, aiheuttavat kasvavat lääkekustannukset valtiolle ristiriidan. Miten voidaan taata mahdollisimman hyvä hoito sairaille ja uusimpien lääkkeiden saatavuus kaikille niitä tarvitseville ja samalla varmistaa hoidosta saadun hyödyn kustannustehokkuus? Tutkimuksessa on tarkasteltu lääkkeiden kustannuskorvattavuuden päätösprosessia poliittisessa ja julkisessa keskustelussa. Pääasiallinen aineisto koostuu päätöksentekoprosessiin keskeisesti osallistuvien toimijoiden haastatteluista (sosiaali- ja terveysministeriön lääkkeiden hintalautakunta, potilasjärjestö, lääkeyritys). Konfliktia ja sitä kuvastavia arvomaailmoja on analysoitu tutkimuksessa käyttämällä Luc Boltanskin ja Laurent TMvenoen oikeutusanalyysiä. Päätöksentekoprosessia muokkaavia arvoja on pyritty hahmottamaan analysoimalla, mitä oikeutusten valtapiirejä ja niihin liittyviä arvomaailmoja haastateltavat käyttävät oikeuttaessaan näkemyksiään hyvästä lääkepolitiikasta. Haastateltavien tavasta oikeuttaa heidän näkemyksensä mukaan hyvää lääkepolitiikkaa ja heidän tavasta kohdistaa kritiikkiä muihin toimijoihin, voidaan nähdä toimijoiden käsitys tämänhetkisistä, yleisyhteiskunnallisesti hyväksytyistä tavoitteista ja arvoista. Analyysissä tarkastellaan, miten toimijat käyttävät strategisesti yleisyhteiskunnallisesti hyväksyttäviä arvoja ja tavoitteita oikeuttaessaan omia tavoitteitaan. Tutkimustyön perusteella voidaan todeta, että kansalaisten keskuudessa terveydenhoitoon liittyvä arvomaailma pohjautuu yhteisvastuuseen ja sairaista kollektiiviseen huolenpitoon parhain mahdollisin keinoin. Lääketeollisuutta ohjaa kuitenkin markkinaliberalismin periaatteet; lääkkeiden hinta muodostuu kysynnän ja tarjonnan pohjalta. Konflikti syntyy, kun julkisia varoja hallinnoivien toimijoiden on tasapainoteltava rajallisen julkisen hankintakapasiteetin ja hyvinvointiyhteiskunnan jatkuvuuden välillä. Lääkepolitiikkaa ja etenkin kustannuskorvattavuuksia näyttäisi ympäröivän läpinäkyvyyden puute, yleinen epäluottamus toimijoiden välillä, sekä epävarmuus toimijoiden tavoitteista. Tutkimuksen tarkoitus on lisätä lääkkeiden kustannuskorvattavuuden, ja ylipäätään lääkepolitiikkaan osallistuvien toimijoiden mahdollisuuksia ymmärtää toistensa lähtökohtia ja tavoitteita, sekä edistää toimijoiden välistä yhteistyötä.
-
(2011)Medialla on valta päättää, miten väkivallasta kerrotaan, ja miten kriisit esitetään. Median kerrontatavoilla on suuri vaikutus siihen, miten katastrofi näyttäytyy tavalliselle kansalaiselle. Keskityn tutkielmassani siihen, millaisia kerrontatapoja Jokelan ja Kauhajoen koulusurmien tv-uutisointiin on rakennettu. Selvitän, mitä eroja ja yhtäläisyyksiä uutiskerronnassa oli kahden koulusurmatapauksen välillä sekä eri tv-kanavien välillä. Tarkastelen myös, mitkä toimijat korostuvat uutisten eri kerrontatavoissa. Laadullisen tutkimusotteen piirissä metodologinen tutkimustapani on representaatioanalyysi. Tutkielman lähtökohtana on malli katastrofiuutisoinnin kerrontatavoista. Gert Z. Nordström (1996) on kehittänyt mallin alun perin kuva-analyysiä varten. Myöhemmin sitä on sovellettu mediatekstien analyysiin (Huhtala jaa Hakala 2007). Tässä tutkielmassa sovellan mallia audiovisuaalisen kerronnan analyysiin. Tutkimusaineistoni koostuu television uutislähetyksistä seitsemän päivän ajalta sekä Jokelan että Kauhajoen tapahtumien jälkeen neljällä valtakunnallisella tv-kanavalla. Analyysimallin mukaisesti koulusurmat esitetään televisiossa käyttäen eeppistä, dramaattista, lyyristä ja didaktista kerrontatapaa. Lisäksi kyseessä olleesta tv-aineistosta nousi