Browsing by Subject "toinen sukupolvi"
Now showing items 1-3 of 3
-
(2018)Tutkielmassa tarkastellaan Anselm Kieferin teoksen Jakobs himmlisches Blut (2002) yhteyttä holokaustin identiteettiin. Tutkielman pyrkimyksenä on vastata mitkä aiheet teoksessa kertovat holokaustin muistista ja identiteetistä, ja miten holokaustin muisti ilmenee teoksessa. Holokaustitaiteen tutkimuksessa korostuu henkilökohtaisen ja kollektiivisen muistin yhteys holokaustin jättämään traumaan. Muistitutkimuksen kontekstissa teoksen tutkimusmetodina käytetään Julia Kristevan muukalaisuuteen, kielenkehitykseen ja intertekstuaalisuuteen liittyviä näkökulmia. Anselm Kiefer tunnetaan tuotteliaana ja holokaustiin sitoutuneena taiteilijana, jolle taiteen tekemisen metodina on viittaaminen Paul Celanin runouteen. Holokaustitaiteen tutkimuksessa tarkastelukohteina on trauman siirtyminen sukupolvelta seuraavalle. Anselm Kiefer holokaustin jälkeen syntyneenä välittää taiteessaan Paulin Celanin holokaustiin liittyviä kokemuksia eettisen suhteen kautta. Teoksen Jakobs himmlisches Blut (2002) motiivit ja aiheet liikkuvat juutalaisen ja saksalaisen kollektiivisen muistin välisessä maastossa. Tutkimuksessa ilmenee kuinka Kieferin teos absorboi Celanin runosta aiheita, joiden kautta teokseen luodaan konnotaatioita ja symbolisia mielikuvia. Kristevan teorian mukaan identiteetin murtuminen kytkeytyy kielen ja paikan häiriöihin, mitkä tulevat esille visuaalisessa teoksessa ristiriitaa herättävinä ilmiöinä. Kieferin teos toistaa Celanin runon muistia. Celanin ambivalentti suhde saksan kieleen ilmenee Kieferin teoksessa ristiriitaisena suhteena saksalaiseen maisemaan. Kieferin teoksen motiivit ja ilmaisu toistavat holokaustin muistista juontuvia aiheita, mitkä hylkivät toisiaan ja jättävät katsojan outouden tilaan.
-
(2014)Tässä työssä tarkastellaan Suomessa asuvien toisen polven maahanmuuttajataustaisten lasten identiteettikokemuksia kahden kulttuurin rajamailla. Tutkimuksen keskiössä on persoonallinen identiteetti, johon tartutaan toiseuden, rasismin ja vallan näkökulmasta. Persoonallisen identiteetin pohdinnassa painottuvat sen sosiaalinen ja etninen puoli. Tutkimuksen identiteettikeskustelua kehystää postmoderni identiteettikäsitys. Aineiston lapsista osa on syntynyt Suomessa, osa muuttanut Suomeen alta kouluikäisinä ja osa vasta hiljattain, muutama vuosi takaperin. Heidän lapsuuttaan kuvastavat ylirajaisuuden kokemukset, joten tutkimus ottaa kantaa myös transnationaalisiin piirteisiin identiteettikokemuksissa. Tutkimus on tehty yhteistyössä Non Fighting Generation -järjestön kanssa, Etnisten vähemmistöryhmien välinen rasismi -hankkeessa. Aineisto kerättiin etnografisesti, osallistuvan havainnoinnin keinoin kahdessa alakouluikäisille suunnatussa kymmenen kerran keskusteluryhmässä. Aineisto koostuu nauhoitetuista ryhmäkeskusteluista. Nauhoitetun materiaalin lisäksi aineiston analyysia tukevat kenttäpäiväkirjan muistiinpanot, sekä lasten ryhmissä tekemät erilaiset visuaaliset ja kirjalliset dokumentit. Aineiston analyysi perustuu Grounded teoriaan ja siinä todentuu myös hermeneuttis-fenomenologinen ulottuvuus, tarkastelun kohteena ollessa lasten tuntemukset ja kokemukset. Tutkimustulokset osoittavat, ettei eläminen kahden erilaisen kulttuurin välimaastossa ole mutkatonta ja ristiriidatonta toisen polven maahanmuuttajataustaisille lapsille. Tähän välimaastoon lapset rakentavat uutta, omaa olemistaan, ja voidaan todeta, että heidän identiteettikokemuksessaan todentuu hybridi-identiteetin olemus. Lasten voi nähdä myös ammentavan transnationaalisista yhteyksistä perheen lähtömaahan, oman etnisen taustan pohdinnoissa. Tutkimus paljastaa lasten kokevan rasismia arjessaan niin koulussa, kuin vapaa-ajallakin. Aineiston mukaan osalla lapsista on myös rasistisia asenteita muita etnisiä vähemmistöjä kohtaan. Tutkimus vahvistaa ajatusta siitä, että rasismin kokemukset heijastavat negatiivisesti lasten käsityksiin itsestään. Tutkimustieto toisen polven maahanmuuttajataustaisten lasten kokemuksista on yhteiskunnallisesti tärkeää ja ajankohtaista. Aihe vaatii nykyistä monipuolisempaa tutkimusta monikulttuurisessa Suomessa. Informaatio tarjoaa työkaluja näiden lasten kanssa työskenteleville ja lisää ymmärrystä etnisiä vähemmistöjä edustavien identiteetin muodostuksesta. Tutkimustieto palvelee myös näiden nuorten syrjäytymisen ennaltaehkäisemistä.
