Browsing by Subject "toimivalta"
Now showing items 1-4 of 4
-
(2011)Tutkielman tutkimusongelmana on hallinnonalariippumattoman palvelumallin toteuttaminen julkisessa hallinnossa. Hallinnonalariippumattomalle palvelumallille määritellään tutkielmassa kolme teoreettista lähtökohtaa, jotka ovat toimivalta, asiakkuus ja hallinnon kehittäminen. Tutkimusongelmaan vastataan ottamalla suomalainen yhteispalvelumalli empiirisen ja aineistolähtöisen tutkimuksen kohteeksi ja peilaamalla siitä saatuja kokemuksia määriteltyihin teoreettisiin lähtökohtiin. Samassa yhteydessä tutkimuksen kohteena oleva suomalainen yhteispalvelumalli asettuu osaksi laajempaa hallinnon tutkimuksen viitekehystä ja teoreettista keskustelua. Tutkielman teoreettisia lähtökohtia koskien aineistona on tutkielmassa tarkemman tarkastelun kohteiksi valittuja käsitteitä käsittelevä hallinto- ja organisaatlotieteellinen kirjallisuus. Empiirinen tutkimuskohde, yhteispalvelu, määritellään hallinnon tuottamia virallisasiakirjoja ja voimassa olevaa lainsäädäntöä aineistona käyttäen. Tutkimuskohteen empiirisen analyysin edellyttämän aineiston keräämisen metodina on sovellettu teemahaastattelua. Haastatteluja on tehty yhteensä kuusi tutkimuskohteena olevan aiheen asiantuntijoille, ja haastatellut edustavat kuntakenttää sekä valtion keskus- ja paikallishallintoa. Empiirisen aineiston analyysissa sovelletaan aineistolähtöisen kuvan muodostamiseksi grounded theorya. Tutkielman johtopäätökset muodostuvat tarkasteltaessa tutkimusongelman teoreettisia lähtökohtia yhteispalvelusta aineistolähtöisesti ja ilman teoriaohjautuvuutta muodostuneen kuvan valossa. Toimivaltaa koskien keskeinen johtopäätös on, että kun tavoitellaan kokonaisvaltaista ja laajasti sovellettavaa hallinnonalariippumatonta palvelumallia, ei toimivallan kysymystä voida jättää huomiotta. Yhtenä ratkaisumahdollisuutena on määritellä perinteisen asiallisen toimivallan ohella hallinnonalariippumattomalle palvelujen tarjoamisen menetelmälle toimivaltainen ja keskitetty omistaja- ja vastuutaho. Asiakkuutta koskien hallinnonalariippumaton palvelumalli edellyttää kokonaisvaltaista Citizen Relationship Management -käsitteen kaltaista ymmärrystä asiakkuuksista ja asiakaslähtöisyydestä. Näin ollen New Public Managementin mukainen kulttuurinen siirtymä pois perinteisestä julkisen hallinnon paradigmasta ei ole riittävä, vaan asiakkuuden suhteen olisi huomioitava myös organisaatio-, teknologia- ja prosessinäkökulmat. Hallinnon kehittämisestä voidaan todeta sen sisältyvän implisiittisesti ajatukseen hallinnonalariippumattomasta palvelumallista. Tämä koskee erityisesti eGovemment -käsitteen mukaista informaatioteknologian hyödyntämistä. Vasta informaatioteknologian kehitys on mahdollistanut hallinnonalariippumattoman palvelumallin visioimisen ja tavoittelemisen käytännössä. Samalla hallinnon kehittäminen kohtaa toimintana kuitenkin monia haasteita, joista hallinnonalariippumattoman palvelumallin tapauksessa erityisen relevantteja ovat yhteispalvelusta saatujen kokemusten perusteella rakenteelliset, kulttuuriset ja toiminnalliset haasteet.
-
(2021)Tutkielmani käsittelee poliisin voimakeinojen käyttöä ajalla 1995–2020. Tarkastelen voimankäyttöä koskevaa sääntelyä kyseisellä ajanjaksolla ja nostan esille siinä tapahtuneita muutoksia. Lisäksi käsittelen rajanvetoa sallitun ja liiallisen voimankäytön välillä tuomioistuinten näkökulmasta ja tuon esille mahdollista oikeuskäytännöstä ilmenevää muutoslinjaa. Aluksi käyn läpi voimankäytön käsitteen määritelmää ja erilaisia voimakeinoja. Käsittelen alussa myös lyhyesti niitä perus- ja ihmisoikeuksia, joihin voimankäytöllä voidaan puuttua. Olennaista on tuoda myös esille sääntelyn tausta, joka oikeuttaa rajoittamaan näitä perus- ja ihmisoikeuksia. Tämän jälkeen käyn tutkielmassani kattavasti läpi voimakeinojen käyttöä koskevaa eritasoista sääntelyä. Ennen oikeuskäytännön käsittelemistä, esittelen vielä poliisimiehen virka- ja rikosvastuuta liiallisissa voimankäyttötilanteissa. Lisäksi nostan esille erilaiset anteeksiantoperusteet, joilla vastuu liioitellusta voimankäytöstä voidaan kumota. Käsittelen lopuksi aiheen kannalta olennaista oikeuskäytäntöä tuomioistuinten antamien ratkaisujen pohjalta.
