Skip to main content
Login | Suomeksi | På svenska | In English

Browsing by Subject "toisella kielellä kirjoittaminen"

Sort by: Order: Results:

  • Suomi, Heli Maria (2022)
    Tutkielmassa tarkastellaan, miten suomea toisena kielenä kirjoittaneet ylioppilaskokelaat kuvaavat kielten oppimista sekä kokemuksiaan monikielisyydestä. Analyysin apuna käytetään Opetushallituksen Kieliprofiili-sivustolla esitettyä kieliminän käsitettä, jota lähestytään viiden näkökulman avulla: kielitaito, kielitietoisuus, kielenoppijuus, kielivaranto sekä kielellinen ja kulttuurinen moninaisuus. Tutkimuksen teoreettisen kehyksen muodostavat dialogisuus ja sosiokulttuurinen teoria. Tutkimusaineisto koostuu suomi toisena kielenä -ylioppilaskokeen monikielisyysaiheisista kirjoitelmista (258 kirjoitelmaa) syksyltä 2018. Aineiston kirjoittajien kielivaranto on varsin laaja. Kirjoitelmissaan kokelaat kuvaavat käyttävänsä arjessaan useita kieliä, osa jopa kah-deksaa kieltä. Käytettyjen kielten runsaus heijastuu myös kokelaiden moninaisiin tapoihin käyttää kieliä. Toisinaan jokin kieli on rajattu tiukasti tiettyyn tilanteeseen, toisinaan eri kieliä taas käytetään limittäin. Kirjoitelmissa kielten limittäinen käyttö liittyy erityisesti nuorten keskinäiseen vuorovaikutukseen ja tietyn ryhmän toimintatapoihin. Erillisten kielten käyttö on tyypillistä perheen tai suvun kesken. Kirjoit-tajien identiteetti kietoutuu heidän käyttämiinsä kieliin. Valtaosalle kirjoittajista suomen kieli on merkittävä osa heidän identiteettiään, ja monet kuvaavat olevansa identiteetiltään monikielisiä. Tärkeimmäksi kieleksi kirjoittajat nimeävät kuitenkin oman äidinkielensä. Kieliä on opittu niin kotona, koulussa kuin monenlaisissa informaaleissa oppimisympäristöissä ja -tilanteissa. Yleisimmin kirjoittajat kertovat oppineensa kieltä vuorovaikutuksessa kavereiden ja ystävien kanssa. Suomessa varhaislapsuudesta saakka asuneiden kirjoitta-jien kuvauksissa suomen kielen oppiminen on tapahtunut useimmiten luontevasti arjessa, kuten päiväkodissa, koulussa ja harrastuksien parissa. Hieman vanhempana Suomeen muuttaneet kuvaavat suomen kielen oppimistaan muun muassa vaikeuksien voittamisen ja eräänlaisten sankaritarinoiden avulla. Laajasta kielten kirjosta huolimatta, kirjoittajat haluavat oppia vielä lisää kieliä. He katsovat, että hyvästä kielitaidosta on hyötyä erityisesti tulevaisuuden opiskelu- ja työelämässä.
  • Koivumäki, Helmi (2021)
    Tutkielmassa tarkastellaan tehtävänannon, ja sen sisältämien materiaalien, kuten työohjeiden ja mallitekstin vaikutusta tiedonalakohtaiseen kirjoittamiseen perusopetuksen loppuvaiheessa biologian oppimäärässä. Tutkimuskysymykset käsittelevät sitä, miten malliteksti vaikuttaa tiedonalan tekstilajille tyypillisen rakenteen, ja samalla tiedonalan kielen tuottamiseen, sisäistämiseen ja hallintaan. Työn keskiössä ovat suomea toisena kielenään käyttävät oppilaat ja heidän tarpeensa. Tutkimuksessa käytetty aineisto koostuu yhdeksäsluokkalaisten työselostus-tekstilajia edustavista vastauksista ja opettajien tekemistä tehtävänannoista ja lisämateriaaleista. Oppilasinformantteja on 25 ja heistä hieman alle puolet on suomea toisena kielenään käyttäviä. Jokainen oppilas on kirjoittanut lukuvuoden aikana kaksi samaan tekstilajiin kuuluvaa tekstiä, mikä mahdollistaa kehityksen seuraamisen ja vertailun. Työssä hyödynnetään systeemis-funktionaalista kieliteoriaa, ja ennen kaikkea genre- ja rekisteriteorian sekä Reading to Learn -genrepedagogiikan käytänteitä. Oppilaiden tuottamia vastauksia verrataan mallitekstin vaiheisiin, ja genrepedagogiikan mukaisiin, työselostus-genren tyypillisiin vaiheisiin. Työssä osoitetaan, että mallitekstin sisällyttäminen tehtävänantoon tukee tiedonalan tekstilajitaitojen kehittymistä, sisäistämistä ja hallintaa. Malliteksti tukee tiedonalan tekstilajin ja tiedonalalle tyypillisen kielen tuottamista. Malliteksteistä tehtävänannoissa on erityistä hyötyä S2-oppilaille, joita malliteksti auttaa niin sisällöllisissä kuin rakennevalinnoissa. Tutkielma avaa keskustelua toisen kielen ja tekstilajitaitojen suhteesta, ja laajentaa toisen kielen kirjoittamisen tutkimusta yläastekontekstiin, jossa se on harvinaista. Tutkielma rohkaisee reaaliaineiden opettajia hyödyntämään Reading to Learn -genrepedagogiikan menetelmiä tai elementtejä opetuksessaan keinona eriyttää haastavaksi koettua tiedonalakohtaista kirjoittamista Jatkotutkimusta voisi laajentaa niin Reading to Learn -pedagogiikan reaaliainesovelluksiin kuin mallitekstien ja tehtävänantojen laajempaan tarkasteluun.