viides kerronnan luokka, kriittinen kerronta. Eeppisellä kerronnalla tarkoitetaan tyypillistä raportoivaa ja referoivaa uutiskerrontaa. Dramaattista kerrontaa käytetään raportoitaessa suoraan tapahtumapaikalta. Lyyrinen kerronta kuvaa tunteita. Didaktisessa kerronnassa pohditaan, mitä tapahtuneesta voi oppia. Kriittisen kerronnan keinoin vaaditaan vastuunottoa tapahtuneesta. Tv-uutisten kerrontatavoissa näyttäisi korostuvan eeppisen kerronnan määrä. Kauhajoen ja Jokelan uutiskerronnat kuitenkin erosivat toisistaan niin, että eeppinen kerronta lisääntyi entisestään Kauhajoen uutisoinnissa. Myös kriittinen kerronta korostui Kauhajoen uutisoinnissa. Jokelan uutisoinnissa esiintyi puolestaan enemmän dramaattista, lyyristä ja didaktista kerrontaa. MTV3-kanavalla käytettiin muita kanavia vähemmän eeppistä kerrontaa. Didaktista kerrontaa esiintyi MTV3:lla muita kanavia reilusti enemmän molempien koulusurmatapausten yhteydessä. Lisäksi MTV3-kanavalla esiintyi eniten kriittistä kerrontaa Kauhajoen uutisoinnissa. YLEn ja Nelosen kerrontatapojen esiintyminen oli lähes samankaltaista sekä Jokelan että Kauhajoen uutisoinnissa. Jokelan uutisoinnissa Nelonen käytti kuitenkin merkittävästi enemmän dramaattista kerrontaa YLEen verrattuna. Jokelan uutisoinnissa toimijoina korostuivat ampuja, ja uhrit, kun taas Kauhajoella päätoimijoita olivat poliisi ja poliitikot. Jokelan tv-uutisoinnissa sekä uhrit että ampuja olivat kolmen keskeisimmän toimijan joukossa useassa kerrontatavan luokassa. Kauhajoen uutisoinnissa puolestaan uhrit eivät olleet missään kerrontatavan luokassa kolmen keskeisimmän toimijan joukossa, ja ampujakin vain yhdessä luokassa. Eeppisen ja kriittisen kerrontatavan korostuminen sekä poliitikkojen keskeisyys toimijoina Kauhajoen tv-uutisoinnissa kertoo siitä, että Jokelaan nähden Kauhajoen koulusurmien uutisointi oli selvästi yhteiskuntakeskeisempää. Jokelan uutisointi painottui enemmän yksittäisen tapahtuman traagisuuteen sekä henkilökohtaloihin.
-
(2013)I denna pro gradu avhandling granskas ungdomars tankar om ungdomsgårdens Sandels och ungdomsgården Rastis verksamhet. Syftet med avhandlingen har varit att lyfta fram finlandssvenska ungdomars åsikter och behov av den svenskspråkiga fritidsverksamheten. Syftet har jag nått med att presentera verksamheten på ungdomsgårdarna Rastis och Sandels samt genom en granskning av vilka behov ungdomsgårdarnas verksamhet uppfyller enligt ungdomarna. Därtill har jag granskat relationen mellan ungdomarna och ungdomsledarna. Som teoretisk referensram har jag använt centrala begrepp såsom ungdomsgård och ungdom. Utöver detta har jag utgått från den symboliske interaktionismen samt aktör- och strukturperspektivet. Avhandlingen är en etnografisk studie. Materialet består av såväl diskussioner med centrala aktörer, gruppintervjuer, observationer som en forskningsdagbok. Med hjälp av en etnografisk analys har jag kommit fram till att ungdomarna är i behov av ungdomsgårdarnas verksamhet. Forskningsmaterialet tyder på att ungdomarna upplever ungdomsgårdarna som trygga samlingsplatser, där de på sin fritid kan spendera tid med sina kompisar, även i stora grupper. Ungdomarna upplever dock att deras relation med ungdomsledarna är bristfällig. Både observationerna som intervjusvaren tyder på att ungdomarna inte går fram till ungdomsledarna för att diskutera om svåra eller allvarliga saker. Ungdomarna litar inte på ungdomsledarna. Forskningen tyder också på att ungdomsledarna inte i stor grad tar eget initiativ i att närma sig ungdomarna.
Now showing items 1-3 of 3