-
Responses to the Instrumentalization of Migrants: Why Some Opt for Securitization and Others Do Not (2023)This thesis has been carried out in circumstances where the European security climate has changed due to the Belarusian regime’s hybrid operations as well as the Russian Federation’s attack on Ukraine. In this thesis, answers are sought to four research questions: 1) has instrumentalization been defined as a security threat, 2) has there been an attempt to securitize asylum seeking in itself, 3) why or why not has there been an attempt to securitize instrumentalization and/or asylum seeking in itself, 4) do the Finnish legislator, the Commission and the CJEU have differing motivations behind their decisions to either attempt to securitize, or not to securitize, instrumentalization and/or asylum seeking in itself. Answers to these questions are sought by analysing the Finnish legislator’s, the EU Commission’s, and the CJEU’s responses to instrumentalization. More precisely, the research subjects are 1) the Finnish Border Guard Act, 2) two Commission Proposals, and 3) the CJEU’s judgement in case C-72/22. This research utilizes multiple methods such as legal dogmatic method, discourse analysis, teleological interpretation, and methods borrowed from political studies. The answers to the first research question are that the Finnish Border Guard Act as well as the Commission Proposals define instrumentalization as a security threat. In contrast, the CJEU does not define instrumentalization as a security threat. Answers to the second question are that both the Finnish Border Guard Act and the Commission Proposals attempt to securitize asylum seeking. However, this is not the case with the CJEU’s judgement. Regarding the third question, it was found that the motivation behind the Finnish legislator’s choice to securitize was that it wanted to be able to react to anything out of the ordinary as soon as possible. Also, the Finnish politicians seemed to have wanted to safeguard as wide national leeway as possible. The Commission, in turn, was motivated by the goal of keeping the Member States content enough so that they will not close their borders. The CJEU chose to act in a manner that would safeguard the primacy, unity, and effectiveness of EU law. To summarize, and answer the fourth question, the Finnish legislator, the Commission, and the CJEU had differing motivations.
-
(2020)Osakeyhtiön yhtiöjärjestykseen OYL 2:3.1:n mukaisesti otettava toimialamääräys tulee hahmottaa ennen muuta osakkeenomistajien määräenemmistön yhtiön johdolle antamaksi tahdonilmaisuksi siitä, minkälaisella riskitasolla he haluavat yhtiön liiketoimintaa harjoitettavan. Toimialamääräyksen tarkoituksena ei ole toimia informatiivisena luettelona yhtiön eri liiketoimintakokonaisuuksista, vaan määrittää ennemmin ne tavat ja keinot, joiden mukaisesti johdolla on mahdollisuus liiketoiminnallista riskiä ottaa toiminnan tarkoituksen toteuttamiseksi. Tätä toimialamääräyksen keskeistä logiikkaa vasten tässä pro gradu -tutkielmassa on tavoitteena selvittää, miten toimialamääräyksen tulisi katsoa eri sidosryhmien eduksi vaikuttavan, miten sitä tulisi yhtiön käytännön toiminnassa tulkita ja mikä on sen suhde yhtiön toiminnan tarkoitukseen. OYL 5:27:n tarjotessa osakkeenomistajien määräenemmistölle mahdollisuuden muuttaa yhtiön toiminnan laatua sen toiminnan aikana varsin merkittävästikin toimialamääräystä muuttamalla, on toimialamääräys ymmärrettävä keskeisimmin osakkeenomistajien määräenemmistön osakesijoitukselleen asettamia intressejä ilmaisevaksi riskienhallintavälineeksi. Osakkeenomistajilla on toimiala määrittämällä mahdollisuus rajoittaa yhtiön toiminnan aikainen riskinotto omia riskipreferenssejään vastaavaksi. Tämä riski- ja tuottotason määrittäminen toimii taas välittömästi kaikkien osakkeenomistajien ja myös välillisesti velkojien eduksi ensinnäkin rajoittaen ex ante johdon toimintamahdollisuuksia. Toiseksi toimialamääräyksen ylittävillä liiketoimilla voi olla vaikutusta oikeustoimen sitovuuteen ja johdon vahingonkorvausvastuuseen ex post. Toimialamääräyksen keskeistä funktiota ja sen roolia yhtiön eri sidosryhmien suojasäännöksenä käsiteltyä tarkastellaan tutkielmassa tämän jälkeen toimialamääräyksen johdolle asettamien toimivaltarajojen tulkintaa. Toimialamääräyksen tulkinta kulminoituu siihen rajanvetoon, minkälaisia liiketoimia johdolla voidaan katsoa olevan toimivalta toteuttaa ilman, että yhtiöjärjestystä tulisi muuttaa. Rajanveto on monesta syystä hankalaa. Ensinnäkin toimialamääräyksien joustavaan tulkintaan on perinteisesti suhtauduttu myönteisesti. Toiseksi suunnitellun liiketoimintapäätöksen ominaisuuksien ja vaikutuksien arviointi toimialan kontekstissa ei ole yksiselitteistä. Toimialanmukaisuusarvioinnissa joudutaankin usein painottamaan erilaisia reaalisia argumentteja, kuten liiketoimintapäätöksen tarkoitusta ja liityntää, osakesijoituksen riskin tasoa sekä yhtiön ansaintalogiikkaa toimivaltarajojen selvittämiseksi. Tämä tekee toimialanmukaisuusarvioinnista myös hyvin yhtiökohtaista. Tutkielman viimeisessä pääluvussa on tarkoitus selvittää, miten toiminnan tarkoitus yhtiön johdon primäärisenä tavoitenormina vaikuttaa toimialamääräyksen rooliin yhtiön toimintaa rajoittavana sisäisenä toimintaohjeena. Tutkielmassa toiminnan tarkoituksen ja toimialamääräyksen suhteen vaikutusta yhtiön johdon toiminnassa tarkastellaan ennen kaikkea yhtiön edun toteuttamisvaatimuksen kautta.
Now showing items 1-4 of 4