-
(2016)Tässä tutkimuksessa tarkastellaan suomalaisten maahanmuuttajataustaisten nuorten miesten identiteetin rakentumista transnationaalisessa kontekstissa. Tutkimuksessa selvitetään, miten transnationaaliset sidokset vaikuttavat nuorten elämään Suomessa ja miten nuoret kokevat oman asemansa suomalaisessa yhteiskunnassa. Lisäksi työssä tarkastellaan identiteetin rakentumista erilaisten teemojen, kuten transnationaalisuuden, kuulumisen ja toimijuuden avulla. Näiden teemojen kautta nostetaan esiin asioita, jotka auttavat ymmärtämään transnationaalisessa ympäristössä toimivia nuoria. Tutkielma on osa valtakunnallisen nuorisokasvatusjärjestö Non Fighting Generation ry:n Etnisten vähemmistöryhmien välinen rasismi -hanketta. Tutkimus toteutettiin haastattelemalla kymmentä 18‒27-vuotiasta maahanmuuttajataustaista nuorta keväällä 2015. Nuoret olivat joko syntyneet Suomessa tai muuttaneet maahan korkeintaan kuuden vuoden iässä. Heidän vanhempansa olivat kotoisin Aasiasta, Afrikasta ja Lähi-idästä. Teemahaastatteluista saatu aineisto analysoitiin teemoittelun ja sisällönanalyysin avulla. Tutkimustulokset osoittavat, että transnationaaliset sidokset vaikuttavat nuorten elämään Suomessa monella tavalla. Nuoret tunsivat halua tutustua vanhempiensa lähtömaan kieleen ja kulttuuriin. Nuorten ajatusmaailmaan vaikuttivat transnationaalisen perheverkoston sisällä liikkuneet erilaiset ajatukset ja kulttuuriset käytänteet. Transnationaalisen perheverkoston merkitys nuorille oli useissa tapauksissa suuri. Aineiston perusteella transnationaaliset suhteet opettivat lisäksi nuorille ymmär-rystä muista paikoista, ihmisistä ja toimintatavoista. Tutkimuksen mukaan monet maahanmuuttajataustaiset nuoret tuntevat olevansa suomalaisia ja haluavat olla muiden suomalaisten kanssa tasa-arvoisessa asemassa. Vaikka suomalaisuuden rajat ovat kyseenalaistuneet, suomalaisuuden ja ulkomaisuuden raja on vaikea ylittää. Suomalaisuus määrittyy useimmille aineistoni nuorista yhteiskunnallisen jäsenyyden ja kuulumisen kokemuksen kautta. Tähän liittyvät vahvasti nuorten syrjinnän ja rasismin kokemukset. Nuoret vaikuttavat aktiivisella osallistumisellaan niin suomalaisuuden käsitteen muotoutumiseen kuin suomalaiseen yhteiskuntaan laajemminkin. Nuorilla on omat strategiansa, joiden avulla he pyrkivät sekä oikeuttamaan olemassaolonsa että parantamaan sosiaalista asemaansa suomalaisessa yhteiskunnassa.
Now showing items 1-3 of 3